Suulaki
Kitalaki on ihmisen ja muiden nisäkkäiden suulaen katto. Se erottaa suuontelon (suun) ja nenäontelon toisistaan.
Krokotiileilla on samankaltainen rakenne, mutta useimmilla muilla nelijalkaisilla suu- ja nenäontelot eivät ole täysin erilliset.
Kieli on jaettu kahteen osaan, luiseen kovaan kitalakeen ja lihaksikkaaseen pehmeään kitalakeen eli velumiin.
Kova suulaki muodostuu ennen syntymää. Jos sulautuminen ei ole täydellinen, sitä kutsutaan suulakihalkioksi. Tämä on synnynnäinen tai synnynnäinen vika.
Koska suulaen kattoa pidettiin aikoinaan makuaistin sijaintipaikkana, kitalaki voi viitata myös itse tähän aistiin, kuten sanonnassa "erottelukykyinen kitalaki". Edelleen laajentaen, ruoan (erityisesti oluen tai viinin) makua voidaan kutsua sen makuaistiksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on suulakihalkio?
V: Kitalaki on ihmisen ja muiden nisäkkäiden suun katto.
K: Mikä erottaa nisäkkäiden suuontelon nenäontelosta?
V: Nisäkkäiden suuontelon (suun) ja nenäontelon erottaa suulakihalkio.
K: Ovatko suu- ja nenäontelo erillään useimmilla tetrapodeilla?
V: Ei, useimmissa muissa tetrapodeissa suu- ja nenäontelot eivät ole todella erillään.
K: Miten suulakihalkio jakautuu ihmisillä ja muilla nisäkkäillä?
V: Kieli on jaettu kahteen osaan, edessä olevaan luiseen kovaan kitalakeen ja takana olevaan lihaksikkaaseen pehmeään kitalakeen eli velumiin.
K: Mikä on suulakihalkio?
V: Jos kovan suulakihalkion sulautuminen ei ole täydellinen ennen syntymää, sitä kutsutaan suulakihalkioksi. Kyseessä on synnynnäinen tai synnynnäinen vika.
K: Voiko kitalaki viitata makuaistiin?
V: Kyllä, koska suulaen kattoa pidettiin aikoinaan makuaistin sijaintipaikkana, suulaki voi viitata myös itse tähän aistiin, kuten sanonnassa "erotteleva suulaki".
K: Miten ruoan makuun voidaan viitata palatella?
V: Laajentamalla asiaa edelleen, ruoan (erityisesti oluen tai viinin) makua voidaan kutsua sen makuaistiksi.
