Neptunuksen kuut: Triton, Nereid ja kaikki 14 kuuta

Tutustu Neptunuksen 14 kuuhun: Triton, Nereid ja muut. Historia, löydöt ja nimet—täydellinen opas Neptunuksen kuiden kiehtovaan maailmaan.

Tekijä: Leandro Alegsa

28-12-2025 17:18

Neptunuksella on yhteensä 14 tunnettua kuuta. Suurin kuu on Triton, jonka William Lassell löysi vain seitsemäntoista päivää Neptunuksen löytymisen jälkeen. Sata vuotta myöhemmin löydettiin toinen kuu, Nereid. Hubble-teleskooppi löysi 14. kuun vuonna 2013.

Useimmat Neptunuksen kuista on nimetty merinymfien ja muiden merenjumalten mukaan.

Triton — Neptunuksen valtias

Triton on Neptunuksen suurin ja selvästi massiivisin kuu. Se on kooltaan lähellä Pluton luokkaa (halkaisija noin 2 700 km) ja erottuu muista Neptunuksen kuuista useilla ominaisuuksilla:

Retrogradinen ja synkroninen kierto: Triton kiertää Neptunusta vastakkaiseen suuntaan planeetan pyörimiseen nähden, mikä viittaa siihen, että se on todennäköisesti siepattu aurinkokunnan ulommilta alueilta (esim. kääpiöplaneettojen alueelta).
Pinta ja ilmakehä: Tritonin pinta on peittynyt typen ja vedyn jäähileillä, ja sillä on ohut typpipitoinen ilmakehä sekä pieni määrä metaania. Pinta on suhteellisen nuori, sillä siellä havaittiin vähän kraattereita.
Geologinen aktiivisuus: Voyager 2 -luotain havaitsi Tritonilla aktiivisuutta, mm. geysirinkaltaisia purskeita, jotka ruiskuttavat kaasua ja hienojakoista ainesta pinnan ylle. Tällainen aktiivisuus kertoo sisäisestä lämmöstä ja mahdollisesta vulkaanisesta toiminnasta.
Mahdollinen sisäinen meri: mallinnukset ja havainnot viittaavat siihen, että Tritonin sisällä saattaa olla osittain sulanut kerros tai jopa suolainen vesikerros, mikä nostaa esiin kiinnostuksen mahdollisuudesta biologiseen potentiaaliin tulevaisuudessa.

Nereid — epäsäännöllinen ulkokuu

Nereid löydettiin vuonna 1949 ja se erottuu muista Neptunuksen kuista erittäin epäsäännöllisellä, voimakkaasti elliptisellä kiertoradallaan. Nereidin rata vaihtelee paljon kauimmaisen ja lähimmän etäisyyden välillä, mikä tekee sen liikkeestä poikkeuksellisen verrattuna sisempiin, lähes ympyräratoja kulkeviin kuuhin. Nereidin tarkka alkuperä on epäselvä — se voi olla jääkappale, joka jäi Neptunuksen vangiksi, tai se on mahdollisesti joutunut radalleen kuiden välisen tapahtuman seurauksena.

Muut Neptunuksen kuut

Neptunuksella on useita pienempiä kuita, jotka voidaan jakaa sisempiin, lähes pyörivään tasoon kuuluviiin kuuhiin ja kaukaisiin, epäsäännöllisiin satelliitteihin:

Sisemmät kuut (lähes ympyräradat): Naiad, Thalassa, Despina, Galatea, Larissa ja Proteus. Monet näistä löydettiin tai varmistettiin Voyager 2-luotaimen myötä 1989, ja ne ovat pieniä, kivisiä kappaleita, jotka kiertävät planeettaa läheltä.
Ulommat epäsäännölliset kuut: Halimede, Sao, Laomedeia, Neso, Psamathe ja muutamat hyvin pienet kuut, kuten vuonna 2013 Hubblella löydetty Hippocamp. Nämä kuut ovat usein kauempana, kulkevat vinoissa ja usein eksentrisiin ratoissa, ja ne ovat todennäköisesti kaapattuja kappaleita aurinkokunnan ulommilta alueilta.
Proteus on Tritonin jälkeen kokonsa puolesta merkittävin: se on suuri, tumma ja kraatteroitunut kuu, jonka pinta on verrattain vanha.

Löydöt ja tutkimus

William Lassell (linkattu yllä) löysi Tritonin pian Neptunuksen löytämisen jälkeen vuonna 1846.
Vuosisatojen mittaan uusia kuita on löydetty eri menetelmin: valokuvaus, teleskooppihavainnot ja avaruusluotaimet, erityisesti Voyager 2 1989 -ohjelma, joka toi suurimman osan yksityiskohtaisesta tiedosta Neptunuksen kuuista.
Hubble-avaruusteleskooppi on jatkanut löytöjä ja tarkentavia havaintoja; sen avulla löytyi Neptunuksen 14. tunnettu kuu vuonna 2013 (pieni Hippocamp), mikä osoittaa, että aurinkokunnan kaukaisia alueita tutkimalla voidaan edelleen löytää uusia pieniä satelliitteja.

Miksi ne kiinnostavat tutkijoita?

Neptunuksen kuut tarjoavat arvokasta tietoa aurinkokunnan historian tapahtumista, kuten kuiden synty- ja sieppaustapahtumista, planeetan varhaiskehityksestä sekä ulkoaurinkokunnan kappaleiden koostumuksesta. Erityisesti Triton herättää kiinnostusta, koska sen oletettu sieppaus, geologinen aktiivisuus ja mahdollinen sisäinen meri tekevät siitä kiinnostavan kohteen sekä planeettatieteelle että mahdollisille tuleville tutkimuslennolle.

Neptunus (ylhäällä) ja Triton (alhaalla).

Epätavalliset kiertoradat

Neptunuksella on kuita, joilla on epätavalliset kiertoradat. Neptunuksen suurimmalla kuulla Tritonilla on takaperoinen kiertorata (mikä tarkoittaa, että Triton kiertää tai liikkuu vastakkaiseen suuntaan kuin Neptunus pyörii).

Kaksi kuuta, Psamathe (löydetty vuonna 2002) ja Neso (löydetty vuonna 2003), ovat epätavallisia, koska niiden kiertoradat ovat suurimmat kaikista tähän mennessä aurinkokunnasta löydetyistä kuista. Ne kiertävät yhtä kiertorataa noin 25 vuotta, ja ne ovat 125 kertaa kauempana Neptunuksesta kuin Kuumme on Maasta.

Miten Neptunuksen kuut muodostuivat

Monet tähtitieteilijät ja tiedemiehet uskovat, että Neptunuksen sisemmät kuut eivät ole alkuperäisiä Neptunuksen kanssa muodostuneita kappaleita, vaan ne ovat Tritonin jäänteitä, jotka ovat hitaasti kasautuneet yhteen. Toiset tutkijat uskovat, että kun Triton joutui Neptunuksen vangiksi, Tritonin massa ja outo kiertorata aiheuttivat sen, että Neptunuksen alkuperäiset kuut tuhoutuivat painovoiman vaikutuksesta ja muodostuivat uudelleen vasta sen jälkeen, kun Triton oli muodostanut vakaan kiertoradan.

Vaikka monet tähtitieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että Triton ei ole Neptunuksen alkuperäinen kuu, jotkut uskovat, että Triton otettiin kiinni "kolmen kappaleen kohtaamisessa". Tritonin on täytynyt olla osa kaksoisparia toisen tuntemattoman taivaankappaleen kanssa. Pari vangittiin, mutta Triton jäi henkiin, ja Neptunuksen painovoima vaikutti toiseen kappaleeseen.

Vuonna 2002 löydetty Halimede oli kenties pala Nereidiä, kun kuuhun osui toinen esine. Molemmilla kuilla näytti olevan samat harmaat värit. Myös Halimede laskettiin myös, että kuulla oli suuri mahdollisuus törmätä Nereidiin aiemmin.

Luettelo kuista

Neptunuksen kuut on lueteltu tässä lyhyimmästä pisimpään kiertoaikansa mukaan. Triton, joka on niin massiivinen, että sen pinta on voinut luhistua palloksi, ja joka on kooltaan verrattavissa omaan kuuumme, on merkitty violetilla. Epäsäännölliset (vangitut) kuut on esitetty harmaalla; progradiset vaaleanharmaalla ja retrogradiset tummanharmaalla (myös Tritonin uskotaan olevan vangittu).

Tilaa	Tarra	Nimi	Ääntäminen (avain)	Kuva	Halkaisija (km)	Massa (×10 ¹⁶kg)	Puoli-suurakseli (km)	kiertoaika (d)	Kallistus (°)	Eksentrisyys	Löytövuosi
1	Neptunus III	Naiad	ˈneɪ.əd		66 ( 96 × 60 × 52)	19	48,227	0.294	4.691	0.0003	1989
2	Neptunus IV	Thalassa	θəˈlæsə		82 ( 108 × 100 × 52)	35	50,074	0.311	0.135	0.0002	1989
3	Neptunus V	Despina	dɨsˈpiːnə		150 ( 180 × 148 × 128)	210	52,526	0.335	0.068	0.0002	1989
4	Neptunus VI	Galatea	ˌɡæləˈtiːə		176 ( 204 × 184 × 144)	212	61,953	0.429	0.034	0.0001	1989
5	Neptunus VII	Larissa	ləˈrɪsə		194 ( 216 × 204 × 168)	460	73,548	0.555	0.205	0.0014	1981
6	Neptunus XIV	Hippocamp	ˈhɪpoʊkæmp		~18	Ei sovelleta	104,200	0.9362	~ 0.0	~ 0.000	2013
7	Neptunus VIII	Proteus	ˈproʊtiəs		420 ( 436 × 416 × 402)	4,400	117,646	1.122	0.075	0.0005	1989
8	Neptunus I	Triton ^♠	ˈtraɪtən ...		2,705.2 ± 4.8 (2,709 × 2,706 × 2,705)	2,140,800 ± 5200	354,759	5.877	156.865	0.0	1846
9	Neptunus II	Nereid	ˈnɪəriː.ɪd		340 ± 50	2,700	5,513,818	360.13	7.090	0.7507	1949
10	Neptunus IX	Halimede ^♠	ˌhælɨˈmiːdiː		62	16	16,611,000	1,879.08	112.712	0.2646	2002
11	Neptunus XI	Sao	ˈseɪ.oʊ		44	5.8	22,228,000	2,912.72	53.483	0.1365	2002
12	Neptunus XII	Laomedeia	ˌleɪ.ɵmɨˈdiːə		42	5.0	23,567,000	3,171.33	37.874	0.3969	2002
13	Neptunus X	Psamathe ^♠	ˈsæməθiː		40	4.4	48,096,000	9,074.30	126.312	0.3809	2003
14	Neptunus XIII	Neso ^♠	ˈniːsoʊ		60	15	49,285,000	9,740.73	136.439	0.5714	2002

Epäsäännölliset kuut

Oikealla olevassa kuvassa näkyvät Neptunuksen tähän mennessä havaittujen epäsäännöllisten kuiden kiertoradat. Kiertoratojen eksentrisyyttä kuvaavat keltaiset segmentit (jotka ulottuvat periksentristä apiksentriin) ja kaltevuutta Y-akselilla. X-akselin yläpuolella olevat satelliitit ovat progradisia, alapuolella olevat retrogradisia. X-akselilla on merkitty Gm (miljoonaa km) ja murto-osa Hillin pallon (gravitaatiovaikutuksen) säteestä (~116 Gm Neptunukselle).

Koska niiden kiertoradat olivat samankaltaiset, ehdotettiin, että Neso ja Psamathe voisivat olla peräisin yhteisesti jonkin suuremman kuun hajoamisesta.

Tritonia, suurinta kuuta, joka seuraa taantuvaa, mutta lähes ympyränmuotoista rataa ja jonka uskotaan myös olevan kaapattu satelliitti, ei ole kuvassa. Nereidin, joka on progradisella mutta hyvin eksentrisellä radalla, uskotaan hajonneen Tritonin kaappauksen aikana.

Neptunuksen epäsäännölliset satelliitit.

Nimeämishuomautukset

Joillakin asteroideilla on myös samat nimet kuin Neptunuksen kuilla: 74 Galatea, 1162 Larissa.

Huomattakoon, että Tritonilla oli virallinen nimi vasta 1900-luvulla. Vaikka Camille Flammarion ehdotti nimeä vuonna 1880, se tuli säännölliseen käyttöön vasta 1930-luvulla. Yleensä se tunnettiin yksinkertaisesti nimellä "Neptunuksen satelliitti" (toinen satelliitti, Nereid, löydettiin vasta vuonna 1949). Yksi 14 kuusta on nimeltään Neptunus.

Aiheeseen liittyvät sivut

Neptunus
Satelliitti (luonnollinen), sana, joka tarkoittaa muiden planeettojen kuita.

Etsiä