Metri – SI-järjestelmän perusyksikön määritelmä, historia ja muunnokset

Metri (yhdysvaltalainen kirjoitusasu, meter) on SI-mittajärjestelmän perusyksikkö. Metrin lyhenne on m. Ensimmäinen merkitys (Ranskan vallankumouksen aikaan) oli 1/10 000 000 (yksi kymmenmiljoonasosa) maapallon päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin pituuspiiriä pitkin. Nykyään metri määritellään virallisesti etäisyydeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa.

Englannin kruunun mittajärjestelmässä yksi metri vastaa noin 39,37 tuumaa, 3,28 jalkaa tai noin 1,09 jaardia.

Metri SI-yksikkönä ja symboli

Metri on kansainvälisen yksikköjärjestelmän (SI) perusyksikkö pituudelle. Sen tunnus on pieni kirjain m. Yksikköä käytetään sekä arkielämän mittauksissa että luonnontieteissä ja tekniikassa. Siitä voidaan muodostaa johdannaisyksiköitä sijoittamalla etuliitteitä (esimerkiksi km = kilometri, cm = senttimetri, mm = millimetri) tai suorittamalla yksikön kanssa laskennallisia operaatioita (pinta-ala: m², tilavuus: m³, nopeus: m/s).

Lyhyt historiakatsaus

1791: Ranskan vallankumouksen aikaan ehdotettu ja 1790-luvulla mitattu merenpiiriin perustuva perusperiaate — metri määriteltiin osuutena maapallon napojen ja päiväntasaajan välisestä etäisyydestä.
1799: Ensimmäinen mittapituus (platinasta) valmistettiin käytännön standardiksi perustuen tuolloin mitattuihin arvoihin.
1875–1889: Kansainvälinen pituusmittauksen koordinointi johti Metre Convention -sopimukseen ja kansainvälisen prototyypin (platinaplatina-iridium-seos) hyväksymiseen lopulliseksi metri-standardiksi (International Prototype Meter).
1960: Metri määriteltiin uudelleen kvanttimekaanisesti perustuen krypton-86-atomin spektriviivan aallonpituuteen: metri = 1 650 763,73 aallonpituutta kryptonin oranssinkeltaisesta säteilystä.
1983: Nykyinen määritelmä hyväksyttiin Kansainvälisessä paino- ja mittakonferenssissa (CGPM): metri on se etäisyys, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Tässä yhteydessä valonnopeus c asetettiin tarkaksi arvoksi 299 792 458 m/s.

Miksi mutta miten nykyinen määritelmä toimii

Nykyinen määritelmä perustuu valonnopeuden tarkkaan vakioarvoon. Sekunti on määritelty atomikellon avulla (cesiumin siirtymä), joten yhdistämällä sekunnin tarkka määritelmä ja tiedetty valonnopeus saadaan metri tarkasti määritellyksi — tämä mahdollistaa erittäin tarkan etäisyysmittauksen geenien, satelliittien ja laserinterferometrian avulla. Käytännössä moderneissa laboratorioissa metriä toteutetaan valon aallonpituuksiin tai lasereihin perustuvilla interferometrisillä mittauksilla.

Muunnokset ja vertailuarvoja

1 tuuma = 0,0254 m (tämä on määritelty tarkasti), joten 1 m ≈ 39,3701 tuumaa.
1 m ≈ 3,28084 jalkaa.
1 m ≈ 1,09361 jaardia.

Käyttöesimerkkejä arjesta ja tieteestä

Ihmisen normaali askelpituus on tyypillisesti noin 0,6–0,8 m.
Keskimääräinen huoneen korkeus asunnoissa on yleensä noin 2,4–2,6 m.
Urheilukentät ja rakennussuunnittelu käyttävät metrejä; esimerkiksi jalkapallokentän pituus on tyypillisesti noin 90–120 m.
Tieteissä metrejä käytetään esimerkiksi etäisyyksien, aallonpituuksien ja laitteiden koon mittaamiseen hyvin tarkasti.

Lisätietoa ja huomioita

Metri on yksi laajimmin käytetyistä ja vakioiduista yksiköistä maailmassa, ja sen määrittely on evoluution tulos: paikallisista prototyypeistä kvanttimekaniikkaan ja luonnonvakioihin perustuvaan tarkkuuteen. SI-järjestelmä ja metrin määritelmä päivitetään kansainvälisissä elimissä, kuten CGPM ja BIPM, kun tieteellinen ymmärrys ja mittaustekniikat kehittyvät.

Tämä kirahvi on lähes 5 metriä pitkä

Platinasta ja iridiumista valmistettu palkki, joka määritteli metrin pituuden vuoteen 1960 asti.

Metriin perustuvat yksiköt

0,000 000 000 000 000 000 000 000 000 001 Ym (yottametri) = 1 m
0,000 000 000 000 000 000 000 000 001 Zm (zettametri) = 1 m
0,000 000 000 000 000 000 000 001 Em (exametri) = 1 m
0,000 000 000 000 000 000 001 Pm (petametri) = 1 m
0,000 000 000 000 001 Tm (terametri) = 1 m
0,000 000 001 Gm (gigametri) = 1 m.
0,000 001 Mm (megametri) = 1 m
0,001 km (kilometri) = 1 m.
0,01 hm (hehtometri) = 1 m.
0,1 dam(desimetriä) = 1 m
1 m (metri)
10 dm (desimetriä) = 1 m
100 cm (senttimetriä) = 1 m
1000 mm (millimetriä) = 1 m.
1 000 000 μm (mikronia tai mikrometriä) = 1 m.
1 000 000 000 nm (nanometriä) = 1 m
1 000 000 000 000 000 000 pm (pikometriä) = 1 m
1 000 000 000 000 000 000 000 fm (fermi tai femtometri) = 1 m
1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 am (attometriä) = 1 m
1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 zm (zeptometriä) = 1 m
1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 ym (yoctometriä) = 1 m

*Huomaa: lihavoidut yksiköt ovat yleisimmin käytettyjä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on metri?

A: Metri on SI-mittajärjestelmän pituuden perusyksikkö.

K: Mikä on metrin symboli?

A: Metrin symboli on m.

K: Miten metri määriteltiin ensimmäisen kerran Ranskan vallankumouksen aikana?

A: Metri määriteltiin ensimmäisen kerran yhdeksi kymmenmiljoonasosaksi maapallon päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin pituuspiiriä pitkin.

K: Miten metri määritellään nykyään?

V: Metri määritellään nykyään etäisyydeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa.

K: Mikä on yhden metrin vastine metreinä?

V: Yksi jaardi vastaa 0,9144 metriä (vuonna 1959 tehdyn kansainvälisen sopimuksen jälkeen).

K: Mikä on metrin vastine tuumina?

A: Metri vastaa hyvin lähellä 39,37 tuumaa.

K: Mikä on metrin vastine jaloissa ja jaardeissa?

V: Metri on noin 3,281 jalkaa tai 1,0936 jaardia.