Aurinkokunnan ulommat planeetat: määritelmä ja ominaisuudet
Tutustu aurinkokunnan ulompiin planeettoihin: Jupiterista Neptunukseen — kaasujättilöiden rakenne, renkaat, kuut ja ominaisuudet helposti ymmärrettävästi.
Ulkoplaneetat ovat aurinkokunnan planeettoja, jotka kiertävät asteroidivyöhykkeen ulkopuolella. Neljä suurinta ulkoplaneettaa ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Näitä usein kutsutaan yhteisnimellä jättiläisplaneetat: Jupiter ja Saturnus ovat pääasiassa kaasujättiläisiä, kun taas Uranus ja Neptunus luokitellaan tyypillisesti jääjättiläisiksi, koska niiden sisäosissa on enemmän vesi-, ammoniakki- ja metaanijäämiä.
Määritelmä ja sijainti
Ulkoplaneetat sijaitsevat asteroidivyöhykkeen (= Marsin ja Jupiterin välisen alueen) ulkopuolella. Niiden radat alkavat useasta astronomisesta yksiköstä (AU) Auringosta mitattuna, ja ne hallitsevat kaukaisia, kylmiä alueita aurinkokunnassamme.
Rakenne ja koostumus
- Atmosfäärit: suurilla kaasujättiläisillä (Jupiter, Saturnus) on paksut, vety- ja helium-pitoiset ilmakehät. Jääjättiläisillä (Uranus, Neptunus) esiintyy enemmän väkeviä kaasuja kuten metaania, joka antaa sinertävän värin.
- Sisärakenne: planeettojen sisäosat voivat sisältää kiveä, metallia ja erilaisia jäisiä aineita sekä mahdollisesti pienen, kivisen ytimen.
- Myrskyt ja tuulet: ulkoplaneetoilla esiintyy voimakkaita myrskyjä ja nopeita tuulia — tunnetuin esimerkki on Jupiterin Suuri punainen pilkku.
- Magnetosfäärit: useimmilla on voimakkaat magneettikentät, jotka ohjaavat varautuneita hiukkasia ja muodostavat laajoja magnetosfäärejä.
Renkaat ja kuut
Kaikilla neljällä planeetalla on planeettarenkaat, jotka vaihtelevat hyvin ohuista ja havaitsemattomista laajoihin ja näyttäviin järjestelmiin kuten Saturnuksen renkaat. Renkaat koostuvat usein pölystä, jäästä ja muista hiukkasista, joiden koko vaihtelee mikrometreistä metreihin. Ulkoplaneetoilla on myös runsaasti kuita — jotkut ovat suuria ja geologisesti aktiivisia (esim. Titan, Ganymedes), toiset pieniä ja epämuodostuneita. Kuinlukumäärät ovat kasvaneet uusien etsintöjen myötä.
Tutkimus ja merkitys
- Tutkimus: ulkoplaneettoja on tutkittu sekä kaukoputkilla että lähettämällä avaruusaluksia. Merkittäviä missioita ovat olleet esimerkiksi Voyager-luotaimet, Galileo, Cassini–Huygens, Juno ja New Horizons.
- Rooli aurinkokunnassa: jättiläisplaneetat vaikuttavat vahvasti aurinkokunnan dynamiikkaan — niiden gravitaatio muovaa pienempiä kappaleita, suojaa sisempiä planeettoja osittain komeetoilta ja säätää asteroidien liikkeitä.
- Mahdollisuudet elämälle: jotkin ulkoplaneettojen kuista ovat kiinnostavia paikkoja etsittäessä elämän edellytyksiä, koska niiden pinnan tai alla olevassa jääkerroksessa voi esiintyä nestemäistä vettä ja kemiallisia energialähteitä.
Ulkoplaneetat muodostavat tärkeän ja monipuolisen osan aurinkokuntaamme: ne ovat suuria, vaikuttavia ja tutkimuksen kannalta hedelmällisiä kohteita, jotka auttavat meitä ymmärtämään planeettojen muodostumista ja aurinkokunnan historiaa.

Ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter likimääräisessä mittakaavassa ja värissä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Jupiterin kuut - Jupiterin renkaat
- Saturnuksen kuut - Saturnuksen renkaat
- Uranuksen kuut - Uranuksen renkaat
- Neptunuksen kuut - Neptunuksen renkaat
- Sisäplaneetta
Lisää lukemista
- Scott W. Benson - Solar Power for Outer Planets Study (2007) - NASA Glenn Research Center (NASA Glennin tutkimuskeskus)
- Trautman ja Bethke - Human Outer Planet Exploration (2003) - NASA Langley Research Center ja Princetonin yliopisto.
Etsiä