Momo Challenge – huijaus ja urbaani legenda: totuus WhatsApp-huhusta
Momo Challenge – totuus paljastettuna: WhatsApp-huhu oli huijaus ja urbaani legenda. Faktat, mythbusting ja käytännön vinkit lasten suojaamiseen somessa.
"Momo Challenge" on huijaus ja urbaani legenda sosiaalisen median haasteesta, jota ei ole olemassa. Sitä levitettiin laajasti erityisesti Facebookissa ja viestipalveluissa kuten WhatsApp-verkon kautta. Huijauksen mukaan uhrit pakotettaisiin ottamaan yhteyttä "Momo"-tiliin, jonka kautta käyttäjille lähetettäisiin väkivaltaisia kuvia, graafisia uhkauksia ja kehotuksia tehdä vaarallisia asioita, kuten itsemurha, nauhoittaa se videolle ja lähettää se "Momolle". Joissain versioissa uhreille väitettiin myös, että heidän henkilökohtaisia tietojaan julkaistaisiin tai perheenjäseniään satutettaisiin, ja osaa uhattiin jopa kiroilla. Huijauksessa käytetty kuva naisesta, jolla on yliampuvat silmät ja suu, koettiin monien mielestä järkyttäväksi.
Alkuperä ja leviämistapa
Tarina kiihtyi viraaliksi vuosina 2018–2019, kun huolestuneet vanhemmat, median raportit ja somejako lisäsivät pelkoa. Monet viestit sisälsivät puhelinnumeroita tai ohjeita ottaa yhteyttä WhatsAppissa, ja viestiketjut muuttuivat nopeasti huhuksi. Kuvan taustasta ei kuitenkaan ollut mitään näyttöä siitä, että kyseessä olisi ollut organisoitu, koko ajan toimiva “haaste”. Kuvassa käytetty hahmo oli alun perin japanilaisen taiteilijan tekemä veistos tai taideteos, jota käytettiin väärin huijauksen levittämisessä.
Ovatko väitteet aiheuttaneista kuolemista totta?
Monissa somejakeluissa väitettiin, että "Momo Challenge" olisi johtanut useisiin itsemurhiin. Esimerkiksi mainittiin tapaus Argentiinassa, mutta poliisin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Useat viranomaiset ja faktantarkistajat ovat todenneet, ettei ole luotettavaa todistusaineistoa siitä, että haaste olisi oikeasti kannustanut ihmisiä itsemurhiin tai aiheuttanut laajamittaista vahinkoa niin kuin huhuttiin.
Miksi huijaus levisi niin nopeasti?
- Pelko ja tunteisiin vetoavat kuvat saavat ihmiset jakamaan sisältöä nopeasti eteenpäin.
- Median ja julkisuuden henkilöhuhujen sensaatiomainen käsittely lisäsi näkyvyyttä.
- Sosiaalisen median ja pikaviestinten rakenteet mahdollistavat nopean, rajoittamattoman leviämisen ilman faktantarkistusta.
Miten tunnistaa vastaavat huijaukset ja toimia oikein
Jos kohtaat vastaavanlaisen viestin tai "haasteen", seuraa näitä perusohjeita:
- Älä vastaa viesteihin. Vastaaminen voi rohkaista huijareita jatkamaan tai paljastaa tietoja sinusta.
- Älä jaa eteenpäin pelkän pelon tai uteliaisuuden vuoksi.
- Tallenna todisteet (kuvakaappaukset), jos viestissä on uhkauksia tai loukkaavaa sisältöä.
- Estä ja ilmoita epäilyttävät numerot tai tilit käyttämässäsi sovelluksessa (esim. WhatsApp tarjoaa eston ja ilmoitusmahdollisuuden).
- Ota yhteyttä viranomaisiin, jos viestit sisältävät turvallisuusuhkia, kiristystä tai suoria uhkauksia.
- Ole avoin lasten kanssa: Keskustele rauhallisesti, selitä sosiaalisen median riskejä ja kannusta kertomaan, jos tuntuu pelottavalta tai painostavalta.
Mitä vanhemmat ja koulut voivat tehdä?
- Pidä keskustelu käynnissä: kysy, mitä lapsesi näkee somessa ja miten he reagoisivat epämiellyttäviin viesteihin.
- Aseta laitteen ja sovellusten yksityisyys- ja yhteydenest asetukset kunnolla.
- Opeta lähdekriittisyyttä: etsi useita luotettavia lähteitä ennen kuin uskot tai jaat huolestuttavia väitteitä.
- Tarjoa tukea: jos lapsi on ahdistunut, hae apua koulun kuraattorilta tai mielenterveyden ammattilaiselta.
Yhteenveto
"Momo Challenge" on esimerkki siitä, miten pelko ja huhut voivat muuttua laajaksi some-ilmiöksi ilman vahvaa näyttöä. Vaikka tarinat tuntuivat todellisilta ja herättivät paljon huolta, viranomais- ja faktantarkistusraportit eivät tukeneet monimutkaisia väitteitä laajoista itsemurhista tai järjestelmällisestä väkivallasta. Tärkeintä on säilyttää maltti, toimia järkevästi ja suojata erityisesti lapsia sekä nuoria digitaalisessa ympäristössä.
Jos viestit sisältävät konkreettisen uhan tai jos sinä tai läheisesi tarvitsee välitöntä apua, ota yhteys paikalliseen hätänumeroon tai mielenterveystuen palveluihin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on "Momo Challenge"?
V: "Momo Challenge" on huijaus ja urbaani legenda sosiaalisen median haasteesta, jota ei ole ollut olemassa.
K: Miten huijaus levisi?
V: Huijaus levisi pääasiassa Facebookissa.
K: Mitä tapahtuu, jos joku ottaa yhteyttä "Momo"-tiliin sosiaalisen median verkoston WhatsAppin kautta?
V: Huijauksen mukaan jos joku ottaa yhteyttä "Momo"-tiliin sosiaalisen median verkoston WhatsAppin kautta, hän saa väkivaltaisia kuvia, graafisia uhkauksia ja häntä kehotetaan tekemään vaarallisia asioita, kuten itsemurha, nauhoittamaan se videolle ja lähettämään se "Momolle".
K: Mitä muita uhkauksia uhreille esitetään?
V: Uhreja saatetaan myös uhata, että heidän henkilötietonsa tulevat julkisiksi, heidän perheenjäseniään satutetaan, ja joitakin uhataan jopa kiroilla.
K: Oliko "Momo Challenge" vastuussa kuolemantapauksista?
V: Ei, "Momo Challenge" ei ollut vastuussa yhdestäkään kuolemantapauksesta, kuten huijauksessa väitetään.
K: Mikä on "Momo Challenge" -haasteeseen liittyvä kuva?
V: "Momo Challenge" -haasteeseen liitetty kuva on kuva naisesta, jolla on suuret silmät ja suu, mikä oli joidenkin mielestä järkyttävää, ja sitä käytettiin huijauksessa.
K: Onko "Momo Challenge" -haasteessa käytetty kuva itse asiassa veistos?
V: Kyllä, "Momo Challenge" -haasteessa käytetty kuva on itse asiassa japanilaisen taiteilijan tekemä veistos, mutta jotkut luulivat sitä naamioksi tai meikiksi.
Etsiä