Ranskan koulutustasoluokitus (Nomenclature des niveaux de formation) ja ISCED

Mikä on kansallinen luokitus ja miksi sitä käytetään?

Nomenclature des niveaux de formation on perinteinen ranskalainen tapa kuvata koulutuksen tasoa numero- tai nimiryhmittelyllä. Luokituksen tavoitteena on tehdä eri tutkinto- ja koulutusmuodot vertailukelpoisiksi tilastoissa ja kyselyissä. Kansallinen luokitus helpottaa esimerkiksi seuraavia tehtäviä:

• väestön koulutusrakenteen kuvaaminen ja trendien seuranta;
• työmarkkina-analyysit, kun halutaan suhteuttaa osaamistasoa työllisyyteen tai palkkaukseen;
• kansainvälisten vertailujen tekeminen, kun kansalliset tutkinnot pitää sovittaa kansainvälisiin luokituksiin kuten ISCEDiin.

Luokkien kuvaus ja tyypillisiä esimerkkejä

Kansallisessa luokituksessa tasot on pyritty liittämään käytännön tutkintoihin ja opintojen pituuksiin. Seuraava kuvaus esittää yleisiä, tyypillisiä esimerkkejä, mutta huomioi, että yksityiskohdat ja nimikkeet ovat muuttuneet koulutusjärjestelmän uudistusten myötä (esim. Bologna-prosessi ja LMD-rakenne).

• Alimmat tasot (ei tutkintoa tai perus-/alakoulutaso): henkilöt ilman muodollista tutkintoa tai vain perusopetuksen suorittaneita.
• Matalammat toisen asteen tasot (ammatillinen perus-, lyhyet tutkinnot): tyypillisiä esimerkkejä ovat ammatilliset perustutkinnot kuten CAP ja BEP sekä muut lyhyemmät ammatilliset kvalifikaatiot.
• Ylemmät toisen asteen tasot (lukio- ja ammatillinen keskiaste): tähän ryhmään kuuluvat baccalauréat (suomalaisittain lukion päättötutkinnon ja ammatillisen keskiasteen vastaavat tutkintotodistukset).
• Ammatilliset ja lyhyet korkeakoulututkinnot (noin bac+2): esimerkkejä ovat BTS ja DUT (kaksivuotiset ammattikorkeakoululuonteiset tutkinnot) sekä vanhemmat DEUG-tyyppiset todistukset.
• Ensimmäisen vaiheen korkeakoulututkinnot (bac+3): Licence-taso (bachelor-tyyppinen tutkinto) ja siihen rinnastettavat tutkinnot.
• Korkeimmat korkeakoulutasot (master, diplôme d'ingénieur, doctorat): pidemmät yliopisto- ja jatkotutkinnot, jotka vastaavat korkeinta korkeakoulutasoa.

ISCED (1997) ja yhteensovittaminen

Unescon ISCED-luokitus (International Standard Classification of Education) on tarkoitettu kansainväliseen vertailuun: se luokittelee koulutuksen tasot ja alat standardoidulla tavalla. Ranskan kansallinen luokitus ja ISCED eivät ole yksi‑yhteen samanlaisia, joten viranomaiset tekevät yhteensovituksia (mapping) kansallisten tutkintojen ja ISCED-tasojen välillä.

Yhteensovitus perustuu yleensä tutkinnon vaatimiin opintovuosiin, tutkinnon luonteeseen (ammatillinen vs. yleissivistävä) ja koulutusasteeseen. Esimerkiksi:

• baccalauréat ja vastaavat keskiasteen tutkinnot sovitetaan yleisesti ISCEDin yläasteen/yläkouluasteen tason mukaisiin luokkiin;
• kaksivuotiset ammattitutkinnot (BTS, DUT) ja muut lyhyemmät korkea-asteen tutkinnot kuvataan usein ISCEDin ensimmäisen korkeakoulutason tai post-secondary -tasojen välimaastoon;
• licence (bac+3), master ja doctorat sijoittuvat ISCEDin korkeakoulutasojen piiriin (ensimmäinen ja toisen asteen korkeakoulutus).

On huomattava, että ISCED 1997 ja sen myöhemmät versiot (esim. ISCED 2011) eroavat rakenteeltaan, joten ajantasainen yhteensovitus vaatii tietoa siitä, mitä ISCED-versiota käytetään.

Käytännön vaikutukset ja rajoitukset

Kansallisen luokituksen käyttö helpottaa kotimaisia tilastoja, mutta kansainvälisissä vertailuissa tarvitaan aina huolellista tulkintaa. Joitakin huomioita:

• Luokitukset kuvaavat formaalia koulutusta, mutta eivät välttämättä osaamisen laatua tai työelämässä hankittua osaamista.
• Koulutusrakenteen muutokset (esim. tutkintojen uudistukset, ammatillisten tutkintojen muotojen vaihdokset) vaativat luokitusten päivitystä ja uudelleenyhteensovituksia.
• Tilastointikäytännöt voivat vaihdella, jolloin eri tilastolähteiden vertailuun liittyy tulkintatarpeita.

Päivitykset ja nykytila

Vaikka alkuperäinen nimikkeistö on peräisin 1969, Ranskan koulutusjärjestelmä on uudistunut useaan kertaan (esimerkiksi Bologna-prosessin LMD-malleja noudattaen). Tämän vuoksi tilastoviranomaiset ja koulutuksen toimijat päivittävät ja tarkentavat luokitusten sovituksia ja käyttöä. Tarkimmat nykykäytännöt ja viralliset yhteensovitukset löytyvät Ranskan opetusministeriön, INSEE:n sekä UNESCO:n julkaisuista ja ohjeistuksista.

Yhteenvetona: Nomenclature des niveaux de formation on hyödyllinen kansallinen työkalu koulutustason kuvaamiseen Ranskassa, ja ISCED toimii keskeisenä välineenä kansainvälisissä vertailuissa. Molempien ymmärtäminen ja niiden välinen yhteensovitus ovat tärkeitä, kun halutaan vertailla koulutustasoja kotimaassa ja kansainvälisesti.