Merrill Swain – toisen kielen oppimisen tutkija ja tuotoshypoteesin kehittäjä

Merrill Swain: Toronton OISE:n emeritaprofessori, tuotoshypoteesin kehittäjä – keskeinen tutkija toisen kielen oppimisessa ja kommunikatiivisen kompetenssin edistäjä.

Merrill Swain on toisen kielen opetuksen emeritaprofessori Toronton yliopiston Ontario Institute for Studies in Education -instituutissa. Hänet tunnetaan erityisesti tuotoshypoteesin kehittäjänä, jonka mukaan kielen ymmärtäminen pelkästään ei riitä korkeatasoisen kielellisen osaamisen saavuttamiseen: oppijoiden on myös tuotettava kieltä itse, jotta oppiminen etenee. Tuotoshyypoteesi korostaa, että puhuminen ja kirjoittaminen pakottavat oppijan huomaamaan aukkoja omassa ilmaisussaan, testaamaan kielihypoteeseja ja saamaan palautetta, mikä edistää sekä tarkkuutta että sujuvuutta.

Swainin mukaan tuotoksen tuottamisen merkitys liittyy olennaisesti myös siihen, miten oppijat käsittelevät kielen muotoja ja merkityksiä: tuotos voi "pakottaa" huomiota muotoon, se voi toimia välineenä oppimiseen ja se toimii keskustelun kautta tapahtuvan languagingin (kielenkäytön avulla ajattelun muotoileminen) välineenä. Hänen tutkimuksensa on ollut erityisen vaikutusvaltaista kielikylpyohjelmien (immersion) tutkimuksessa ja käytännössä, joissa tuotoksen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on keskeistä.

Swain työskenteli myös Michael Canalen kanssa kommunikatiivisen kompetenssin parissa. Heidän työnsä auttoi konkretisoimaan, että kielen osaaminen sisältää useita ulottuvuuksia (mm. kieliopillinen, discurssinen ja strateginen kompetenssi) ja että opetuksen tulee huomioida sekä ymmärtäminen että tuottaminen. Swain on lisäksi tutkinut parikeskusteluja, yhteistyöhön perustuvia tehtäviä ja korjauspalauteilmiöitä, eli sitä, miten vuorovaikutuksessa oppiminen ja virheiden korjaus edistävät kielioppien sisäistämistä.

Swain toimi American Association for Applied Linguistics -yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 1998, ja hän väitteli tohtoriksi Kalifornian yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on vaikuttanut vahvasti käytännön opetukseen: opettajia ja kurssisuunnittelijoita kehotetaan järjestämään tehtäviä, jotka vaativat merkityksellistä tuotosta, tukemaan paritehtäviä ja dialogista oppimista sekä tarjoamaan sellaista palautetta, joka auttaa oppijaa havaitsemaan ja korjaamaan omia kielellisiä aukkojaan.

Swainin työ on laajentanut käsitystä siitä, miten kieltä opitaan ja opetetaan, ja se on edelleen tärkeä viitekehys toisen kielen opetuksen tutkimuksessa ja käytännössä. Hänen ideoidensa tunteminen on hyödyllistä niin tutkijoille kuin opettajille, jotka haluavat suunnitella oppimista edistäviä vuorovaikutustilanteita ja tehtäviä.

Hae kirjaimella