Adam Smith: Kansakuntien vauraus – kirjan keskeiset opit

Adam Smithin Kansakuntien vauraus – tiivis katsaus kirjan keskeisiin oppeihin: työnjako, oman edun ja vapaiden markkinoiden vaikutus kansakunnan vaurauteen.

An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations tunnetaan paremmin nimellä The Wealth of Nations. Sen kirjoitti skotlantilainen Adam Smith vuonna 1776. Teos on laaja analyysi siitä, miten kansakuntien vauraus syntyy ja kehittyy: siinä tarkastellaan muun muassa tuotannontekijöitä, työnjakoa, yksilön oman edun tavoittelua sekä kaupan vapautta.

Keskeiset ideat lyhyesti

Smith kumosi osin sitä ajan talousajattelua, jossa valtion ja hallitsijan kassa nähtiin välittömänä mittarina kansakunnan varallisuudesta. Hän ehdotti, että vaurautta tulee mitata kansakunnan vuotuisilla tuloilla ja tuotannolla, ei yksittäisen kuninkaan kassan sisällöllä. Smithin mukaan vaurauden kasvu perustuu ennen kaikkea siihen, miten hyvin maa, työvoima ja pääoma — kolme tärkeintä tuotannontekijää — käytetään tuottavasti.

Työnjako ja erikoistuminen

Yksi teoksen tunnetuimmista havainnoista on työnjaon merkitys tuottavuudelle. Kun ihmiset ja yritykset erikoistuvat tiettyihin tehtäviin, heistä tulee tehokkaampia, mikä kasvattaa kokonaistuotantoa. Smith käyttää esimerkiksi neulantehtaan kuvituksellista esimerkkiä osoittaakseen, kuinka monimutkaisten tuotteiden valmistus nopeutuu ja halpenee, kun työ jaetaan pienempiin erikoistuneisiin osiin.

Näkymätön käsi ja oman edun merkitys

Smith esitti ajatuksen siitä, että kun ihmiset pyrkivät omaksi hyväkseen — hankkivat elantonsa, kilpailevat asiakkaista ja investoivat — markkinat ohjaavat resurssit usein tehokkaasti. Tämän seurauksena yksilöiden oman edun tavoittelu voi johtaa yhteiskunnan kannalta hyödylliseen lopputulokseen, ikään kuin toiminnan takana olisi eräänlainen "näkymätön käsi". Smith ei kuitenkaan tarkoittanut, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat katoaisivat itsestään; hän tunnisti myös tilanteita, joissa markkinat tarvitsevat sääntöjä tai julkista puuttumista.

Hinta, kysyntä ja tarjonta

Smith selitti, miten hinnat syntyvät kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutuksessa. Jos tarjontaa on paljon, hinnat laskevat, jotta kuluttajat ostaisivat enemmän. Jos kysyntä on suurempi kuin tarjonta, hinnat nousevat, koska ostajat kilpailevat rajallisesta määrästä. Hän erotti myös luonnollisen hinnan (tuotantokustannuksiin liittyvät tekijät kuten palkat, voitto ja maa- tai vuokratulot) ja markkinahinnan (todelliset vaihdonhetken hinnat), jotka pyrkivät ajan myötä tasaantumaan.

Markkinoiden vapaus ja kriittiset huomautukset merkantilismia kohtaan

Smith arvosti markkinoiden vapautta ja vastusti monia tuon ajan protektionistisia käytäntöjä, jotka suosivat eturistejä valtion tai privilegioitujen yritysten hyväksi. Hän kritisoi esimerkiksi sitä, että jotkin suuret yritykset olivat hallituksen erityistukeen ja valvontaan perustuvia — tällaisena esimerkkinä mainitaan usein Itä-Intian yhtiö). Smith vastusti lakeja ja sääntöjä, jotka palvelivat poliittisia tai taloudellisia etuja mutta estivät tehokasta tuotantoa ja vaihdantaa. Esimerkiksi Amerikan siirtokuntien tapauksessa siirtolaisia rajoitettiin valmistamasta vaatteita puuvillastaan ja pakotettiin lähettämään raaka-aine takaisin emämaahan jalostettavaksi; Smith piti tällaista järjestelyä sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta haitallisena.

Valtion rooli

Vaikka Smith puolusti markkinoiden vapautta, hän ei kannattanut täydellistä valtion poisvetäytymistä. Hän katsoi, että valtiolla on tärkeä tehtäväturvallisuudessa, oikeusjärjestyksessä ja tietyissä "julkishyödykkeissä" kuten tieverkostoissa, satamissa ja koulutuksessa, joita yksityinen sektori ei aina tuota riittävästi. Smith katsoi myös, että laki ja instituutiot ovat edellytyksiä toimiville markkinoille.

Arvioita, vaikutus ja rajoitukset

Smithin teos loi perustan myöhemmälle taloustieteelle ja markkinataloudelle. Monet nykyaikaiset käsitteet, kuten kansallisen vaurauden mittaaminen tuotolla ja tuloilla sekä markkinaehtoisen allokaation idea, juontavat juurensa Smithistä. Teoksen vaikutus on sekä talouspoliittinen että teoriapuolinen.

Kuitenkin Smithin mallit eivät selitä kaikkea. Moderni taloustiede on tunnistanut markkinapuutteita — esimerkiksi ulkoisvaikutuksia (kuten ympäristövahingot), monopoleja, epätäydellistä tietoa ja eriarvoisuutta — joissa markkinat eivät aina johda sosiaalisesti optimaalisiiin lopputuloksiin. Lisäksi Smithin aikaiseen kontekstiin liittyivät kolonialismi ja orjuus, ja vaikka Smith kritisoi tiettyjä talousjärjestelmän piirteitä, hänen ajattelunsa ei yksiselitteisesti ratkaise kaikkia eettisiä ja poliittisia kysymyksiä, joita teollistuminen ja imperiumien talous synnyttivät.

Miksi The Wealth of Nations on edelleen merkityksellinen?

• Se tarjoaa selkeän ja systemaattisen näkemyksen siitä, miten työnjako ja markkinat vaikuttavat tuotantoon ja vaurauteen.
• Se haastoi vallitsevan merkantilistisen ajattelutavan ja korosti tulonmuodostusta ja tuotantoa varallisuuden lähteinä.
• Se antoi pohjan keskustelulle valtion roolista markkinataloudessa — sekä siitä, missä määrin markkinat voivat hoitaa asiat itse, että milloin tarvitaan julkisia toimia.

Yhteenvetona: Smithin The Wealth of Nations esittelee perusperiaatteet siitä, miten vauraus syntyy ja miten markkinat toimivat. Se kannustaa ymmärtämään talouden mekanismeja, mutta samalla muistuttaa, että markkinat eivät ole virheettömiä ja että yhteiskunnan etu vaatii sekä yksilöiden toimintaa että toimivia instituutioita.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka kirjoitti The Wealth of Nations -teoksen?

K: Mitä Smith sanoi taloustieteestä ennen kirjaansa?

K: Millä Smithin mielestä kansakunnan vaurautta pitäisi mitata?

K: Mitkä ovat Smithin mukaan kolme "tuotannontekijää"?

K: Miten kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hintoihin?

Kysymys: Mitä mieltä Smith oli valtion puuttumisesta markkinoihin?

Hae kirjaimella