Niloofar Rahmani — Afganistanin ensimmäinen naislentäjä ja rohkeuden symboli

Niloofar Rahmani — Afganistanin ensimmäinen naislentäjä ja rohkeuden symboli: uhkista voittoon, International Women of Courage -palkittu tienraivaaja.

Niloofar Rahmani (persia:نیلوفر رحمانی s. 1992) on Afganistanin historian ensimmäinen naispuolinen kiinteäsiipinen ilmavoimien lentäjä. Hän on myös ensimmäinen naispuolinen lentäjä Afganistanin armeijassa sen jälkeen, kun Talebanit kukistettiin vuonna 2001. Vaikka hänen perheensä sai tappouhkauksia, hän jatkoi sinnikkäästi koulutuksensa loppuun.

Tausta ja motivaatio

Rahmani kasvoi Afganistanissa ajanjaksolla, jolloin maa yritti rakentaa naisten oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia uudelleen talebanien valtakauden jälkeen. Hän kertoi jo nuorena kiinnostuneensa lentämisestä ja halunneensa rikkoa perinteisiä sukupuolirooleja. Ura ilmavoimissa oli poikkeuksellinen valinta afganistanilaiselle naiselle, ja se herätti paljon huomiota sekä kannatusta että vastustusta.

Koulutus ja ura

Rahmani suoritti lentokoulutuksen Afganistanin ilmavoimien ohjelmassa ja valmistui lentäjäksi. Hänestä tuli ensimmäinen naispuolinen kiinteäsiipinen lentäjä maan sotilasvoimissa sen jälkeen, kun kansainväliset rauhanturvajoukot ja uusi hallinto käynnistivät pyrkimyksiä avata ammatteja myös naisille. Hänen saavutuksensa osoittivat, että naiset voivat toimia ammattimaisesti myös perinteisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten sotilaslentäjänä.

Uhkat ja turvallisuus

Menestyksestään huolimatta Rahmani kohtasi voimakasta vastustusta: hän ja hänen perheensä saivat tappouhkauksia ja muuta vainoa, koska monet vastustivat naisten näkyvää roolia asevoimissa. Uhkat pakottivat hänet ja hänen läheisensä elämään jatkuvan turvallisuushuolen alla. Tästä huolimatta Rahmani jatkoi koulutustaan ja palvelustaan, minkä vuoksi hänet nähtiin laajalti rohkeuden ja sinnikkyyden symbolina.

Palkinnot ja kansainvälinen tunnustus

Vuonna 2015 Rahmani sai Yhdysvaltain ulkoministeriön myöntämän International Women of Courage Award -palkinnon, joka myönnetään naisiin, jotka ovat näyttäneet poikkeuksellista rohkeutta ja johtajuutta ihmisoikeuksien, tasa-arvon tai demokratian edistämisessä. Palkinto toi hänen tarinalleen kansainvälistä näkyvyyttä ja toi esiin afganistanilaisten naisten kohtaamia haasteita.

Vaikutus ja perintö

Rahmanin ura on kannustanut monia nuoria afganistanilaisia naisia tavoittelemaan koulutusta ja ammatteja, jotka aiemmin olivat naurettavasti suljettuina heiltä. Hänen esimerkkinsä on korostanut sitä, miten yksittäinen henkilö voi vaikuttaa laajempiin asennemuutoksiin ja toimia inspiraationa yhteisölleen. Samalla hänen kokemuksensa muistuttaa siitä, että todellinen tasa-arvo edellyttää myös turvallisuutta, lainsäädäntöä ja kulttuurisia muutoksia, jotka tukevat naisten täysipainoista osallistumista yhteiskuntaan.

Nykytila

Rahmanin tarina on osa laajempaa keskustelua naisten asemasta Afganistanissa. Hänen kokemuksensa ovat olleet esillä kansainvälisessä mediassa ja ihmisoikeusjärjestöjen raporteissa, ja hänet muistetaan usein yhtenä rohkeimmista afganistanilaisista naisista, jotka ovat pyrkineet murtamaan sukupuolirajoja turvallisuusriskien keskellä.

Elämäkerta

Rahmani syntyi Afganistanissa vuonna 1992. Hänellä oli lapsesta asti unelma lentäjän ammatista, ja hän opiskeli lähes vuoden ajan englantia päästäkseen lentokouluun. Hän ilmoittautui Afganistanin ilmavoimien upseerikoulutusohjelmaan vuonna 2010 ja valmistui heinäkuussa 2012 kakkosluutnantiksi.

Rahmanin saavutuksen innoittajina toimivat hänen isänsä lisäksi kaksi neuvostoaikaista naishelikopterilentäjää. Hänen ensimmäinen yksinlentonsa tapahtui Cessna 182 -koneella. Koska hän halusi lentää isompia koneita, hän meni lentokouluun ja lensi pian C-208-sotilasrahtikoneella. Naisia on perinteisesti kielletty kuljettamasta kuolleita tai haavoittuneita sotilaita, mutta Rahmani uhmasi käskyjä, kun hän löysi loukkaantuneita sotilaita laskeutuessaan eräällä lennolla. Hän lensi heidät sairaalaan ja ilmoitti teoistaan esimiehilleen, jotka eivät määränneet mitään seuraamuksia.

Kun hänen saavutuksensa julkistettiin, kapteeni Rahmanin perhe sai uhkauksia sekä perheenjäseniltä että talebaneilta, jotka paheksuivat hänen kunnianhimoa ja uravalintojaan. Perhe on joutunut muuttamaan useita kertoja, mutta Rahmani on päättäväinen ja pyrkii lentämään isommalla C-130-koneella ja ryhtymään lennonopettajaksi innostaakseen muita naisia.

 

2. luutnantti Niloofar Rhmani seisoo neljän muun lentäjän perustutkinnon suorittaneen rinnalla juuri ennen lentäjän siipien saamista 14. toukokuuta 2013 järjestetyssä seremoniassa Shindandin lentotukikohdassa Afganistanissa. Rhmani teki historiaa 14. toukokuuta 2013, kun hänestä tuli ensimmäinen nainen, joka suoritti lentäjän perustutkinnon ja sai lentäjän arvon yli 30 vuoteen. Hän jatkaa palvelustaan liittyessään Kabulin lentolaivueeseen Cessna 208 -lentäjänä.  

Hae kirjaimella