Metoikit
Antiikin Kreikassa metoikos (kreik. metoikos) oli kreikkalaisessa kaupunkivaltiossa (polis) asuva ulkomaalainen. Metikolla ei ollut samoja kansalaisoikeuksia kuin kansalaisella, joka oli syntynyt valtiossa, jossa hän asui.
Termiä "metic" käytettiin erityisesti antiikin Ateenassa 4. ja 5. vuosisadalla eaa. Merkittävä metikko oli Aristoteles, joka syntyi Stageirassa mutta asui pitkään Ateenassa.
Riippumatta siitä, kuinka monta sukupolvea suvusta oli asunut kaupungissa, metikoista ei tullut kansalaisia, ellei kaupunki päättänyt antaa heille kansalaisuutta lahjaksi. Näin tehtiin harvoin. Ateenan kansalaisuus toi oikeutuksen lukuisiin valtion maksamiin korvauksiin, kuten valamiehistö- ja kokouspalkkioihin, jotka saattoivat olla merkittäviä työssä käyville ihmisille. Hätätilanteissa kaupunki saattoi jakaa kansalaisille ruoka-annoksia. Mikään näistä oikeuksista ei ollut metikkojen käytettävissä. He eivät saaneet omistaa Attikassa kiinteistöjä, eivät maatiloja eivätkä taloja, ellei heille myönnetty erityistä vapautusta.
Metiikka jakoi kansalaisuuden taakat ilman mitään sen etuoikeuksia. Kansalaisten tavoin heidän oli suoritettava asepalvelus, ja jos he olivat tarpeeksi rikkaita, heiltä perittiin erityisiä veroja. Kansalaisuus myönnettiin metikoille hyvin harvoin. Yleisempää oli "yhtäläisten oikeuksien" (isoteleia) erityisasema, jonka nojalla he olivat vapautettuja tavanomaisista velvollisuuksista.
Järjestelmä päättyi hellenistisessä Ateenassa, kun kansalaisuuden ostamisesta tuli hyvin yleistä. Vuoden 317 eaa. väestönlaskennan mukaan Attikassa oli 21 000 kansalaista, 10 000 metikonia ja 400 000 orjaa.
Kreikkalais-roomalaisessa maailmassa puolueen alueella asuvia vapaita ihmisiä (ei-kansalaisia) kutsuttiin nimellä "paroikoi" (ks. seurakunnan etymologia), Vähä-Aasiassa "katoikoi".
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on meteoriitti?
V: Metik oli muinaisessa Kreikassa muinaiskreikassa kreikkalaisessa kaupunkivaltiossa (polis) asunut ulkomaalainen. Heillä ei ollut samoja oikeuksia kuin kansalaisilla, jotka olivat syntyneet valtiossa, jossa he asuivat.
K: Kuka oli esimerkki merkittävästä metikosta?
V: Aristoteles oli esimerkki merkittävästä metikosta, joka syntyi Stageirassa mutta asui pitkään Ateenassa.
K: Miten metikoista saattoi tulla kansalaisia?
V: Metikoista saattoi tulla kansalaisia, jos kaupunki päätti antaa heille kansalaisuuden lahjaksi, mitä tapahtui harvoin.
K: Mitä etuoikeuksia kansalaisilla oli, joita metikoilla ei ollut?
V: Kansalaisilla oli oikeus lukuisiin valtion maksuihin, kuten valamiehistö- ja kokouspalkkioihin, kun taas metikoilla ei ollut oikeutta omistaa kiinteistöjä Attikassa, ellei heille myönnetty erityistä vapautusta, eikä heillä ollut mitään näistä oikeuksista.
Kysymys: Jakoivatko metikset mitään taakkoja kansalaisten kanssa?
V: Kyllä, metikkojen oli kansalaisten tavoin suoritettava asepalvelus, ja jos he olivat tarpeeksi rikkaita, he joutuivat maksamaan erityisiä veroja.
K: Myönnettiinkö metikoille usein kansalaisuus?
V: Ei, kansalaisuutta myönnettiin metikoille hyvin harvoin; tavallisempaa oli "yhtäläisten oikeuksien" erityisasema, jonka nojalla he olivat vapautettuja tavanomaisista velvollisuuksista.
K: Mitä muita termejä käytettiin poliksen alueella asuvista ei-kansalaisista? V: Kreikkalais-roomalaisessa maailmassa heitä kutsutaan "paroikoiksi" ja Vähä-Aasiassa "katoikoiksi".
