Mengzi (Mencius) – konfutselainen filosofi, ihmisluonto ja hallinto

Mencius eli Zhōu-dynastian aikana.

Kulttuuri, josta Mencius oli kotoisin, uskoi, että ihmisillä oli kuoleman jälkeen jonkinlainen elämän jälkeinen elämä. Tämä uskomus juontaa juurensa kaukaiseen esihistorialliseen aikaan. Jossain vaiheessa ihmiset alkoivat sanoa, että kuolleet menevät 天 Tiāniin. Tiānilla on useita merkityksiä, kuten "taivas", "päivä", "taivas" ja "Jumala". Varhaisimmissa versioissa merkistä 天 on kuva miehestä, jolla on hyvin suuri pää, mikä viittaa "päämies" tai "johtaja". Koska kiinalaiset uskoivat, että kun kuka tahansa ihminen kuolee, hän siirtyy Tiāniin ja että kuolleet esi-isät ovat voimakkaampia kuin he olivat elossa ollessaan, on mahdollista, että Tiān oli alun perin Zhōun hallitsijasuvun varhaisimman esi-isän nimi kauan ennen edellisen dynastian, Shàngin, kaatumista. Jos tämä ajatus pitää paikkansa, "Tiān" oli aluksi esi-isän nimi. Myöhemmin ihmiset ovat saattaneet unohtaa, että tämä hyvin voimakas henki oli alun perin elävä ihminen, joten Tiānia alettiin pitää jumalana. Sen jälkeen "Tiān" on voinut olla nimenä paikalle, jossa jumala asui, ja koska tämä paikka oli korkealla yläpuolellamme, se ei tarkoittanut vain "taivasta" vaan myös "taivasta", "taivasta", "päivää" jne.

Kiinassa on myyttejä, jotka juontavat juurensa kauan ennen Shàng- ja Zhōu-dynastioita. Oli useita kulttuurisankareita, joita pidettiin muinaisina viisaina keisareina. Oli 黃帝 Huáng Dì, joka tunnetaan englanniksi nimellä Yellow Emperor, 堯 Yáo, 舜 Shùn ja 禹 Yǚ, jotka kaikki olivat ennen niin sanottua ensimmäistä dynastiaa, 夏 Xià.

Tarina siitä, miten Yǚsta tuli keisari, on konfutselaisille hyvin tärkeä. Myytti kertoo, että maailma alkoi tulvia ja Yǚn isä (jonka nimi oli 鯀 Gǔn) yritti korjata ongelman rakentamalla patoja. Gǔn ei onnistunut, koska vesi vain jatkoi tuloaan, ja kun se meni patojen yläpuolelle, kaikki kertynyt vesi tuli ulos hyvin nopeasti. Niinpä Yǚ otti tehtäväkseen Kiinan pelastamisen ja puhdisti kaikki joet, jotta ylimääräinen vesi pääsi helposti mereen.

Mencius ei kerro Gǔnista kertovaa osaa tarinasta, mutta hän kertoo osan siitä, kuinka Yǚ teki kaikista joista syvempiä kuivattamaan maata. Mencius ja kiinalaiset oppivat Yǚ:n tarinasta sen, että kaikissa asioissa on parempi antaa voimille mahdollisuus päästä pois niin, ettei niistä aiheudu haittaa, ja että voimien patoaminen on pitkällä aikavälillä aina huono asia.

Zhōu-dynastian perustajat uskoivat ajatukseen, että kuningas Wen, kuningas Wun isä (joka oli ensimmäinen varsinainen hallitsija sen jälkeen, kun Shàng-hallitsijat oli kukistettu), pystyi edelleen toimimaan ihmisten maailmassa myös kuolemansa jälkeen. Hän sekä hänen oma isänsä ja isoisänsä olivat keskeisiä hahmoja tärkeässä asiakirjassa nimeltä "Messinkisidearkku". Toinen tärkeä asiakirja on nimeltään "Herttua Shaon ilmoitus". Molemmissa asiakirjoissa esitellään ja tuetaan ajatusta siitä, että Tiān päättää, kuka ihmisestä on se, joka toimii taloudenhoitajana tai avustajana toteuttamassa Tiānin tahtoa maan päällä, sekä ajatusta siitä, että Tiān antaa jonkun olla kuningas vain niin kauan kuin tämä huolehtii kaikkien ihmisten hyvinvoinnista.

Mencius kertoi Yü:n tarinan kirjassaan 3B:9:

當堯之時，水逆行，氾濫於中國。蛇龍居之，民無所定。下者為巢，上者為營窟。書曰：『洚水警余。』洚水者，洪水也。使禹治之。禹掘地而注之海，驅蛇龍 而放之菹﹔水由地中行，江、淮、河、漢是也。險社既遠，鳥獸之害人者消﹔然後人得平土而居之。

[Viisaan keisari] Yaon aikana joet lakkasivat virtaamasta normaalisti ja tulvivat Keski-Kuningaskuntaan. Silloin käärmeet ja lohikäärmeet asettuivat asumaan, eikä ihmisillä ollut kiinteää asuinpaikkaa. Matalammilla paikoilla asuvat loivat itselleen pesiä puihin, ja korkeammilla paikoilla asuvat rakensivat maanalaisia linnoituksia.

書曰：『洚水警余。』洚水者，洪水也。使禹治之。禹掘地而注之海，驅蛇龍 而放之菹﹔水由地中行，江、淮、河、漢是也。險社既遠，鳥獸之害人者消﹔然後人得平土而居之。堯、舜既沒，聖人之道衰。

Kirjassa sanotaan: "Tulva hälyttää minut." "Tulva" tarkoittaa "tulvavettä". Yü oli palkattu hallitsemaan tulvaa. Yü ruoppasi maata ja kuljetti veden mereen. Hän ajoi käärmeet ja lohikäärmeet pois ja karkotti ne suolle. Kun vesi kulki maan läpi, se muodosti Yangze-joen, Huai-joen, Keltaisen joen ja Han-joen. Koska [suot] sijaitsivat syrjäisillä ja eristyksissä olevilla paikoilla, lintujen ja petojen ihmisiin kohdistamat ryöstöretket loppuivat, ja sen jälkeen ihmiset pääsivät elämään tasangoilla. [Kuitenkin] sen jälkeen, kun [ihmisten muistot] sekä Yaosta että Shunista olivat jääneet hämärän peittoon, tietäjien tie meni jyrkkään alamäkeen.

Kohdassa 4B:26 Mencius sanoi myös:

如智者若禹之行水也，則無惡於智也。禹之行水也，行其所無事，則 智亦大矣 智亦大矣

Jos nämä viisaat pystyisivät käyttäytymään kuten Yü toimi tulvavesien hallinnassa, mitä paheksuttavaa heissä olisi? Yü hallitsi tulvavesiä tekemällä työnsä tavalla, joka ei vaatinut suurta hössötystä. Jos nämä viisaat pystyisivät myös toimimaan ilman hössötystä, heidän viisautensa olisi suurta.

Menciukselle Yü:n tapa tehdä asioita oli paras. Yü oli yksi Menciuksen suurista sankareista.

Länsimaissa oli tiedemies Konrad Lorenz (1903-1989), joka tutki eläimiä. Hän oli etologi, mikä tarkoittaa, että hän tutki huolellisesti eläinten käyttäytymistä ja yritti ymmärtää, miksi eläimet tekevät niitä asioita, joita ne tavallisesti tekevät. Hän näki esimerkiksi, että jos ankanpoikaset näkevät heti kuoriuduttuaan ankan sijasta ihmisen, ne seuraavat ihmistä ja pitävät sitä vanhempanaan. Hän kutsui tällaista oppimista "imprintingiksi".

Mencius tutki ihmistä samalla tavalla kuin Lorenz tutki muita eläimiä. Mencius oli myös etologi, mutta muinaisen Kiinan kielellä häntä pidettiin "mestarina" eli opettajana. Hän oli konfutselainen, ja konfutselaisuutta kutsutaan joskus uskonnoksi. Mencius ei kuitenkaan siteerannut uskonnollisia tekstejä eikä yrittänyt saada ihmisiä toimimaan niin kuin noissa kirjoissa käsketään. Hän ei myöskään nimeä perustotuuksia tai aksioomia eikä yritä selvittää, miten ihmisten pitäisi toimia. Hän ei siis ole samanlainen kuin useimmat ihmiset, joita pidämme uskonnollisina johtajina tai filosofeina.

Nykyaikana erotamme filosofian tieteestä, mutta aiempina aikoina tutkimuksia, joita nyt kutsumme tieteeksi, kutsuttiin "luonnonfilosofiaksi", ja Mencius oli pohjimmiltaan luonnonfilosofi. Hänen työnsä johti samantyyppiseen yleiseen tietoon, jota Lorenz sai ankoista ja muista eläimistä. Mencius kysyi: millaisia asioita ihmiset tekevät, jotta perheet ja yhteisöt toimisivat hyvin, millaisia asioita he tekevät, jotka vahingoittavat perheitä ja yhteisöjä, ja miksi he tekevät näitä asioita?

Mencius sanoi, että meidän ei tarvitse opettaa ihmisiä rakastamaan hyvän ruoan makua. Tunne, joka meillä on hyvää ruokaa kohtaan, on luonnollinen. Samoin, hän sanoi, meillä on muitakin luonnollisia tunteita, jotka ovat hyviä lahjoja, jotka ovat meille kaikille synnynnäisiä. Emme voi oikeastaan päästä näistä lahjoista eroon muuten kuin tuhoamalla itsemme, mutta voimme antaa niiden peittyä niin, että ne eivät toimi oikein. Se on vähän sama kuin se, että ihmiset eivät voi vain ottaa nenäänsä pois ja heittää sitä pois, mutta he voivat laittaa sieraimiinsa tulpat ja pilata kykynsä haistaa asioita. On siis tärkeää, että ihmiset eivät tee mitään sellaista, mikä estäisi heidän neljää lahjaansa toimimasta hyvin. On harmillista, että ihmiset antavat usein neljän lahjansa mennä sekaisin. Kun ihmistä hoidetaan hyvin ja häntä suojellaan kielteisiltä voimilta, hänestä tulee hyvä omasta vapaasta tahdostaan.

Hyveet tai voimat, joita ihmisillä on, ovat asioita, jotka he saavat suoraan taivaasta. Nämä samat asiat ovat taivaassa. Kun ihmiset tekevät pahoja asioita, se johtuu siitä, että heidän muut osansa ovat ottaneet vallan pois heidän hyveiltään/voimiltaan. Mencius antaa todisteeksi hienon tarinan, jonka nimi on Härkävuori.

Kiinalainen sana sille, mitä edellä on kutsuttu "lahjoiksi", on 德 dé. Se on sukua sanalle, joka tarkoittaa "saada", joten yksi tapa selittää se on sanoa, että dé on jotakin, jonka saamme taivaasta. Se tarkoittaa "hyve", mutta vain siinä mielessä, että se on voima tehdä jotakin. ("Virtue" tarkoittaa tätä myös englanniksi.) Ihmisillä on neljä hyveellisyyttä tai voimaa. Tässä ovat niiden kiinankieliset nimet, kunkin käännös ja selitys:

• 仁 rén tarkoittaa kykyä tuntea, mitä muut ihmiset kokevat, ikään kuin se tapahtuisi sinulle. Jos siis näet jonkun henkilön laittavan kätensä paikkaan, jossa se varmasti loukkaantuu, ehkä paikkaan, jossa kobra odottaa kietoutuneena iskuaan, tunnet pahaa oloa ja haluat estää tätä henkilöä tekemästä niin. Englannin kielessä tälle sanalle on monia käännöksiä, kuten "hyväntahtoisuus", "empatia", "ihmissydämisyys" jne.

• 義 yì tarkoittaa kykyä tuntea huonoa omaatuntoa itsestäsi, kun tiedät, ettet tee osuuttasi työstä, et tee velvollisuuksiasi jne. Jos olisit lähtenyt metsäretkelle kaveriporukan kanssa, ja kaikki olisivat sopineet, että tiskaavat vuorotellen, mutta sinä et koskaan ottanut vuoroasi, tuntisit häpeää siitä, mitä olisit jättänyt tekemättä. Joitakin englanninkielisiä käännöksiä tälle sanalle ovat "sense of duty", "sense of right and wrong", "sense of justice" jne. On kuitenkin tärkeää huomata, että Mencius kuvaa henkilön tunnetta siitä, mitä hän itse tekee, ei tunnetta siitä, mitä muut ihmiset tekevät.

• 禮 lǐ tarkoittaa kykyä nähdä oma asema yhteiskunnassa ja muiden ihmisten asema yhteiskunnassa ja tehdä asioita, joiden avulla ihmiset voivat tulla hyvin toimeen keskenään. Sinulle voi esimerkiksi olla ok mennä oman perheesi talon takaovesta tai jopa isoäitisi ja isoisäsi takaovesta sisään koputtamatta. Mutta jos menet jonkun toisen taloon, hän saattaa pelästyä tai suuttua, koska et kuulu sinne. Joskus meidän on mentävä jonkun toisen taloon, ja sitä tilannetta varten on olemassa lǐ. Vieras voi koputtaa oveen ja odottaa, raaputtaa teltan ovea ja odottaa tai tehdä jotakin muuta, jotta sisällä olevat ihmiset tietäisivät, että ulkona on joku, jolla on rauhanomaiset aikomukset ja joka haluaisi tulla sisään. Eri kulttuureissa voi olla erilaisia keksintöjä tällaisten tilanteiden hoitamiseksi. Tärkeintä on, että kaikki kulttuurit ovat löytäneet omat ratkaisunsa, ja mitä tahansa ihmiset päättävätkin tehdä, se on lǐ. Sillä ei ole oikeastaan merkitystä, ajavatko ihmiset tien vasemmalla vai oikealla puolella. Tärkeää on se, että kaikki suostuvat samaan suunnitelmaan. Ehkä paras englanninkielinen käännös tälle sanalle on "a sense of propriety", mikä tarkoittaa vain sitä, että ihmisillä on tapa selvittää, mikä on asianmukaista. sopivaa tai sopivaa tehdä sosiaalisissa tilanteissa tarpeettomien riitojen välttämiseksi. "Ei ole soveliasta vain avata jonkun toisen talon ovea ja kävellä sisään." "Tilanteeseen sopii koputtaa oveen ja kysyä lupaa tulla sisään."

• 智 zhì tarkoittaa kykyä tarkastella jotain, joka tapahtuu toisten ihmisten välillä tai toisten ihmisten keskuudessa, ja nähdä, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos yksi ihminen näkee voimakkaan aikuisen kävelevän ja vievän ruokaa nälkää näkevältä lapselta, hän reagoi välittömästi aikuisen käytöstä vastaan. Ehkä paras käännös tälle termille on "viisaus", jos pidämme mielessä, että Salomon viisauteen kuului kyky arvioida tarkasti hänen eteensä tuotujen tapausten todelliset tosiasiat. Zhì on tällaista viisautta, eikä jonkinlaista äärimmäistä älykkyyttä. Joku, jolla on zhì, osaa sanoa, mikä on oikeudenmukaista ja mikä epäoikeudenmukaista.

Ihmiset voisivat ehkä elää täydellistä elämää, jos heillä olisi vain nämä neljä erilaista motiivia tai tunnereaktiota maailmaan, mutta heillä on monia muitakin motiiveja. Niihin kuuluvat pelko, viha, rikkauden ja vallan ahneus, seksi jne. Ihmiset oppivat hyvin helposti, että he voivat tyydyttää näitä vaikuttimia helpommin, jos he jättävät huomiotta hyveidensa antamat syötteet. Esimerkiksi ikäisekseen iso lapsi voi helposti oppia, että hän voi ottaa väkisin muilta ikäisiltään lapsilta kaiken haluamansa.

Ihmisillä on syntyessään neljä voimaa, jotka estäisivät heitä tekemästä pahoja asioita, ja heillä on myös monia vaikuttimia tai motiiveja, jotka voivat saada heidät tekemään pahoja asioita tyydyttääkseen nämä tarpeet. Mikä siis määrittää, kenestä tulee hyvä ja kenestä paha?

Mencius havaitsi, että ihminen on riippuvainen vielä yhdestä tärkeästä henkisestä toiminnosta. Hän kutsui sitä 志 Zhì:ksi, joka voidaan joskus kääntää "pyrkimykseksi", mutta jota Menciuksen tapauksessa kutsuisimme tahdoksi. Jonkin on päätettävä, mitä tehdä, kun eettiset impulssit, moraaliset tunteet, joita Mencius kutsui "neljäksi hyveeksi", ovat ristiriidassa tavallisten impulssien kanssa, jotka liittyvät nälkään, seksiin, aggressioon, pelkoon jne. Ihmisen osa, joka tasapainottaa asioita ja tekee päätöksiä, on zhì.

Menciuksen mukaan, jos yksilö toimii hyvin, hänen tahtonsa pystyy löytämään terveen tasapainon kaikkien impulssien välille ja pitämään hyveet poissa tavallisten halujen vallasta. Jos ihmisen tahto ei ole hallinnassa, hän voi vahingoittaa itseään tai muita ihmisiä. Siksi on tärkeää, että aikuiseksi kasvaessa opitaan, miten estää muita voimia - tai muita ihmisiä - ottamasta zhìn valtaa.

Yksilöllä on vapaa tahto valita, integroiko (yhdistää, jotta ne eivät taistele toisiaan vastaan) kaikki impulssinsa ja myös älykkyytensä, vai luovuttaako hän ja toimii vain sen impulssin mukaan, joka hänellä on juuri sillä hetkellä. Menciuksen mielestä ihmisen paras tie on siis suunnitella ja toimia niin, että hänestä tulee tasapainoinen, integroitunut (ei taistele itsensä kanssa ja halua tehdä sekä yhtä asiaa että sen vastakohtaa) ja siten hyödyllinen ihminen yhteiskunnalle.

Jotakuta, joka toimii moraalisen asteikon korkeimmalla tasolla ja joka "toimii kunnolla", kutsutaan 君子 jūn zǐ:ksi eli "moraalisesti jaloksi mieheksi".

孟子曰：「人之所以異於禽獸者幾希！庶民去之，君子存之。舜明於庶物， 察於人倫，由仁義行，非行仁義也。」

Mencius sanoi: "Ihmiset eroavat linnuista ja eläimistä äärimmäisen vähän. Tavalliset ihmiset pääsevät siitä eroon, mutta moraalisesti jalo ihminen pitää sen turvassa. [Viisas keisari] Shun näki selvästi monet olennot, ja hän tutki tarkkaan ihmisten sosiaalisia suhteita. Hänen tekonsa kumpusi hänen hyväntahtoisuudestaan ja velvollisuudentunnostaan. Hän ei toiminut [tekaistusta] hyväntahtoisuudesta ja velvollisuudentunnosta."

Jūn zǐ on siis joku, joka on onnistunut pitämään kiinni taivaan hänelle antamista lahjoista, lahjoista, jotka saavat ihmisen toimimaan hyväntahtoisesti, toimimaan velvollisuudentunnon johdattamana, haluamaan toimia tavalla, joka säilyttää hyvät suhteet muihin, ja yrittämään auttaa ja suojella ihmisiä, joita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Ollakseen todellinen jūn zǐ, ihmisellä on oltava nämä todelliset tunteet ja toimittava niiden mukaan. Ei riitä, että vain esittää, että hänellä on näitä tunteita.

Menciuksen mukaan kuka tahansa voi valita, tuleeko hänestä moraalisesti jalo ihminen. Tarvitsisi vain todella tehdä se päätös ja sitten tehdä se. Mencius puhui Yan Yuanista, joka oli Konfutseuksen suosikkioppilas:

『舜何人也；予何人也。有為者亦若是！』 ...

Yan Yuan sanoi: "Minkälainen mies Shun oli? Millainen mies minä olen? Hänen kaltaisekseen tuleminen vaatii vain sen, että tekee sen."

Mencius tietenkin tajusi, että "vain tekeminen" on paljon vaikeampaa kuin siitä puhuminen. Itseään on tarkkailtava koko ajan.

Yksi Menciuksen tavoitteista oli kasvattaa "liikkumatonta mieltä", kuten hän sitä kutsui. Näillä sanoilla hän tarkoitti sellaista mieltä, jota ei voitu horjuttaa ulkopuolelta tulevilla iskuilla. "Liikkumaton mieli" suojaa siltä, että ihminen ei tee väärin siksi, että hän on vihainen, peloissaan jne. Kaikki, mikä voi vetää tai työntää ulkopuolelta ja saada meidät menettämään hallinnan, voi aiheuttaa vahinkoa, mutta Mencius sanoo, että jos tahto ja neljä hyveen/voiman voimaa ovat hyvin integroituneet, jos ihminen on "todella yhdessä", silloin nämä ulkopuoliset voimat eivät voi ottaa hallintaa.

Jokainen kulttuuri ja yhteiskunta on kehittänyt keinoja estää lapsia joutumasta liian suuriin vaikeuksiin. Jopa samassa yhteisössä ihmiset saattavat käyttää useita erilaisia strategioita lastensa valvomiseksi ja pitämiseksi kurissa. Yksi tapa valvoa lapsia on lyödä heitä, kun he tekevät asioita, joita vanhemmat eivät halua heidän tekevän. Toinen tapa kontrolloida lapsia on saada heidät tuntemaan itsensä syyllisiksi ja odottamaan, että heitä rangaistaan ankarasti, koska he ovat huonoja ihmisiä. Kolmas tapa on saada lapset tuntemaan häpeää ja odottaa, että ihmiset nauravat heille ja kääntyvät sitten poispäin heistä. Neljäs tapa on selittää lapsille heidän tekojensa todennäköiset seuraukset. "Jos vedät koiraa korvista, se puree sinua." Monet vanhemmat kaikkialla maailmassa käyttävät useampaa kuin yhtä näistä menetelmistä, ja he saattavat käyttää ajoittain kaikkia niitä.

Kiinalaisessa kulttuurissa on toinenkin menetelmä, jota ei ehkä tunneta kovin hyvin ja jota harjoitetaan harvoin muualla - lapsen oman hyveen/voiman käyttäminen. Kun lapsi tekee jotakin loukkaavaa toiselle, vanhemmat voivat sanoa jotakin sellaista sen sijaan, että he kertoisivat lapselle, kuinka paha hän on: "Juuri äsken näimme, kuinka otit munat varpusen pesästä. Tiedämme, että olet sisimmässäsi hyvä ihminen. Mietimmekin, oletko ajatellut, miltä varpusen emosta tuntuu, kun se palaa takaisin ja huomaa lastensa kadonneen. Haluaisitko laittaa munat takaisin nyt, kun ne ovat vielä lämpimiä? Varpunenemo tulee pian takaisin."

Tarkoituksena ei ole saada lasta tarkastelemaan niitä tunteita, joita hänen sydämessään/mielessään herää, kun hän todella ajattelee tekojaan, eikä saada lasta tuntemaan itseään kauheaksi ihmiseksi eikä saada häntä pelkäämään rangaistusta. Kun lapsi todella kuuntelee sitä hiljaista ääntä, jota me länsimaissa kutsuisimme "omaksi omaksiuudeksi", lapsi tuntee luonnollisesti sen, mitä varpusen emo tuntisi, jos se tulisi kotiin tyhjään pesään. Lapsi tekee sitten jotakin, jotta varpusen emon ei tarvitsisi tuntea tuota pahaa oloa. Seuraavalla kerralla lapsi voi miettiä, miltä varpusen emosta tuntuu, ennen kuin hän varastaa munia.

Kestää kauan oppia todella hyvin listaamaan näitä neljää taivaan lahjaa, ja vaatii harjoitusta ymmärtää joidenkin tekojen mahdolliset seuraukset. Todella hyväksi ihmiseksi tuleminen on siis elinikäinen työ, joka ei koskaan ole oikeastaan valmis. Perinteisessä kiinalaisessa yhteiskunnassa nuoria rohkaistiin lukemaan sekä menneisyyden tarinoita, jotka osoittivat hyviä tekoja, että myös Konfutse ja Mencius kaltaisten ihmisten kirjoja, jotta he saisivat apua oppiakseen näkemään kaikki seuraukset ja oppiakseen pitämään vihan, pelon ja kaikki muut tavalliset tunteet neljän moraalisen hyveen/voiman yläpuolella.

Kolme ajattelutapaa muinaisessa Kiinassa, kirjoittanut Arthur Waley.