Sveriges Riksbankin Alfred Nobelin muistoksi myöntämä taloustieteen Nobel-palkinto (Sveriges Riksbankin taloustieteen palkinto) on palkinto, joka myönnetään vuosittain merkittävistä saavutuksista taloustieteen alalla. Palkinto ei ollut yksi Alfred Nobelin testamentissa määrätyistä palkinnoista. Palkinnon saajat saavat diplomin ja kultamitalin Ruotsin monarkilta samassa 10. joulukuuta Tukholmassa järjestettävässä tilaisuudessa kuin fysiikan, kemian, fysiologian tai lääketieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkitut. Myös taloustieteen palkinnon saajille myönnettävä rahasumma on sama kuin muiden palkintojen.

Määritelmä ja perustaminen

Sveriges Riksbankin taloustieteen palkinto muistoksi Alfred Nobelille (viralliselta nimeltään The Sveriges Riksbank Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel) perustettiin vuonna 1968 Ruotsin keskuspankin, Sveriges Riksbankin, aloitteesta pankin 300-vuotisjuhlan yhteydessä. Palkinto myönnetään vuosittain henkilöille tai yhteisöille, jotka ovat tehneet merkittäviä tieteellisiä edistysaskelia taloustieteessä.

Valintaprosessi ja myöntäminen

Palkinnon saajat valitsee Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (Royal Swedish Academy of Sciences) asiantuntijakomitean esityksestä. Prosessi toimii yleensä seuraavasti:

  • Asiantuntijat ja instituutiot kutsutaan esittämään ehdokkaita.
  • Komitea arvioi ehdokkaiden tieteellistä merkitystä ja vaikuttavuutta.
  • Kunnianosoitus voidaan myöntää enintään kolmelle henkilölle yhdessä palkintovuodessa, ja se voi kattaa teoreettisia tai empiirisiä saavutuksia sekä menetelmäkehitystä.

Palkinnot julkistetaan yleensä lokakuussa, ja varsinainen palkintoseremonia pidetään 10. joulukuuta Tukholmassa. Saajat saavat diplomit, palkintosumman ja palkintomitalin, jonka luovuttaa Ruotsin kuningas.

Ensimmäiset palkinnot ja tunnettuja saajia

Palkinnon ensimmäiset saajat olivat Ragnar Frisch ja Jan Tinbergen, jotka saivat palkinnon vuonna 1969 ansioistaan taloustieteellisten menetelmien kehittämisessä. Palkinnon historiassa on ollut useita tunnettuja voittajia, muun muassa:

  • Paul Samuelson (1970) – taloustieteellisen analyysin laajentaminen ja popularisointi
  • Friedrich A. Hayek (1974) ja Gunnar Myrdal (1974) – taloustieteelliset ja yhteiskuntafilosofiset panokset (jaettu palkinto)
  • Milton Friedman (1976) – rahateoria ja kulutuskäyttäytymisen tutkimus
  • Amartya Sen (1998) – hyvinvointitaloustiede ja kehitystaloustiede
  • Elinor Ostrom (2009) – ensimmäinen naispuolinen palkinnon saaja, työstään yhteisten luonnonvarojen hallinnan tutkimuksessa
  • Angus Deaton (2015) – kulutuksen, köyhyyden ja hyvinvoinnin mittaamisen empiirinen tutkimus

Kritiikki ja keskustelu

Vaikka palkintoa kutsutaan usein "taloustieteen Nobeliksi", se poikkeaa alkuperäisistä Nobel-palkinnoista siinä että se perustettiin myöhemmin eikä ollut osa Alfred Nobelin testamenttia. Tämä on herättänyt ajoittaista keskustelua palkinnon asemasta ja oikeutuksesta Nobel-sarjassa. Lisäksi palkinnosta käydään tieteellistä keskustelua ja kritiikkiä liittyen esimerkiksi metodologisiin painotuksiin, taloustieteen sisäisiin koulukuntiin ja poliittisesti latautuneiden aiheiden huomioimiseen.

Lisätietoa käytännöstä

  • Palkinto voidaan jakaa yhdelle, kahdelle tai enintään kolmelle henkilölle samasta tai osaavasti eri tuloksista.
  • Palkintoa ei yleensä myönnetä postuumisti; käytännössä palkinnon saajan tulee olla elossa, kun palkintopäätös julkistetaan (poikkeussäännöt voivat vaihdella Nobel-säännöstön tulkinnan mukaan).
  • Palkinnon rahallinen arvo vaihtelee vuosittain, mutta se annetaan samalla tasolla kuin muutkin Nobel-palkinnot kyseisenä vuonna.

Merkitys

Sveriges Riksbankin taloustieteen palkinto on kansainvälisesti yksi arvostetuimmista tunnustuksista taloustieteen alalla. Se tuo esiin tutkimuksia, joilla on ollut merkittävä vaikutus taloustieteelliseen teoriankehitykseen, politiikan muotoiluun tai yhteiskunnallisen ymmärryksen syventämiseen.