UNESCO – YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö: tehtävät, jäsenmaat

Tutustu UNESCOon: YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, sen tehtävät, 195 jäsenmaata ja maailmanperintökohteiden suojelu.

UNESCO on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (ransk: L'Organisation des Nations unies pour l'éducation, la science et la culture). Se on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen järjestö. Perustettu vuonna 1945, UNESCO:n päämaja sijaitsee Pariisissa, ja sen tehtävänä on edistää rauhaa ja turvallisuutta tiedon, koulutuksen, tieteen ja kulttuurin avulla.

Unescon mukaan sen tarkoitus, sellaisena kuin se määriteltiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, on "rakentaa rauhan puolustusta miesten ja naisten mieliin". Se tekee tämän auttamalla kansakuntia toimimaan yhdessä kaikille tarkoitetun koulutuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Tämän on tarkoitus auttaa muita kansakuntia noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Se auttaa myös edistämään joitakin YK:n peruskirjan mukaisia vapauksia.

Tehtävät ja tavoitteet

UNESCO:n keskeisiä tavoitteita ovat:

• edistää laadukasta ja tasa-arvoista koulutusta kaikille (mukaan lukien koulutuspolitiikka ja opettajien koulutus),
• kehittää ja levittää tieteellistä tietoa sekä tukea luonnon- ja ihmistieteiden tutkimusta,
• suojailla ja vaalia kulttuuriperintöä, taidetta ja kielten monimuotoisuutta,
• edistää sananvapautta, mediataitoja ja vastuullista tiedotusta,
• tukea kestävää kehitystä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Ohjelma-alueet ja toiminta

UNESCO pyrkii saavuttamaan tavoitteensa kuuden ohjelman avulla: koulutus, luonnontieteet, yhteiskunta- ja ihmistieteet, kulttuuri, viestintä ja tiedotus. Käytännön hankkeita ovat mm. lukutaito-, tekniset ja opettajien koulutusohjelmat sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen. Lisäksi UNESCO ylläpitää erilaisia kansainvälisiä ohjelmia ja verkostoja, kuten

• Maailmanperintöohjelma (World Heritage),
• Intangible Cultural Heritage -luettelo (aineettoman kulttuuriperinnön suojelu),
• Man and the Biosphere (MAB) -biosfäärialueet,
• UNESCO Global Geoparks -verkosto,
• Memory of the World -asiakirjaperintöohjelma,
• UNESCO Chairs -verkosto ja Associated Schools Project Network (ASPnet).

Maailmanperintökohteet ja kulttuuriperintö

Unesco päättää myös siitä, mistä tulee maailmanperintökohteita. Maailmanperintökohde on paikka tai rakennelma, joka on merkittävä joko kulttuurisesti tai luonnon perusteella ja jonka säilyttäminen koetaan tärkeäksi koko ihmiskunnan näkökulmasta. Maailmanperintömerkintä tuo usein näkyvyyttä ja tukea suojelutoimiin, mutta myös vastuun säilyttää kohde kestävästi. Esimerkiksi Uluru on arvokas sekä luonnonmaisemana että aboriginaalien kulttuurille, ja se on yksi esimerkki siitä, miten paikat voivat tarjota tietoa ja yhteyden perinteisiin tuleville sukupolville.

Jäsenyys, organisaatio ja päätöksenteko

Unescolla on 195 jäsenmaata. Jäsenmaat kokoontuvat yleiskokoukseen (General Conference), joka päättää toiminnan suuntaviivoista ja budjetista. Päivittäisestä johtamisesta vastaa pääsihteeri (Director-General) ja pääsihteeristön muodostama Secretariat, kun taas Executive Board valvoo yleiskokouksen päätösten toimeenpanoa. UNESCO tekee tiivistä yhteistyötä valtioiden hallintojen, paikallisten toimijoiden, kansalaisjärjestöjen ja akateemisen maailman kanssa.

Rahoitus ja yhteistyö

UNESCO rahoitetaan pääasiassa jäsenmaiden jäsenmaksuilla (assessed contributions) ja vapaaehtoisilla lahjoituksilla sekä yhteistyöhankkeiden rahoituksella. Järjestö toimii myös osana laajempaa YK-järjestelmää ja tekee yhteistyötä monien kansainvälisten toimijoiden kanssa kehitys-, kulttuuri- ja koulutusprojekteissa.

Vaikutus ja haasteet

UNESCO on ollut avainasemassa monissa kansainvälisissä suojelu- ja koulutushankkeissa sekä kulttuuriperinnön suojelemisessa. Sen ohjelmat ovat tukeneet koulujen rakentamista, opettajakoulutusta ja lukutaidon lisäämistä sekä turvanneet historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä kohteita maailmanlaajuisesti.

Samaan aikaan järjestö kohtaa haasteita, kuten jäsenmaiden erilaisten poliittisten intressien yhteensovittaminen, rahoituksen vaihtelu ja kysymykset puolueettomuudesta. UNESCO on ollut myös ajoittain poliittisten kiistojen kohteena, ja sen toimintaa arvioidaan sekä kiitoksin että kritiikillä riippuen näkökulmasta. Järjestö pyrkii jatkuvasti kehittämään avoimuuttaan, vastuullisuuttaan ja yhteistyötapojaan vastatakseen globaaleihin haasteisiin, kuten kestävän kehityksen tavoitteisiin ja koulutuksen laajentamiseen. Unesco on myös YK:n kehitysyhteistyöryhmän jäsen. ja työskentelee vuosituhannen kehitystavoitteiden puolesta.

Lisätietoa ja osallistuminen

Yksittäiset maat, yhteisöt, tutkijat ja järjestöt voivat osallistua UNESCO:n ohjelmiin monin eri tavoin: hakemalla kohteita maailmanperintöluetteloon, osallistumalla tutkimusverkostoihin, hakemalla rahoitusta koulutus- tai kulttuurihankkeille tai toimimalla osana UNESCO:n yhteistyöverkostoja. UNESCO julkaisee myös ohjeita ja suosituksia, jotka auttavat jäsenmaita kehittämään paikallisia ja kansallisia käytäntöjä koulutuksen, tieteen ja kulttuurin aloilla.

Tällä tavalla UNESCO pyrkii edistämään rauhaa, ymmärrystä ja kestävää kehitystä maailmassa tiedon, koulutuksen, tieteen ja kulttuurin keinoin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on UNESCO?

K: Kuinka monta jäsenmaata Unescolla on?

K: Mitä hankkeita Unesco rahoittaa?

K: Mikä on maailmanperintökohde?

K: Mitä Unesco tekee saavuttaakseen tavoitteensa?

K: Kuuluuko UNESCO johonkin muuhun järjestöön?

K: Voitko antaa esimerkin maailmanperintökohteesta?

Hae kirjaimella