Välimeren harju on Välimeren pohjassa sijaitseva pitkä ja laaja harjanne, joka muodostaa karkeasti neljännesympyrän muotoisen vyöhykkeen Calabriasta ja Kreetan eteläpuolitse aina Turkin lounaiskulmaan ja sieltä itään Turkin eteläpuolelle yhdessä Kyproksen kanssa. Harju näkyy merenpohjan korkeana rakenteena, jolla on merkittävä vaikutus alueen merenkulkuun, sedimenttikertymiin ja paikalliseen geodynamiikkaan.
Tektonisen teorian mukaan Välimeren harju on tyypillinen esimerkki akkreetiokeko- eli törmäysvyöhykkeestä. Prosessi alkaa, kun Afrikan mannerlaatta uppoaa Euraasian ja Anatolian mannerlaattojen alle. Subduktiovyöhykkeessä merenpohjan sedimentit ja osin kivenkappaleet jäävät "raaputettuina" alaspäin liikkuvan laatan reunan päälle ja kasaantuvat. Toistuvat tunkeutumis- ja lohkoutumisvaiheet muodostavat poimuttuneita ja ylöspäin työntyviä rakenteita, jotka voivat nostaa merenpohjaa kohti merenpintaa. Tämä mekanismi selittää osaltaan, miksi esimerkiksi Kyproksen kaltaiset saaret voivat liittyä harjun ja sen ympäristöjen tektoniseen kehitykseen.
Harjun syntyyn liittyy myös voimakasta seismistä toimintaa: subduktio- ja törmäysvyöhykkeillä esiintyy maanjäristyksiä ja mahdollisesti tsunamien synnyttämiä riskejä. Tutkimuksessa käytetään muun muassa merenpohjan syvyysmittauksia (batymetriaa), seismisiä tutkauksia ja sedimenttinäytteitä, joilla selvitetään harjun rakennetta, iänkehitystä ja kasvunopeutta. Alueella voi myös esiintyä murtumia, lohkareita ja öljy- tai kaasuesiintymiä, jotka liittyvät pitkään sedimenttikertymään ja puristuksiin.
Kun Afrikan liike pohjoiseen jatkuu, harju voi ajan myötä kasvaa yhä suuremmaksi. Jos tämä kehitys jatkuu kymmeniä miljoonia vuosia, harju saattaa kehittyä pitkäksi ja korkeaksi vuoristoksi, mikä voisi pitkällä geologisella aikajänteellä muuttaa tai jopa sulkea Välimeren yhteyksiä muihin meriin. Tällaiset muutokset tapahtuvat kuitenkin erittäin pitkällä aikavälillä, eivät ihmisen mittakaavassa, ja riippuvat monista tekijöistä kuten laattojen liikkeiden suunnasta ja nopeudesta, sedimenttien määrästä sekä alueen rakenteellisesta käyttäytymisestä.
Yhteenvetona: Välimeren harju on subduktioprosessien synnyttämä akkreetiokeko, joka muodostuu Afrikan ja Euraasian/Anatolian laattojen välisessä törmäysvyöhykkeessä. Se vaikuttaa alueen topografiaan, merentutkimukseen ja georiskien arviointiin, ja sen kehitys heijastaa mannerlaattojen hitaiden mutta voimakkaiden liikkeiden pitkäaikaista vaikutusta.
