Leimautuminen (etologia)
Jälkiintyminen on etologiassa ja psykologiassa käytetty termi, jolla kuvataan erityyppistä automaattista oppimista.
Se ilmenee yleensä varhain elämässä, kriittisen ajanjakson aikana. Siksi oppikirjat kutsuvat sitä vaiheherkäksi oppimiseksi. Se on oppimista, joka tapahtuu tietyssä iässä tai tietyssä elämänvaiheessa. Eläin kiinnittyy tiettyyn signaaliin (ääni tai näky), jonka sanotaan "painuneen" kohteeseen. Jälkiintymisprosessi johtuu periytyvästä vaistosta.
Tunnetuin jälkipainamisen muoto on vastakuoriutuneen (tai syntyneen) jälkipainaminen jompaankumpaan tai molempiin vanhempiin. Sen tehtävänä on pitää poikaset lähellä vanhempaansa (vanhempiaan) varhaisen oppimisvaiheen aikana. Se on ilmeisintä linnuilla, kuten ankoilla ja hanhilla, sen jälkeen, kun poikaset ovat lähteneet pesästä. Poikaset painautuvat vanhempiinsa ja seuraavat niitä usein pitkänä jonona maalla ja vedessä.
Sen havaitsi ensimmäisen kerran kotieläiminä pidetyissä kanoissa 1800-luvun biologianharrastaja Douglas Spalding. Varhainen etologi Oskar Heinroth löysi sen uudelleen, ja hänen oppilaansa Konrad Lorenz ja Niko Tinbergen tutkivat ja popularisoivat sitä laajasti.
Lorenz osoitti, että hautomossa kuoriutuneet hanhet painautuvat ensimmäiseen sopivaan liikkuvaan ärsykkeeseen, jonka ne näkevät 13-16 tunnin kriittisen ajanjakson aikana kuoriutumisesta. Esimerkiksi hanhet painautuivat Lorenzin itseensä (tarkemmin sanottuna hänen kahluukenkiinsä). Valokuvissa Lorenzia seuraa usein hanhiparvi, joka on jättänyt häneen jälkensä.
Lapsen kehityksessä termiä käytetään viittaamaan prosessiin, jossa vauva oppii, ketkä ovat hänen äitinsä ja isänsä. Prosessin katsotaan alkavan kohdussa, kun syntymätön vauva alkaa tunnistaa vanhempiensa äänet.
Lintujen filiaalinen jäljentäminen oli ensisijainen tekniikka, jota käytettiin elokuvan Siivekäs muutto (Le Peuple Migrateur) luomisessa, joka sisältää kuvamateriaalia muuttolinnuista lennossa. Linnut painautuivat käsittelijöihin, jotka käyttivät keltaisia takkeja ja torvensivat jatkuvasti. Linnut koulutettiin sitten lentämään erilaisten lentokoneiden, yleensä ultrakevyiden, mukana.
Jäljitelmä pitää perheen yhdessä
Ankanpoikaset jonossa
Uuden-Seelannin paratiisiankka ja ankanpoikaset
Painettuja hanhia ja kurkia, jotka lentävät ultrakevyellä lentokoneella.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on painautuminen?
V: Jälkiintyminen on oppimisen muoto, joka tapahtuu, kun organismi muodostaa vahvan siteen toiseen organismiin tai esineeseen kriittisen ajanjakson aikana pian syntymän jälkeen.
K: Mitkä ovat esimerkkejä imprintingistä?
V: Esimerkkeinä voidaan mainita ankanpoikaset, jotka seuraavat äitiään, hanhenpoikaset, jotka tunnistavat vanhempansa, ja ihmisvauvat, jotka sitoutuvat hoitajiinsa.
K: Miten leimautuminen toimii?
V: Jälkiintyminen toimii muodostamalla assosiaatioita tiettyjen ärsykkeiden ja käyttäytymisen välille. Kriittisen kauden aikana organismi oppii tunnistamaan tietyt ärsykkeet ympäristössään ja reagoimaan niihin. Käyttäytymisestä tulee vaistomaista, kun se vahvistuu ajan mittaan toiston ja vahvistamisen kautta.
Kysymys: Onko leimautuminen pysyvää?
V: Kyllä, kun eläin on kerran painautunut johonkin esineeseen tai toiseen organismiin, tämä käyttäytyminen säilyy koko elämän ajan, ellei sitä aktiivisesti poisteta tai korvata uudella käyttäytymisellä ehdollistamisen tai muiden keinojen avulla.
Kysymys: Liittyykö eläimiin painamiseen mitään riskejä?
V: Kyllä, jos kriittisen kauden aikana esitetään vääriä ärsykkeitä, voidaan oppia sopimatonta käyttäytymistä, jolla voi olla pitkäaikaisia kielteisiä seurauksia eläimen kehitykselle. Siksi on tärkeää varmistaa, että tänä aikana esitetään vain myönteisiä ärsykkeitä, jotta vältetään mahdolliset ongelmat myöhemmin.
Kysymys: Voiko ihmisiin painautua?
V: Kyllä, myös ihmisiin voidaan tehdä vaikutteita, vaikka se tapahtuu yleensä varhaislapsuudessa eikä pian syntymän jälkeen, kuten eläimillä. Lapset voivat esimerkiksi oppia kielen vanhemmiltaan tai kehittää mieltymyksiä sen perusteella, mitä he havaitsevat ympärillään kotona tai koulussa.
