Nestorianismi (nestoriaanisuus): historia, opit ja Idän assyrialainen kirkko

Nestorianismi: historia, opit ja Idän assyrialaisen kirkon synty — tutustu Nestoriuksen opetuksiin, kirkon jakautumiseen ja kristologiseen kahteen olemukseen.

Nestorianismi on kristinuskon sisällä toimiva liike. Sen taustalla oli ajatus, että Jeesuksella oli kaksi eri persoonaa. Toinen heistä oli ihminen Jeesus, toinen oli Jumalan pojan eli Logoksen aspekti. Ajatuksen ehkä näkyvin kannattaja oli Konstantinopolin arkkipiispa Nestorius. Nestorius eli noin vuodesta 380 noin vuoteen 450 jKr. Efesoksen kirkolliskokous tuomitsi tämän näkemyksen vuonna 431. Tämä johti kirkon jakautumiseen idän assyrialaiseksi kirkoksi ja Bysantin kirkoksi.

Tästä syystä idän assyrialaiskirkkoa kutsutaan joskus nimellä nestoriaaninen. Kirkko on sitä mieltä, että Kristuksella on kaksi olemusta (qnome), jotka ovat yhdistyneet yhdeksi persoonaksi (parsopa).

Ainoat kaksi kirkkoa, jotka opettavat nykyään nestoriaanisuutta, ovat Idän assyrialaiskirkko ja Idän ja Ulkomaan kirkko.

Opit ja terminologia

Nestorianismi korostaa Jeesuksen jumalallisen ja inhimillisen olemuksen erillisyyttä siten, että jumalallinen Logoks ja inhimillinen Jeesus pysyvät toisistaan erillisinä mutta läheisessä yhteydessä. Syriankielisessä teologisessa perinteessä tätä ajatusta ilmaistaan termeillä qnome (olemus, yksikköinen olemus) ja parsopa (persoona tai henkilö). Nestoriaanit puhuivat kahdesta qnome:stä, jotka muodostivat yhden parsopan.

Kiistan tunnetuin ilmentymä koski myös Marian arvonimeä. Nestorius vastusti hieman kärjekkästi termiä Theotokos ("Jumalansynnyttäjä") ja kannatti mieluummin Christotokos ("Kristuksen synnyttäjä"), koska hän halusi välttää jumalan ja ihmisyyden sekoittamisen. Vastustajat kuten Kypriläisen Kirill (Cyril of Alexandria) näkivät tämän kielenkäytön vaarallisena ja tulkitsivat sen erotteluksi, joka veisi Kristuksen persoonan jakautumiseen.

Efesoksen kirkolliskokous (431) ja sen seuraukset

Vuoden 431 Efesoksen kirkolliskokouksessa Nestoriuksen opit tuomittiin harhaoppisiksi. Kokouksen päätökset merkitsivät erottelun syvenemistä idän ja lännen kirkkojen välillä: suuri osa idän kristikunnasta, erityisesti Sassanidien Persian alueella toimineet yhteisöt, katsoivat ettei tuominta koskenut heidän käsityksiään tai kokivat syytökset epäoikeudenmukaisina. Näin syntyi eriytynyt idän traditio, jota lännessä usein kutsuttiin (usein pilkkaavaksi) nimellä "nestoriaaninen".

Historia ja leviäminen

Idän perinteet levisivät Persian valtakunnan alueelle ja sen kautta Keski-Aasiaan, Intiaan ja Kiinaan. Nestoriaanisen kristillisyyden vaikutus näkyy muun muassa Kiinassa säilyneessä niin kutsutussa Nestorian Stele -patsaassa (781 jKr.), joka dokumentoi kristillisen lähetystyön läsnäolon Tang-dynastian aikana. Idän kirkko harjoitti aktiivista lähetystyötä Silk Road -reitin varrella.

Keskiajalla Idän kirkko oli itsenäinen ja laajalle levinnyt instituutio, mutta se kohtasi myöhemmin poliittisia ja uskonnollisia paineita, hajaannuksia ja vainoja. 1500–1900-luvuilla osia idän perinteestä liittyi Rooman katoliseen kirkkoon muodostaen niin kutsutun kaldealaisen katolisen kirkon (Chaldean Catholic Church), kun taas toiset pysyivät itsenäisinä ja käyttivät jatkossakin Assyrian/Church of the East -nimitystä sekä alueellisia nimiä.

Nykytilanne ja ekumeeninen kehitys

Termi "nestoriaaninen" on monille idän kirkon jäsenille loukkaava ja epätarkka; he korostavat oman traditiopuolensa monimuotoisuutta ja näyttävät kiistan historiallisia, kielellisiä ja teologisia nyansseja. Nykyajan ekumeeninen tutkimus on usein pyrkinyt tunnistamaan, että monet aikakauden kiistanalaiset väitteet perustuivat väärinymmärryksiin ja terminologian eroihin (kreikkalainen vs. syriankielinen teologia).

Myöhäismodernina aikana on käyty keskusteluja ja tehty lähentymisyrityksiä eri kirkkojen välillä. Esimerkiksi 1900-luvun lopulla alkanut ekumeeninen dialogi on auttanut selkeyttämään, että monissa kohdissa opilliset erot eivät välttämättä ole sellaisia, joita ei voitaisi ymmärtää sopimalla termeistä ja painotuksista.

Nykykäsitys Nestoriuksesta

Nykyhistorioitsijat ja teologit ovat usein varovaisempia kuin perinteinen tuomitseva tulkinta: osa tutkijoista katsoo, että Nestorius itse oli monimutkaisempi ajattelija kuin kirkolliskokouksen tekstien tiukka tulkinta antaa ymmärtää. On mahdollista, että hänen ajatuksensa ja kirjoituksensa ovat kärsineet kontekstista irrottamisesta ja että kiista oli yhtä paljon poliittinen ja kulttuurinen kuin pelkästään teologinen.

Yhteenveto

• Nestorianismi on historiallinen kristillinen suuntaus, joka korostaa Kristuksen jumalallisen ja inhimillisen olemuksen erillisyyttä.
• Vuoden 431 Efesoksen kirkolliskokous tuomitsi nestoriaanisina pidetyt näkemykset, mikä osaltaan synnytti idän ja lännen kirkon pitkän jakautumisen.
• Idän assyrialainen kirkko ja siihen liittyvät yhteisöt levittivät perinnettään laajalle aina Kiinaan ja Intiaan asti.
• Nykyinen tutkimus ja ekumeeninen keskustelu ovat tasoittaneet monia historiallisia väärinymmärryksiä, mutta termi "nestoriaaninen" on edelleen latautunut ja herättää erilaisia reaktioita eri yhteisöissä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on nestorianismi?

K: Kuka oli Nestorius?

K: Mitä Efesoksen konsiilissa tapahtui?

K: Miksi idän assyrialaiskirkkoa kutsutaan joskus nestoriaaniseksi?

K: Mikä on Assyrian idän kirkon näkemys Kristuksen olemuksesta?

K: Onko nykyäänkin olemassa kirkkoja, jotka opettavat nestoriaanisuutta?

K: Mikä oli lopputulos kirkon hajaannuksesta, joka johtui nestoriaanisuuden tuomitsemisesta?

Hae kirjaimella