Välimeri — sijainti, koko ja yhteydet (Gibraltar ja Suezin kanava)
Tutustu Välimeren sijaintiin, kokoon ja yhteyksiin: Gibraltar, Suezin kanava, Dardanellit sekä Atlantin, Marmaran- ja Mustanmeren yhteydet. Lue lisää.
Välimeri on vesistö, joka erottaa Euroopan, Afrikan ja Aasian toisistaan. Se on historiallisesti ja nykyisin yksi maailman tärkeimmistä merialueista niin kaupan, kulttuurien kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Sijainti, koko ja syvyys
Välimeri ympäröidään lähes kokonaan maalla: pohjoisessa on Eurooppa, etelässä Pohjois-Afrikka ja idässä Lähi-itä. Sen pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa neliökilometriä (noin 965 000 mi²) ja rannikkoviivaa on yhteensä noin 46 000 kilometriä. Välimeren keskisyvyys on noin 1 500 metriä ja suurin mitattu syvyys, Calypso Deep Ionianmerellä, on noin 5 267 metriä. Veden kokonaismäärä (tilavuus) on luokkaa muutama miljoona kuutiokilometriä.
Yhteydet muihin meriin ja salmet
Välimeri on yhteydessä Atlantin valtamereen kapean Gibraltarin salmen kautta. Gibraltarin salmi on kapeimmillaan noin 13 kilometriä ja se on sekä luonnollinen että strateginen pullonkaula kansainväliselle meriliikenteelle. Idässä Välimeri on yhteydessä Marmaranmereen ja Mustaanmereen Dardanellien ja Bosporin kautta; Marmaranmeri katsotaan usein osaksi Välimeren yhteistä vedenkiertoa, kun taas Mustaa merta pidetään erillisenä.
Kaakkoon sijoittuva 163 kilometriä pitkä, keinotekoinen Suezin kanava yhdistää Välimeren ja Punaisenmeren. Kanava kulkee Egyptin ja Siinain niemimaan välissä ja rakennutti sen ranskalainen Compagnie Universelle du Canal Maritime de Suez vuosina 1859–1869. Suezin kanava lyhentää merireittiä Euroopan ja Aasian välillä merkittävästi verrattuna Afrikan eteläkärjen kiertämiseen ja on siksi tärkeä globaali kauppareitti.
Veden liikkeet ja suolapitoisuus
Välimeressä on voimakas veden vaihtelu Atlantin ja sisäisten altaiden välillä. Atlantista virtaa pintaverhona suhteellisen vähemmän suolaista vettä sisään Gibraltarin kautta; samalla syvemmät ja suolaisemmat vesikerrokset virtaavat ulos Välimerestä takaisin Atlanttiin. Välimerän suolapitoisuus on yleensä korkeampi kuin avoimilla Atlantin alueilla (tyypillisesti noin 38 ‰ vs. noin 35 ‰ Atlantilla), koska haihtuminen ylittää makean veden tulon.
Syvän veden muodostuminen tapahtuu erityisesti talvikaudella Pohjois-Välimeren ja itäisten altaiden alueella (esim. Aegean-alue ja Ligurianmeri/Golf of Lion), mikä ylläpitää veden kiertoa. Veden vaihtumisaika Välimeressä on verrattain pitkä, luokkaa kymmeniä tai satoja vuosia riippuen tarkasteltavasta altaasta.
Luonto, saaret ja ihmisen vaikutus
Välimerellä on monipuolinen saaristo ja rannikkomaasto: esimerkkeinä Balearit, Korsika, Sardinia, Sisilia, Kreeta ja Kypros. Alueen ekosysteemeihin kuuluu rantaympäristöjä, mangroveja paikallisesti, posidonia-meriheinikkoja, koralliperäisiä yhteisöjä paikoin, delfiinejä, kilpikonnia (mm. karettikilpikonna) ja uhanalaisia lajeja kuten Välimeren monk-hylje.
Ihmisen vaikutus on voimakas: rannikkokehitys, teollisuuden ja kaupunkien päästöt, rehevöityminen, liiallinen kalastus, merten lämpeneminen, happamoituminen ja öljy- ja muiden onnettomuuspäästöjen riskit. Suezin kanava on lisäksi mahdollistanut ns. lessepsiläisen invaasion (Lessepsian migration), jossa Punaisenmeren lajeja on levinnyt Välimerelle, muuttaen paikallista biodiversiteettiä.
Taloudellinen ja strateginen merkitys
Välimeren rannikoilla sijaitsee useita merkittäviä satamakaupunkeja, kuten Barcelona, Marseille, Genova, Napoli, Piraeus ja Aleksandria. Alue on tärkeä kaupan, matkailun, kalastuksen ja energiakuljetusten kannalta. Gibraltarin salmi ja Suezin kanava muodostavat strategisia merireittien pullonkauloja, joiden hallinnalla on ollut ja on edelleen suuri geopoliittinen painoarvo. Esimerkiksi Suezin kanavan sulkeutuminen ajoittain on pakottanut alukset kiertämään Afrikan ympäri, mikä lisää kuljetusaikaa ja kustannuksia.
Yhteenveto
Välimeri on maantieteellisesti ja kulttuurisesti keskeinen merialue, jonka fyysiset ominaisuudet — rajoittunut avomeriyhteys, korkea suolapitoisuus ja pitkät asutushistoriat rannikolla — vaikuttavat sekä luonnon että ihmistoiminnan dynamiikkaan. Sen yhteydet Atlanttiin, Mustaanmereen ja Punaisenmereen tekevät siitä solmukohdan niin luonnon vaihtokaupoille kuin kansainväliselle meriliikenteelle. Samalla alue kohtaa merkittäviä ympäristöhaasteita, jotka vaativat kansainvälistä yhteistyötä ja suojelutoimia.
Välimeri
Historia
Välimeren ympärillä on syntynyt joitakin ihmisen muinaisimmista sivilisaatioista, joten se on vaikuttanut suuresti näiden kulttuurien historiaan ja elämäntapoihin. Se tarjosi kaupankäynnin, kolonisaation ja sodankäynnin väylän, ja se oli monien yhteisöjen elämän perusta (kuten kalastus ja muiden merenelävien pyynti) kautta aikojen. Samanlainen yhteinen ilmasto, geologia ja pääsy yhteiseen mereen ovat yhdessä johtaneet moniin historiallisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin Välimeren alueen antiikin ja nykyajan yhteiskuntien välillä.
Ennen kaikkea se oli muinaisina aikoina liikenteen valtaväylä. Se mahdollisti kaupankäynnin ja kulttuurivaihdon alueen kansojen - foinikialaisten, egyptiläisten, karthagolaisten, kreikkalaisten, roomalaisten ja Lähi-idän (arabien, persialaisten ja seemiläisten) kulttuurien - välillä.
Välimeren alueen historia on tärkeää länsimaisen sivilisaation alkuperän ja kehityksen ymmärtämiseksi.
Muinaiset Puniset sodat ja toisen maailmansodan aikainen Välimeren taistelu antoivat voittajille mahdollisuuden hallita sitä, jotta he voisivat tuhota häviäjät. Välimeri yhdistää nykyäänkin Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän taloudet toisiinsa, kuten se teki muinaisina aikoina. Euroopan siirtolaiskriisi johti siihen, että monet pakolaiset hukkuivat Välimerelle.
Oceanography
Lähes 6 miljoonaa vuotta sitten mannerlaattojen ajautuminen sulki Gibraltarin salmen. Koska Atlantilta ei tullut vettä, Välimeri kuivui osittain. Jäljelle jääneestä osasta tuli erittäin suolainen. Puolen miljoonan vuoden kuluttua salmet avautuivat uudelleen, ja Välimeri muuttui nykyisen kaltaiseksi.
Se, että Välimeri on lähes sisämaassa, vaikuttaa sen ominaisuuksiin. Vuorovesiä rajoittaa kapea yhteys Atlantin valtamereen. Vesi on suolaisempaa, mikä johtuu osittain haihtumisesta. Välimeri on väriltään syvän sininen.
Haihdunta ylittää Välimeren alueella huomattavasti sademäärän ja jokien valunnan, mikä on keskeistä veden kiertokulun kannalta. p202 Haihdunta on erityisen voimakasta Välimeren itäosassa, minkä vuoksi vedenpinta laskee ja suolapitoisuus kasvaa itään päin. p206 Tämä painegradientti työntää Atlantilta suhteellisen viileää, vähäsuolaista vettä altaan poikki; se lämpenee ja muuttuu suolaisemmaksi itään päin kulkiessaan, vajoaa sitten Levantin alueelle ja kiertää länteen valuen Gibraltarin salmen yli. p206/7 Meriveden virtaus on siis itään salmen pintavesissä ja länteen sen alapuolella; Atlantille päästyään tämä kemiallisesti erilainen "Välimeren välivesi" voi säilyä tuhansia kilometrejä kauempana lähteestään. p207
Aiheeseen liittyvät sivut
- Välimeren ilmasto
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä vesistöjä Välimeri erottaa toisistaan?
V: Välimeri erottaa toisistaan Euroopan, Afrikan ja Aasian.
K: Miten Välimeri liittyy Atlantin valtamereen?
V: Välimeri on yhteydessä Atlantin valtamereen kapean Gibraltarin salmen kautta.
K: Mitkä maa-alueet ympäröivät Välimerta?
V: Välimeri on lähes kokonaan maa-alueiden ympäröimä: pohjoisessa Eurooppa, etelässä Pohjois-Afrikka ja idässä Lähi-itä.
K: Mikä on Välimeren nimen merkitys?
V: Nimi Välimeri on peräisin latinankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "maan keskellä".
K: Mitkä vesistöt liittyvät Välimereen sen itäpuolella?
V: Välimeri liittyy itäpuolellaan Marmaran mereen ja Mustaanmereen Dardanellien ja Bosporin kautta.
Kysymys: Onko Marmaranmeri osa Välimerta?
V: Marmaranmerta pidetään harvoin osana Välimerta.
Kysymys: Mikä keinotekoinen kanava yhdistää Välimeren ja Punaisenmeren?
V: 163 kilometriä pitkä keinotekoinen Suezin kanava yhdistää Välimeren ja Punaisenmeren.
Etsiä