Jupiterin 79 kuuta — luettelo ja perustiedot

Jupiterista tunnetaan 79 kuuta. Jupiterilla on toiseksi eniten kuita, joilla on kohtuullisen vakaat kiertoradat, kaikista aurinkokunnan planeetoista. Tämä lukumäärä voi muuttua, kun uusia hyvin pieniä kuita löydetään tai aiemmin havaitut kappaleet varmistetaan.

Kuista massiivisimmat ovat Galilein neljä kuuta, jotka Galileo Galilei ja Simon Marius löysivät itsenäisesti vuonna 1610. Ne olivat ensimmäiset tunnetut kappaleet, joiden havaittiin kiertävän kohdetta, joka ei ollut Maa tai Aurinko. Galilein kuut ovat ylivoimaisesti suurimmat ja massiivisimmat Jupiterin kiertolaiset. Muut 75 tunnettua kuuta ja renkaat muodostavat yhdessä vain noin 0,003 prosenttia Jupiterin koko järjestelmän kokonaismassasta. Galilein kuut ovat Io, Europa, Ganymede ja Callisto. Ne ovat kooltaan suunnilleen samanlaisia kuin Maan kuu; jotkut ovat hieman suurempia, jotkut pienempiä.

1800-luvun lopulta lähtien on löydetty kymmeniä paljon pienempiä Jovian kuita. Kaikkien näiden halkaisija on alle 250 kilometriä, ja useimmat niistä ovat tuskin yli 5 kilometriä. Niiden kiertoratojen muodot vaihtelevat lähes täydellisistä ympyröistä erittäin eksentrisisiin ja kallistuneisiin ratoihin. Monet niistä kiertävät Jupiterin pyörimissuunnan vastakkaiseen suuntaan (takaperoinen liike). Kiertoaika vaihtelee seitsemästä tunnista (jolloin kiertoaika on lyhyempi kuin Jupiterin pyöriminen akselinsa ympäri) noin kolmeen tuhanteen kertaan pidempään (lähes kolme Maan vuotta).

Galilein kuut — ominaisuuksia ja merkitys

Galilein kuut ovat omalta kooltaan ja massaltaan erittäin merkittäviä:

Io on aurinkokunnan vulkaanisesti aktiivisin kappale.
Europa kätkee todennäköisesti valtavan suolaisen veden alaisen valtameren jäisen kuoren alla, mikä tekee siitä kiinnostavan kohteen elinkelpoisuuden tutkimukselle.
Ganymede on suurin kuu aurinkokunnassa ja suurempi kuin Merkurius; sillä on oma magneettikenttä.
Callisto on voimakkaasti kraatteroitunut ja ilmeisesti geologisesti hiljainen, mikä säilyttää tietoa varhaisesta aurinkokunnasta.

Muut kuuryhmät ja niiden alkuperä

Jupiterin pienemmät kuut jakautuvat usein ryhmiin, jotka todennäköisesti muodostuvat suuremman esineen hajoamisesta törmäysten seurauksena. Tunnettuja ryhmiä ovat esimerkiksi Amalthea-ryhmä (lähellä Jupiteria kiertävät pienet progradiset kuut) sekä kauempana sijaitsevat retrogradiset ryhmät kuten Carme, Ananke ja Pasiphae. Ryhmät eroavat toisistaan kiertoratansa kaltevuuden, eksentrisyyden ja kaukon perusteella.

Kiertoradat ja dynamiikka

Jupiterin kuiden radat ovat monipuolisia: sisemmät kuut liikkuvat lähes planeetan päiväntasaajan tasossa ja progradisesti (saman suuntaisesti Jupiterin pyörimisen kanssa), kun taas kauempana olevat pienet kuut voivat olla kallistuneita ja liikkuvat usein retrogradisesti. Kiertoratadynamiikkaan vaikuttavat Jupiterin suuri massa, muiden kuiden resonanssit sekä aikaisemmat törmäykset ja sieppaukset.

Tutkimus ja avaruuslennot

Jupiterin järjestelmää ovat tutkineet lukuisat avaruuslennot, muun muassa Pioneer-, Voyager- ja Galileo-luotaimet sekä nykyinen Juno-lento, joka on antanut tarkkoja tietoja Jupiterin ympäristöstä ja magneettikentästä. Lunaareihin ja Jupiterin kuuhin kohdistuvat tulevat tehtävät (erityisesti Europaan kohdistuvat tutkimukset) tähtäävät mm. alavesitalous-olojen ja elinkelpoisuuden kartoittamiseen.

Nimeäminen ja havainnointi

Jupiterin kuiden nimeämisperinne pohjautuu kreikkalais-roomalaiseen mytologiaan; monet kuut on nimetty Jupiterin (Zeuksen) rakastajattarien ja jälkeläisten mukaan. Uusien pienten kuiden löytöjä tehdään nykyisin pääasiassa suurilla maamaastoseurannoilla ja digitaalisella kuvankäsittelyllä — monet havaitut kappaleet saavat ensin väliaikaiset tunnukset ennen kuin niiden radat varmistetaan ja ne nimetään virallisesti.

Yhteenveto

Jupiterin 79 kuuta muodostavat monimuotoisen järjestelmän, joka tarjoaa tärkeän tutkimuskentän aurinkokunnan muodostumisen, dynamiikan ja mahdollisten elinympäristöjen tutkimukselle. Vaikka Galilein kuut hallitsevat kokoa ja massaa, pienemmät kuut ja renkaat kertovat monimutkaisesta historiallisesta kehityksestä, johon ovat vaikuttaneet törmäykset, sieppaukset ja Jupiterin voimakas gravitaatio.

Luettelo kuista

Tämä luettelo alkaa niistä, jotka kiertävät Jupiterin ympäri (kiertoradalla) nopeimmin. Toisin sanoen niillä on lyhin kiertoaika. Violetilla korostetut kuut ovat "Galilein kuita", tummanharmaalla korostetuilla kuilla on taantumuksellinen kiertorata, ja tavallisella valkoisella pohjalla olevilla kuilla on progradinen kiertorata.

	Tarra	Nimi	Ääntäminen (avain)	Kuva	Halkaisija (km)	Massa (×10 ¹⁶kg)	Suurpuoliakseli (km)	Kiertoaika (d)	Kallistus (°)	Eksentrisyys	Löytövuosi	Discoverer	Ryhmä
1	XVI	Metis	ˈmiːtɨs		60×40×34	~3.6	127,690	+7h 4m 30s	0.06°	0.0002	1979	Synnott (Voyager 1)	Sisäinen
2	XV	Adrastea	ˌædrəˈstiːə		20×16×13	~0.2	129,000	+7h 9m 30s	0.03°	0.0015	1979	Jewitt (Voyager 2)	Sisäinen
3	V	Amalthea	ˌæməlˈθiːə		250×146×128	208	181,366	+11h 57m 23s	0.374°	0.0032	1892	Barnard	Sisäinen
4	XIV	Thebe	ˈθiːbiː		116×98×84	~43	221,889	+16h 11m 17s	1.076°	0.0175	1979	Synnott (Voyager 1)	Sisäinen
5	I	Io	ˈaɪ.oʊ		3,660.0×3,637. 4×3,630.6	8,900,000	421,700	+1.769 137 786	0.050°	0.0041	1610	Galilei	Galilein
6	II	Europa	jʊˈroʊpə		3,121.6	4,800,000	671,034	+3.551 181 041	0.471°	0.0094	1610	Galilei	Galilein
7	III	Ganymede	ˈɡænɨmiːd		5,262.4	15,000,000	1,070,412	+7.154 552 96	0.204°	0.0011	1610	Galilei	Galilein
8	IV	Callisto	kəˈlɪstoʊ		4,820.6	11,000,000	1,882,709	+16.689 018 4	0.205°	0.0074	1610	Galilei	Galilein
9	XVIII	Themisto	θɨˈmɪstoʊ		8	0.069	7,393,216	+129.87	45.762°	0.2115	1975/2000	Kowal & Roemer/ Sheppard et al.	Themisto
10	XIII	Leda	ˈliːdə		16	0.6	11,187,781	+241.75	27.562°	0.1673	1974	Kowal	Himalia
11	VI	Himalia	haɪˈmeɪliə		170	670	11,451,971	+250.37	30.486°	0.1513	1904	Perrine	Himalia
12	X	Lysithea	laɪˈsɪθiːə		36	6.3	11,740,560	+259.89	27.006°	0.1322	1938	Nicholson	Himalia
13	VII	Elara	ˈɛlərə		86	87	11,778,034	+261.14	29.691°	0.1948	1905	Perrine	Himalia
14	- —	Dia			4	0.009 0	12 570 424	+287.93	27.584°	0.2058	2001	Sheppard et al.	Himalia
15	XLVI	Carpo	ˈkɑrpoʊ		3	0.004 5	17,144,873	+458.62	56.001°	0.2735	2003	Sheppard et al.	Carpo
16	- —	S/2003 J 12			1	0.000 15	17,739,539	−482.69	142.680°	0.4449	2003	Sheppard et al.
17	XXXIV	Euporie	juːˈpoʊrɨ.iː		2	0.001 5	19,088,434	−538.78	144.694°	0.0960	2002	Sheppard et al.	Ananke
18	- —	S/2003 J 3			2	0.001 5	19,621,780	−561.52	146.363°	0.2507	2003	Sheppard et al.	Ananke
19	- —	S/2003 J 18			2	0.001 5	19,812,577	−569.73	147.401°	0.1569	2003	Gladman et al.	Ananke
20	XLII	Thelxinoe	θɛlkˈsɪnɵʊiː		2	0.001 5	20,453,753	−597.61	151.292°	0.2684	2003	Sheppard et al.	Ananke
21	XXXIII	Euanthe	juːˈænθiː		3	0.004 5	20,464,854	−598.09	143.409°	0.2000	2002	Sheppard et al.	Ananke
22	XLV	Helike	ˈhɛlɨkiː		4	0.009 0	20,540,266	−601.40	154.586°	0.1374	2003	Sheppard et al.	Ananke
23	XXXV	Orthosie	ɔrˈθɒsɨ.iː		2	0.001 5	20,567,971	−602.62	142.366°	0.2433	2002	Sheppard et al.	Ananke
24	XXIV	Iocaste	ˌaɪ.ɵˈkæstiː		5	0.019	20,722,566	−609.43	147.248°	0.2874	2001	Sheppard et al.	Ananke
25	- —	S/2003 J 16			2	0.001 5	20,743,779	−610.36	150.769°	0.3184	2003	Gladman et al.	Ananke
26	XXVII	Praxidike	prækˈsɪdɨkiː		7	0.043	20,823,948	−613.90	144.205°	0.1840	2001	Sheppard et al.	Ananke
27	XXII	Harpalyke	hɑrˈpælɨkiː		4	0.012	21,063,814	−624.54	147.223°	0.2440	2001	Sheppard et al.	Ananke
28	XL	Mneme	ˈniːmiː		2	0.001 5	21,129,786	−627.48	149.732°	0.3169	2003	Gladman et al.	Ananke
29	XXX	Hermippe	hɚˈmɪpiː		4	0.009 0	21,182,086	−629.81	151.242°	0.2290	2002	Sheppard et al.	Ananke?
30	XXIX	Thyone	θaɪˈoʊniː		4	0.009 0	21,405,570	−639.80	147.276°	0.2525	2002	Sheppard et al.	Ananke
31	XII	Ananke	əˈnæŋkiː		28	3.0	21,454,952	−642.02	151.564°	0.3445	1951	Nicholson	Ananke
32	L	Herse			2	0.001 5	22,134,306	−672.75	162.490°	0.2379	2003	Gladman et al.	Carme
33	XXXI	Aitne	ˈaɪtniː		3	0.004 5	22,285,161	−679.64	165.562°	0.3927	2002	Sheppard et al.	Carme
34	XXXVII	Kale	ˈkeɪliː		2	0.001 5	22,409,207	−685.32	165.378°	0.2011	2002	Sheppard et al.	Carme
35	XX	Taygete	teiˈɪdʒɨtiː		5	0.016	22,438,648	−686.67	164.890°	0.3678	2001	Sheppard et al.	Carme
36	- —	S/2003 J 19			2	0.001 5	22,709,061	−699.12	164.727°	0.1961	2003	Gladman et al.	Carme
37	XXI	Chaldene	kælˈdiːniː		4	0.007 5	22,713,444	−699.33	167.070°	0.2916	2001	Sheppard et al.	Carme
38	- —	S/2003 J 15			2	0.001 5	22,720,999	−699.68	141.812°	0.0932	2003	Sheppard et al.	Ananke?
39	- —	S/2003 J 10			2	0.001 5	22,730,813	−700.13	163.813°	0.3438	2003	Sheppard et al.	Carme?
40	- —	S/2003 J 23			2	0.001 5	22,739,654	−700.54	148.849°	0.3930	2004	Sheppard et al.	Pasiphaë
41	XXV	Erinome	ɨˈrɪnɵmiː		3	0.004 5	22,986,266	−711.96	163.737°	0.2552	2001	Sheppard et al.	Carme
42	XLI	Aoede	eɪˈiːdiː		4	0.009 0	23,044,175	−714.66	160.482°	0.6011	2003	Sheppard et al.	Pasiphaë
43	XLIV	Kallichore	kəˈlɪkɵriː		2	0.001 5	23,111,823	−717.81	164.605°	0.2041	2003	Sheppard et al.	Carme?
44	XXIII	Kalyke	ˈkælɨkiː		5	0.019	23,180,773	−721.02	165.505°	0.2139	2001	Sheppard et al.	Carme
45	XI	Carme	ˈkɑrmiː		46	13	23,197,992	−721.82	165.047°	0.2342	1938	Nicholson	Carme
46	XVII	Callirrhoe	kəˈlɪrɵʊiː		9	0.087	23,214,986	−722.62	139.849°	0.2582	2000	Gladman et al.	Pasiphaë
47	XXXII	Eurydome	jʊˈrɪdəmiː		3	0.004 5	23,230,858	−723.36	149.324°	0.3769	2002	Sheppard et al.	Pasiphaë?
48	XXXVIII	Pasithee	pəˈsɪθɨ.iː		2	0.001 5	23,307,318	−726.93	165.759°	0.3288	2002	Sheppard et al.	Carme
49	XLIX	Kore	ˈkoʊriː		2	0.001 5	23,345,093	−776.02	137.371°	0.1951	2003	Sheppard et al.	Pasiphaë
50	XLVIII	Cyllene	sɨˈliːniː		2	0.001 5	23,396,269	−731.10	140.148°	0.4115	2003	Sheppard et al.	Pasiphaë
51	XLVII	Eukelade	juːˈkɛlədiː		4	0.009 0	23,483,694	−735.20	163.996°	0.2828	2003	Sheppard et al.	Carme
52	- —	S/2003 J 4			2	0.001 5	23,570,790	−739.29	147.175°	0.3003	2003	Sheppard et al.	Pasiphaë
53	VIII	Pasiphaë	pəˈsɪfeɪ.iː		60	30	23,609,042	−741.09	141.803°	0.3743	1908	Gladman et al.	Pasiphaë
54	XXXIX	Hegemone	hɨˈdʒɛməniː		3	0.004 5	23,702,511	−745.50	152.506°	0.4077	2003	Sheppard et al.	Pasiphaë
55	XLIII	Arche	ˈɑrkiː		3	0.004 5	23,717,051	−746.19	164.587°	0.1492	2002	Sheppard et al.	Carme
56	XXVI	Isonoe	aɪˈsɒnɵʊiː		4	0.007 5	23,800,647	−750.13	165.127°	0.1775	2001	Sheppard et al.	Carme
57	- —	S/2003 J 9			1	0.000 15	23,857,808	−752.84	164.980°	0.2761	2003	Sheppard et al.	Carme
58	- —	S/2003 J 5			4	0.009 0	23,973,926	−758.34	165.549°	0.3070	2003	Sheppard et al.	Carme
59	IX	Sinope	sɨˈnoʊpiː		38	7.5	24,057,865	−762.33	153.778°	0.2750	1914	Nicholson	Pasiphaë
60	XXXVI	Sponde	ˈspɒndiː		2	0.001 5	24,252,627	−771.60	154.372°	0.4431	2002	Sheppard et al.	Pasiphaë
61	XXVIII	Autonoe	ɔːˈtɒnɵʊiː		4	0.009 0	24,264,445	−772.17	151.058°	0.3690	2002	Sheppard et al.	Pasiphaë
62	XIX	Megaclite	ˌmɛɡəˈklaɪtiː		5	0.021	24,687,239	−792.44	150.398°	0.3077	2001	Sheppard et al.	Pasiphaë
63	- —	S/2003 J 2		Kohtalo	2	0.001 5	30,290,846	−1 077.02	153.521°	align="right"\| 0.1882	2003	Sheppard et al.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuinka monta kuuta Jupiterilla on?

V: Jupiterilla on 79 tunnettua kuuta.

K: Kuka löysi Jupiterin neljä Galilein kuuta?

V: Galileo Galilei ja Simon Marius löysivät itsenäisesti Jupiterin neljä Galilein kuuta vuonna 1610.

K: Mitkä ovat neljän Galilein kuun nimet?

V: Neljä Galilein kuuta ovat Io, Europa, Ganymede ja Callisto.

Kysymys: Miten Galilein kuiden kokoja verrataan Maan kuuhun?

V: Galilein kuut ovat suunnilleen samankokoisia kuin Maan kuu, jotkut ovat hieman suurempia, jotkut pienempiä.

K: Kuinka suuri kukin muista 75:stä Jovian kuusta on?

V: Kaikki 75 Jovian kuuta ovat halkaisijaltaan alle 250 kilometriä, ja useimmat niistä ovat hädin tuskin yli 5 kilometriä.

K: Millainen on niiden kiertoradan muoto?

V: Niiden kiertoratojen muodot vaihtelevat lähes täydellisen ympyränmuotoisista erittäin eksentrisiin ja kallistuneisiin. Monet kiertävät Jupiterin pyörimissuunnan vastakkaiseen suuntaan (takaperoinen liike).

K: Millainen on niiden kiertoaika verrattuna Jupiterin kiertoaikaan?

V: Kiertoaikojen pituus vaihtelee seitsemästä tunnista (kiertoaika on lyhyempi kuin Jupiterin kiertoaika akselinsa ympäri) noin kolme tuhatta kertaa pidempään (lähes kolme Maan vuotta).