MS-tauti

MS-tauti on vakava sairaus, joka pahenee ajan myötä. Tässä taudissa elimistön luonnollinen suoja sairauksia vastaan (immuunijärjestelmä) vaurioittaa keskushermoston hermosolujen (neuronien) ympärillä olevia rasvapeitteitä, joita kutsutaan myeliinitupiksi. Sairaus vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin, ja se voi saada ihmisen kehon, näkökyvyn, puheen ja mielen toimimaan huonosti. MS-tautia sairastavat eivät yleensä elä yhtä pitkään kuin terveet ihmiset.

Terveillä ihmisillä myeliinitupet auttavat hermosoluja toimimaan. Neuronien sähköiset signaalit liikkuvat nopeasti pitkien, kapeiden aksonien läpi kuin sähkö johdossa. Myeliini on kuin eriste johtimen ympärillä, joka pitää signaalin vahvana estämällä sitä siirtymästä ulos johtimesta ennen sen loppua. MS-tautia sairastavalla henkilöllä myeliini on liian ohutta tai kokonaan hävinnyt. Ilman suojaavaa päällystettä hermosolujen väliset signaalit eivät kulje hyvin. Tämän vuoksi mieli ja keho eivät voi toimia normaalisti.

Terve hermosolu, jonka pitkän, ohuen aksonin ympärillä on myeliinituppi.

Mahdolliset syyt

Tutkijat ja lääkärit eivät tiedä varmasti MS-taudin syytä, mutta he uskovat, että jotkut asiat lisäävät joidenkin ihmisten riskiä sairastua MS-tautiin:

Henkilön genetiikka (ominaisuudet, jotka hänellä on syntyessään).
Liian vähän vitamiineja elimistössä
Liian paljon stressiä ihmisen elämässä
Sikarien tai savukkeiden polttaminen
Sairastuminen monta kertaa lapsena

MS-taudin syitä koskeva tutkimus on vielä puutteellista. Jotkut tutkijat uskovat, että suhteellisen tuntematon taudinaiheuttaja nimeltä Chlamydia pneumoniae saattaa aiheuttaa MS-tautia. Myös jotkin virukset voivat aiheuttaa myeliinivaurioita, ja on olemassa muita viruksia, joiden on osoitettu lisäävän ihmisten todennäköisyyttä sairastua MS-tautiin. Vaikka tutkijoilla ja lääkäreillä on teorioita, kukaan ei ole löytänyt yhtä syytä, joka selittäisi kaikki tautitapaukset.

Oireet

MS-tautia on useita eri muotoja, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia päättää, miten sairautta hoidetaan. Sairaus vaurioittaa myeliiniä. Joskus elimistö voi korjata myeliiniä rajoitetusti. Kun näin tapahtuu, oireet (sairauden aiheuttamat ongelmat) häviävät hetkeksi. Tätä kutsutaan remissioksi. Kun elimistö hyökkää uudelleen myeliiniä vastaan, oireet palaavat, ja tätä kutsutaan uusiutumiseksi. MS-tautityyppiä, jossa on remissioita ja relapseja, kutsutaan remissio-relapsoivaksi MS-taudiksi. Harvinaisemmissa tapauksissa elimistö hyökkää edelleen myeliiniä vastaan, ja oireet pahenevat nopeasti, jolloin kyseessä on primaarisesti etenevä MS-tauti. Joskus näiden kahden tautityypin yhdistelmä voi esiintyä samanaikaisesti.

MS-tautia sairastavilla on monia ongelmia. Heidän lihaksensa ovat yleensä heikot, he saattavat täristä hallitsemattomasti, heillä on vaikeuksia liikkua ja heillä on tasapainovaikeuksia. MS-tautia sairastavat tuntevat usein suurta kipua ja väsyvät helposti. Heidän puheensa ja näkönsä heikkenevät joskus hyvin paljon. Ajattelu ja ongelmien ratkaiseminen on MS-tautia sairastaville vaikeampaa kuin terveille ihmisille.

MS-tauti aiheuttaa kehon sisällä vaurioita, joita ei voida nähdä tai mitata ilman erityisiä lääketieteellisiä laitteita. Immuunijärjestelmä hyökkää joko myeliinin rasvaosiin tai proteiiniosiin. Elimistö voi hyökätä myös myeliinitupen muodostavien solujen, niin sanottujen gliasolujen, kimppuun. Kun myeliini on vaurioitunut tai puuttuu, suuret alueet aksoneista, joihin vaurio vaikuttaa, näkyvät keskushermoston kudoksessa arpina tai vaurioina, jotka kertyvät elimistön toistuvien korjausyritysten myötä ajan myötä. Vauriot näkyvät keskushermoston eri alueilla riippuen siitä, mikä MS-taudin muoto henkilöllä on.

Tulehdus on tärkeä osa MS-taudin oireita. Tulehdusta esiintyy aina, kun elimistö havaitsee vamman tai sairauden. Se on ensimmäinen osa immuunijärjestelmän vastetta. MS-potilailla myeliiniin kohdistuva tulehdus aiheuttaa turvotusta ja muita haitallisia vaikutuksia hermostossa. Tulehdus voi johtua Chlamydia Pneumoniae -infektiosta.

Neljä kuviota, jotka osoittavat, miten MS-oireiden vakavuus voi lisääntyä ja vähentyä eri tavoin ajan myötä.

MS-tautia sairastavat ihmiset

MS-tautiin sairastuvat ovat yleensä 20-40-vuotiaita, mutta sitä voi sairastua myös vanhemmille tai hyvin harvoin nuoremmille. MS-tauti on huomattavasti yleisempi maapallon alueilla, jotka ovat kaukana päiväntasaajasta. Kaukana päiväntasaajasta sijaitsevilla alueilla auringonvalo on vähäisempää kuin lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilla alueilla, ja ihmiskeho tarvitsee auringonvaloa D-vitamiinin tuottamiseen. Tämä havainto tukee ajatusta siitä, että MS-tauti johtuu osittain liian vähäisestä D-vitamiinin määrästä. Ihmiset, jotka muuttavat lapsena maailman kolkasta toiseen, sairastuvat todennäköisemmin MS-tautiin kuin ihmiset, jotka muuttavat pitkiä matkoja vasta myöhemmin elämässään tai jotka eivät koskaan muuta pitkiä matkoja.

Diagnoosi

MS-taudin diagnosoimiseksi tai sen toteamiseksi, onko henkilöllä MS-tauti, lääkäri määrittää, millaisia oireita esiintyy ja kuinka usein niitä esiintyy. Yleisimpiä tähän käytettyjä ohjeita ovat McDonaldin kriteerit, joissa määritellään MS-taudin oireet ja niiden esiintymistiheys, jotta diagnoosi voidaan tehdä. Lääkäri voi myös määrätä laboratoriokokeita, joilla voidaan määrittää, kuinka aktiivinen immuunijärjestelmä potilaalla on. Erityisellä magneettikuvauslaitteella voidaan kuvata keskushermoston sisäpuolta ja osoittaa, onko henkilöllä vaurioituneen myeliinin aiheuttamia vaurioita. Tietyntyyppiset hermosolut voidaan tarkistaa, jotta nähdään, miten herkästi ne reagoivat. Neuronit, joiden aksonien ympärillä oleva myeliini on vaurioitunut, reagoivat hitaammin kuin normaalit neuronit.

Hoito

Kun MS-tauti on diagnosoitu, lääkäri voi auttaa lievittämään oireita. Tutkijat eivät ole vielä löytäneet keinoa parantaa MS-tautia tai poistaa sitä kokonaan. MS-taudin muotoa, joka tulee ja menee säännöllisesti, voidaan hoitaa helpommin kuin muita muotoja. Joitakin hoitomuotoja käytetään vain kohtausten aikana, jotta kohtaukset olisivat potilaalle helpompia tai jotta ne auttaisivat toipumaan kohtausten jälkeen. Toisia hoitoja käytetään koko ajan, jotta kohtauksia tulisi harvemmin. Tällaiset hoidot ovat yleensä injektioita tai infuusioita suoraan suoneen, mutta uudempia hoitoja voidaan sen sijaan ottaa päivittäin suun kautta. Jotkut ihmiset hakeutuvat tavanomaisen lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on multippeliskleroosi?

V: Multippeliskleroosi (MS-tauti) on vakava terveydentila, jossa elimistön luonnollinen immuunijärjestelmä vahingoittaa keskushermoston hermosolujen ympärillä olevia rasvapeitteitä, joita kutsutaan myeliinitupiksi.

K: Miten MS-tauti vaikuttaa kehoon?

V: MS-tauti voi aiheuttaa erilaisia vaikutuksia eri ihmisillä, kuten huonoja kehon toimintoja, näköä, puhetta ja mielen toimintaa.

K: Vaikuttaako MS-tauti ihmisten elinajanodotteeseen?

V: Kyllä, MS-tautia sairastavat ihmiset eivät yleensä elä yhtä pitkään kuin terveet ihmiset.

K: Mikä on myeliinitupen rooli terveillä ihmisillä?

V: Myeliinitupet auttavat neuroneja toimimaan kunnolla pitämällä sähköiset signaalit nopeasti liikkeessä pitkien, kapeiden aksonien läpi.

K: Mitä myeliinitupelleille tapahtuu MS-tautia sairastavilla?

V: MS-tautia sairastavilla immuunisolut aiheuttavat tulehduksen keskushermostossa ja johtavat demyelinaatioksi kutsutun suojaavan eristeen häviämiseen.

K: Miten myeliinitupen katoaminen heikentää elimistön kykyä kasvattaa myeliiniä uudelleen?

V: Myeliinitupen ja myeliiniä tuottavien solujen asteittainen häviäminen heikentää elimistön kykyä kasvattaa myeliini uudelleen.

K: Miksi myeliinitupen menetys aiheuttaa ongelmia mielen ja kehon toiminnassa?

V: Ilman myeliinikuorta hermosolujen väliset signaalit eivät kulje hyvin, eivätkä mieli ja keho voi toimia normaalisti.