Multippeliskleroosi (MS) – määritelmä, oireet ja hoito
Multippeliskleroosi (MS): selkeä määritelmä, oireet ja nykyaikaiset hoidot. Lue tunnistus-, hoito- ja arjen tukivinkit elämänlaadun parantamiseksi.
Multippeliskleroosi (MS) on krooninen ja usein etenevä sairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) vahingoittaa keskushermoston hermosolujen ympärillä olevia rasvapeitteitä, eli myeliinituppeja. Tämä prosessi aiheuttaa tulehdusalueita eli plakkeja pääasiassa aivoissa, selkäytimessä ja näköhermoissa. MS vaikuttaa eri ihmisiin hyvin vaihtelevasti: oireet, taudinkulku ja toimintakyvyn muutokset voivat olla yksilöllisiä.
Terveillä ihmisillä myeliinitupet toimivat eristeenä, joka auttaa hermosolujen aksonien kautta kulkevia sähköisiä signaaleja etenemään nopeasti ja tehokkaasti. Neuronien sähköiset impulssit kulkevat kuin virta johtoa pitkin; myeliini estää signaalia "vuotamasta" pois ennen oikeaa määränpäätä. MS-taudissa myeliini on paikoin ohentunut tai kokonaan tuhoutunut, jolloin hermoviestintä hidastuu tai katkeaa. Pitkän aikavälin vaurio voi johtaa myös aksonien pysyvään vaurioon, mikä vaikuttaa aivojen ja kehon toimintakykyyn.
Tyypilliset oireet
- Näköhäiriöt (särky tai näön heikkeneminen, usein yksipuolinen; optinen neuroniitti)
- Heikkous ja lihaskouristukset (spastisuus, kävelyvaikeudet)
- Toimintahäiriöt ja tunnottomuus (puutuminen, pistelyt)
- Väsymys (MS-väsymys voi olla voimakasta ja rajoittaa päivittäistä toimintaa)
- Kognitiiviset muutokset (muisti-, huomio- ja suunnitteluvaikeudet)
- Virtsa- ja suolisto-oireet (tihentynyt virtsaamistarve, virtsankarkailu, ummetus)
- Puhe-, nielemis- ja seksuaalitoiminnan häiriöt
- Kivut (neuropaattinen kipu tai lihaskiputilat)
Tautityypit ja kulku
- Relapsing-remitting MS (RRMS): äkilliset pahenemisvaiheet (relapsit) ja niiden välillä osittainen tai täydellinen paraneminen; yleisin alkumuoto.
- Primary progressive MS (PPMS): asteittainen huononeminen ilman selkeitä relapsivaiheita.
- Secondary progressive MS (SPMS): RRMS voi pitkällä aikavälillä siirtyä asteittaiseksi progressiiviseksi vaiheeksi.
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu oireiden kuvaukseen, neurologiseen tutkimukseen ja kuvantamistutkimuksiin. Tärkeimpiä tutkimuksia ovat:
- Magneettikuvaus (MRI): näyttää tulehdusalueet ja arvet keskushermostossa.
- Selkäydinnestetutkimus (lumbar puncture): voi paljastaa tulehdusmerkkien, kuten oligoklonaalisten vasta-aineiden, esiintymisen.
- Herätevasteiden tutkimukset (evoked potentials): mittaavat hermoratojen toimivuutta.
Hoito
MS:ää ei tällä hetkellä voida parantaa, mutta monilla potilailla on saatavilla tehokkaita hoitoja, joilla hidastetaan taudin etenemistä, vähennetään relapsien määrää ja lievennetään oireita:
- Tautia muokkaavat lääkkeet (DMT): alentavat tulehdustoimintaa ja vähentävät uusien vaurioiden muodostumista; lääkeryhmiä on useita ja valinta räätälöidään yksilöllisesti.
- Kortikosteroidit: käytetään usein akuuttien pahenemisvaiheiden hoitoon lyhytaikaisesti.
- Oireenmukainen hoito: kipulääkkeet, spastisuuden hoito (esim. baklofeeni), virtsaoireiden hoito, masennuksen ja univaikeuksien hoito.
- Kuntoutus: fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia auttavat ylläpitämään toimintakykyä ja arjen taitoja.
- Elintapaohjeet: tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ravinto tukevat kuntoutusta ja hyvinvointia.
Syyt ja riskitekijät
Tarkkaa syytä ei täysin tunneta, mutta MS:ään vaikuttavat todennäköisesti useat tekijät:
- Perinnöllinen alttius yhdistettynä ympäristötekijöihin
- Alhainen D-vitamiinitaso ja vähäinen auringonvalo yhteisvaikutuksena
- Tupakointi lisää riskiä ja voi pahentaa taudin kulkua
- Virus- tai muu infektio voi laukaista immuunivasteen herkällä henkilöllä
- Tauti alkaa yleisimmin nuorilla aikuisilla (20–40‑vuotiailla) ja on yleisempää naisilla
Ennuste
Ennuste vaihtelee. Monet elävät hyvää elämää ja työkyky säilyy pitkään, erityisesti nykyisten tautia muokkaavien hoitojen ansiosta. Keskimääräinen elinajanodote on parantunut, eikä MS enää yhtä usein lyhennä elinaikaa merkittävästi kuin aiemmin. Varhainen diagnoosi ja sopiva hoito voivat hidastaa taudin etenemistä ja parantaa elämänlaatua.
Kun epäilet MS:ää, hakeudu lääkärin arvioon. Neurologi voi ohjata tarvittaviin tutkimuksiin ja hoidon aloitukseen. Oireiden hoito ja säännöllinen seuranta ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Terve hermosolu, jonka pitkän, ohuen aksonin ympärillä on myeliinituppi.
Mahdolliset syyt
Tutkijat ja lääkärit eivät tiedä varmasti MS-taudin syytä, mutta he uskovat, että jotkut asiat lisäävät joidenkin ihmisten riskiä sairastua MS-tautiin:
- Henkilön genetiikka (ominaisuudet, jotka hänellä on syntyessään).
- Liian vähän vitamiineja elimistössä
- Liian paljon stressiä ihmisen elämässä
- Sikarien tai savukkeiden polttaminen
- Sairastuminen monta kertaa lapsena
MS-taudin syitä koskeva tutkimus on vielä puutteellista. Jotkut tutkijat uskovat, että suhteellisen tuntematon taudinaiheuttaja nimeltä Chlamydia pneumoniae saattaa aiheuttaa MS-tautia. Myös jotkin virukset voivat aiheuttaa myeliinivaurioita, ja on olemassa muita viruksia, joiden on osoitettu lisäävän ihmisten todennäköisyyttä sairastua MS-tautiin. Vaikka tutkijoilla ja lääkäreillä on teorioita, kukaan ei ole löytänyt yhtä syytä, joka selittäisi kaikki tautitapaukset.
Oireet
MS-tautia on useita eri muotoja, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia päättää, miten sairautta hoidetaan. Sairaus vaurioittaa myeliiniä. Joskus elimistö voi korjata myeliiniä rajoitetusti. Kun näin tapahtuu, oireet (sairauden aiheuttamat ongelmat) häviävät hetkeksi. Tätä kutsutaan remissioksi. Kun elimistö hyökkää uudelleen myeliiniä vastaan, oireet palaavat, ja tätä kutsutaan uusiutumiseksi. MS-tautityyppiä, jossa on remissioita ja relapseja, kutsutaan remissio-relapsoivaksi MS-taudiksi. Harvinaisemmissa tapauksissa elimistö hyökkää edelleen myeliiniä vastaan, ja oireet pahenevat nopeasti, jolloin kyseessä on primaarisesti etenevä MS-tauti. Joskus näiden kahden tautityypin yhdistelmä voi esiintyä samanaikaisesti.
MS-tautia sairastavilla on monia ongelmia. Heidän lihaksensa ovat yleensä heikot, he saattavat täristä hallitsemattomasti, heillä on vaikeuksia liikkua ja heillä on tasapainovaikeuksia. MS-tautia sairastavat tuntevat usein suurta kipua ja väsyvät helposti. Heidän puheensa ja näkönsä heikkenevät joskus hyvin paljon. Ajattelu ja ongelmien ratkaiseminen on MS-tautia sairastaville vaikeampaa kuin terveille ihmisille.
MS-tauti aiheuttaa kehon sisällä vaurioita, joita ei voida nähdä tai mitata ilman erityisiä lääketieteellisiä laitteita. Immuunijärjestelmä hyökkää joko myeliinin rasvaosiin tai proteiiniosiin. Elimistö voi hyökätä myös myeliinitupen muodostavien solujen, niin sanottujen gliasolujen, kimppuun. Kun myeliini on vaurioitunut tai puuttuu, suuret alueet aksoneista, joihin vaurio vaikuttaa, näkyvät keskushermoston kudoksessa arpina tai vaurioina, jotka kertyvät elimistön toistuvien korjausyritysten myötä ajan myötä. Vauriot näkyvät keskushermoston eri alueilla riippuen siitä, mikä MS-taudin muoto henkilöllä on.
Tulehdus on tärkeä osa MS-taudin oireita. Tulehdusta esiintyy aina, kun elimistö havaitsee vamman tai sairauden. Se on ensimmäinen osa immuunijärjestelmän vastetta. MS-potilailla myeliiniin kohdistuva tulehdus aiheuttaa turvotusta ja muita haitallisia vaikutuksia hermostossa. Tulehdus voi johtua Chlamydia Pneumoniae -infektiosta.
Neljä kuviota, jotka osoittavat, miten MS-oireiden vakavuus voi lisääntyä ja vähentyä eri tavoin ajan myötä.
MS-tautia sairastavat ihmiset
MS-tautiin sairastuvat ovat yleensä 20-40-vuotiaita, mutta sitä voi sairastua myös vanhemmille tai hyvin harvoin nuoremmille. MS-tauti on huomattavasti yleisempi maapallon alueilla, jotka ovat kaukana päiväntasaajasta. Kaukana päiväntasaajasta sijaitsevilla alueilla auringonvalo on vähäisempää kuin lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilla alueilla, ja ihmiskeho tarvitsee auringonvaloa D-vitamiinin tuottamiseen. Tämä havainto tukee ajatusta siitä, että MS-tauti johtuu osittain liian vähäisestä D-vitamiinin määrästä. Ihmiset, jotka muuttavat lapsena maailman kolkasta toiseen, sairastuvat todennäköisemmin MS-tautiin kuin ihmiset, jotka muuttavat pitkiä matkoja vasta myöhemmin elämässään tai jotka eivät koskaan muuta pitkiä matkoja.
Diagnoosi
MS-taudin diagnosoimiseksi tai sen toteamiseksi, onko henkilöllä MS-tauti, lääkäri määrittää, millaisia oireita esiintyy ja kuinka usein niitä esiintyy. Yleisimpiä tähän käytettyjä ohjeita ovat McDonaldin kriteerit, joissa määritellään MS-taudin oireet ja niiden esiintymistiheys, jotta diagnoosi voidaan tehdä. Lääkäri voi myös määrätä laboratoriokokeita, joilla voidaan määrittää, kuinka aktiivinen immuunijärjestelmä potilaalla on. Erityisellä magneettikuvauslaitteella voidaan kuvata keskushermoston sisäpuolta ja osoittaa, onko henkilöllä vaurioituneen myeliinin aiheuttamia vaurioita. Tietyntyyppiset hermosolut voidaan tarkistaa, jotta nähdään, miten herkästi ne reagoivat. Neuronit, joiden aksonien ympärillä oleva myeliini on vaurioitunut, reagoivat hitaammin kuin normaalit neuronit.
Hoito
Kun MS-tauti on diagnosoitu, lääkäri voi auttaa lievittämään oireita. Tutkijat eivät ole vielä löytäneet keinoa parantaa MS-tautia tai poistaa sitä kokonaan. MS-taudin muotoa, joka tulee ja menee säännöllisesti, voidaan hoitaa helpommin kuin muita muotoja. Joitakin hoitomuotoja käytetään vain kohtausten aikana, jotta kohtaukset olisivat potilaalle helpompia tai jotta ne auttaisivat toipumaan kohtausten jälkeen. Toisia hoitoja käytetään koko ajan, jotta kohtauksia tulisi harvemmin. Tällaiset hoidot ovat yleensä injektioita tai infuusioita suoraan suoneen, mutta uudempia hoitoja voidaan sen sijaan ottaa päivittäin suun kautta. Jotkut ihmiset hakeutuvat tavanomaisen lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on multippeliskleroosi?
V: Multippeliskleroosi (MS-tauti) on vakava terveydentila, jossa elimistön luonnollinen immuunijärjestelmä vahingoittaa keskushermoston hermosolujen ympärillä olevia rasvapeitteitä, joita kutsutaan myeliinitupiksi.
K: Miten MS-tauti vaikuttaa kehoon?
V: MS-tauti voi aiheuttaa erilaisia vaikutuksia eri ihmisillä, kuten huonoja kehon toimintoja, näköä, puhetta ja mielen toimintaa.
K: Vaikuttaako MS-tauti ihmisten elinajanodotteeseen?
V: Kyllä, MS-tautia sairastavat ihmiset eivät yleensä elä yhtä pitkään kuin terveet ihmiset.
K: Mikä on myeliinitupen rooli terveillä ihmisillä?
V: Myeliinitupet auttavat neuroneja toimimaan kunnolla pitämällä sähköiset signaalit nopeasti liikkeessä pitkien, kapeiden aksonien läpi.
K: Mitä myeliinitupelleille tapahtuu MS-tautia sairastavilla?
V: MS-tautia sairastavilla immuunisolut aiheuttavat tulehduksen keskushermostossa ja johtavat demyelinaatioksi kutsutun suojaavan eristeen häviämiseen.
K: Miten myeliinitupen katoaminen heikentää elimistön kykyä kasvattaa myeliiniä uudelleen?
V: Myeliinitupen ja myeliiniä tuottavien solujen asteittainen häviäminen heikentää elimistön kykyä kasvattaa myeliini uudelleen.
K: Miksi myeliinitupen menetys aiheuttaa ongelmia mielen ja kehon toiminnassa?
V: Ilman myeliinikuorta hermosolujen väliset signaalit eivät kulje hyvin, eivätkä mieli ja keho voi toimia normaalisti.
Etsiä