Noël Coward (1899–1973) – brittiläinen dramatisti, säveltäjä ja näyttelijä
Noël Coward (1899–1973): brittiläinen tragedian ja komedian mestari — monipuolinen dramatisti, säveltäjä ja näyttelijä, jonka terävä huumori ja musiikki elävät yhä.
Sir Noël Peirce Coward (16. joulukuuta 1899 - 26. maaliskuuta 1973) oli brittiläinen näytelmäkirjailija, säveltäjä, tuottaja, näyttelijä ja laulaja. Hän syntyi Teddingtonissa, Middlesexissä. Hän oli piilohomoseksuaali. Hän kuoli sydämen vajaatoimintaan Jamaikalla.
Varhainen elämä ja uraanlähtö
Coward aloitti esiintymisen lapsena ja teki varhain uraa Lontoon revyissä ja musikaaleissa. Hänen terävä kielensä, huumorinsa ja kyky tuottaa kepeitä, oivaltavia dialogeja tekivät hänestä nopeasti suositun nimen 1920– ja 1930-lukujen teatterimaailmassa. Coward toimi sekä näyttelijänä että kirjoittajana ja usein myös sävelsi musiikin omiin näytelmiinsä ja revyihinsä.
Tärkeimmät teokset ja musiikki
Cowardin tuotantoon kuuluu useita 1900-luvun englantilaisen teatterin klassikoita. Hänet tunnetaan erityisesti tyylikkäistä seurapiirikomedioistaan ja kevytmielisistä farssimaisista näytelmistään. Tunnettuja teoksia ovat muun muassa:
- Hay Fever (1925) – seurapiirikomedia
- Private Lives (1930) – kevyt mutta terävä kuvaus rakkaussuhteiden kekkuloinnista
- Design for Living (1932) – haasteellisempi ja modernimpi suhdekirjallisuus
- Blithe Spirit (1941) – komedia, jossa on yliluonnollisia elementtejä
Myös Cowardin laulut ovat jääneet elämään: esimerkiksi kappaleet kuten Mad About the Boy ja I'll See You Again ovat olleet suosittuja revy- ja konserttikappaleita.
Elokuva ja radio
Coward oli aktiivinen myös elokuvassa ja radiossa. Hän kirjoitti ja osallistui useisiin elokuvaohjelmiin sekä esiintyi niissä. Hänen näytelmästään Still Life tehty elokuvamuunnelma Brief Encounter (1945) on ollut merkittävä brittiläisen elokuvan teos. Cowardin oma tuotanto ja esiintyminen toivat hänen tyylinsä laajemmalle yleisölle myös äänitysten ja radiolähetysten kautta.
Sota-aika ja julkinen toiminta
Toisen maailmansodan aikana Coward osallistui moraalin nostamiseen esiintymällä, järjestämällä revyyitä ja tekemällä radiossa lähetettyjä ohjelmia. Hänen työpanoksensa sotaponnisteluissa käsitti sekä viihdyttämistä että julkisuustyötä, jolla pyrittiin ylläpitämään kotirintaman ja armeijan henkeä.
Tyyli, henkilökohtainen elämä ja perintö
Cowardin tunnusmerkkejä olivat oivaltava sanankäyttö, elegantti sivistynyt huumori ja kyky kuvata seurapiireihin liittyvää inhimillistä heikkoutta. Hän pysyi henkilökohtaisessa elämässään pidättyväisenä: vaikka hän oli homoseksuaali, hän eli pitkälle aikaa suhteellisen varjossa julkisuudessa. Cowardin elämäntyöllä on ollut pitkäaikainen vaikutus 1900-luvun teatteriin ja viihteeseen; hänen näytelmiään esitetään edelleen eri maissa ja niiden tyylituntomerkit näkyvät monissa myöhemmissä komedioissa ja satiireissa.
Palkinnot ja viimeiset vuodet
Coward sai uransa aikana laajaa tunnustusta ja hänet tunnettiin arvostettuna kulttuurivaikuttajana. Hänet nimitettiin ritariksi (Sir) 1970, mikä oli tunnustus hänen ansioistaan brittikulttuurille. Vuosikymmenet 1950–1970 olivat hänelle myös vetäytymisen aikaa: hän vietti paljon aikaa Jamaikalla, jossa hänellä oli koti ja jossa hän lopulta kuoli 26. maaliskuuta 1973 sydämen vajaatoimintaan.
Perintö: Noël Cowardin teokset ja sävellykset elävät edelleen teattereissa ja konserttiohjelmistoissa. Häntä muistetaan erityisesti terävästä huumoristaan, tyylitajustaan ja kyvystään yhdistää viihde ja hienovarainen inhimillinen analyysi.
Etsiä