Synnynnäinen vika
Synnynnäiset viat (tai synnynnäiset viat) ovat vikoja, jotka syntyvät vauvassa syntymän yhteydessä tai jotka kehittyvät ensimmäisen elinkuukauden aikana.
Synnynnäisiä vikoja on kahta päätyyppiä. Ensimmäinen johtuu geneettisistä poikkeavuuksista, jotka ovat perinnöllisiä. Toinen johtuu sairauksista (kuten tartuntataudeista), jotka vauva saa äidiltään.
Joskus lääkärit voivat saada selville, että vauvalla on synnynnäinen sairaus jo ennen syntymää. He käyttävät raskaudenaikaista diagnoosia ja seulontatestejä, kuten lapsivesipunktiota.
Synnynnäiset epämuodostumat 100 000 asukasta kohti vuonna 2004. ei tietoja alle 160 160-240 240-320 320-400 400-480 480-560 560-640 640-720 720-800 800-900 900-950 yli 950 prosenttia.
Espanjan Kaarle II syntyi henkisesti ja fyysisesti vammaisena, mikä johtui luultavasti Habsburgien talon sisäsiittoisuudesta.
Geenivirheet
Tappavat tai vahingolliset geenit
Jotkin geenin alleelit (geenin versiot) voivat vahingoittaa vauvaa.
Kääpiökasvuisuuden kaltaiset sairaudet ovat lähes aina geneettistä alkuperää. Yksi tyyppi, akondroplasia, syntyy, kun lapsen luusto ei kasva oikein. Toinen tyyppi johtuu aivolisäkkeen toimintahäiriöstä, jolloin kasvuhormoneja tuottava aivolisäke ei toimi kunnolla.
Monet geneettiset häiriöt johtuvat geenien alleelien mutaatioista (tai muutoksista). Mutaatiot voivat aiheuttaa kehityshäiriöitä tai pelkän biokemiallisen puutoksen (elimistössä ei ole riittävästi jotakin tärkeää kemikaalia). Jos kyseessä on kemiallinen puutos, ongelma voi olla parannettavissa. Esimerkiksi fenyyliketonuria oli kehitysvammaisuuden syy. Lääkärit keksivät yksinkertaisen testin, jolla voidaan selvittää, millä vauvoilla on tämä sairaus. He havaitsivat, että jos nämä lapset saivat hoitoa ja noudattivat tiukkaa ruokavaliota, he saivat riittävästi tarvitsemaansa kemikaalia. Fenyyliketonuria aiheuttaa nykyään vain harvoja tapauksia, joissa kehitysvammaisuus on vähäistä.
Kromosomivirheet
Toisenlainen geenivirhe johtuu virheistä kromosomien kopioinnissa solun jakautumisen aikana, jolloin syntyy sukusoluja (meioosi). Solut jakautuvat ja kopioivat itseään tuottaakseen sukusoluja. Joskus kromosomien kopioinnissa tapahtuu virheitä tämän prosessin aikana. Nämä virheet kopioituvat uudelleen ja uudelleen, kun solut jakautuvat ja kopioivat itseään. Yleisin kromosomihäiriö on Downin syndrooma ("mongolismi"). Tämä tila syntyy, kun lapsella on kolme kopiota 21. kromosomista kahden sijaan.
Äidin ympäristö
Tartuntataudit
Toisen tärkeimmän synnynnäisen häiriön aiheuttaa tartuntatauti, joka siirtyy äidistä lapseen. Jos esimerkiksi raskaana oleva nainen saa vihurirokon, hänen lapsellaan voi olla monia synnynnäisiä vikoja. Synnynnäinen kuppa oli yleinen sata vuotta sitten, ja synnynnäistä aidsia esiintyy nykyään, ja se on yleinen joissakin Afrikan osissa.
Ajan myötä seulonnan ja antibioottien ansiosta äidin välittämien tartuntojen määrä on vähentynyt. Sen osuus on paljon pienempi kuin vuosisata sitten, aidsista huolimatta. Myös äidin ravitsemusvirheet ovat paljon harvinaisempia, paitsi maissa, joissa elintarvikkeiden saanti on rajallista. Siksi geneettisten häiriöiden osuus kaikista synnynnäisistä vioista on kasvanut.
Äidin käyttämät aineet
Kemikaalit
Joskus äidit käyttävät kemikaaleja, jotka aiheuttavat alkion vaurioitumisen. Mitä tahansa ainetta, joka aiheuttaa syntymävikoja, kutsutaan teratogeeniksi.
Äidin käyttämät lääkkeet voivat vaikuttaa alkion kehitykseen. Raskaana olevat naiset eivät saa käyttää joitakin lääkkeitä. Esimerkiksi talidomidia ei saa käyttää raskaana olevan naisen, sillä se voi aiheuttaa sikiölle monia vikoja.
Elämäntapa
Jos äiti on ottanut raskauden aikana tiettyjä aineita, ne voivat aiheuttaa ongelmia vauvalle. Yleisiä esimerkkejä tällaisista asioista ovat tupakanpoltto tai alkoholin käyttö. Ruokaan liittyvät: Raskaana olevien naisten tulisi syödä hyvin. Jos raskaana oleva nainen ei saa ruoan mukana riittävästi foolihappoa, lapsi voi saada hermostoputkivian.
Järkevät varotoimet
Monet naiset luopuvat raskauden aikana tupakoinnista ja alkoholista, koska näin alkion mahdollisuudet kehittyä normaalisti paranevat.
Kuinka yleisiä synnynnäiset epämuodostumat ovat
Noin 3 prosentilla kaikista vauvoista on niin sanottu merkittävä fyysinen poikkeavuus. Tämä on jotain, joka vahingoittaa vauvan ulkonäköä tai toimintaa (fysiologiaa).
Aivoihin liittyvät synnynnäiset epämuodostumat ovat yleisimpiä ongelmia. Ne koskevat noin 10:tä 1000 elävänä syntynyttä lasta kohti, kun taas sydänvikoja on 8:aa 1000:sta, munuaisvikoja 4:ää 1000:sta ja raajojen vikoja 1:tä 1000:sta. Kaikkia muita fyysisiä poikkeavuuksia esiintyy yhteensä 6:ssa 1000 elävänä syntyneestä.
Sydämen synnynnäisillä vioilla on suurin riski kuolla lapsuudessa. Ne ovat syynä 28 prosenttiin synnynnäisten epämuodostumien aiheuttamista lapsikuolemista. kromosomipoikkeavuuksien ja hengityselinten poikkeavuuksien osuus on kumpikin 15 prosenttia ja aivojen epämuodostumien noin 12 prosenttia. Noin 10 % lasten kuolemista johtuu geneettisestä sairaudesta. Tämä on enemmän kuin tartuntatautien aiheuttamien kuolemien määrä.
Kiinan synnynnäisten epämuodostumien seurantakeskuksen mukaan Kiinassa syntyy 30 sekunnin välein yksi vauva, jolla on synnynnäinen epämuodostuma.
Keskenmenot
Raskaudet, jotka eivät ole päättyneet (keskenmenot), johtuvat samankaltaisista syistä kuin synnynnäiset epämuodostumat. Monet niistä johtuvat alkion kehitystä ohjaavan genetiikan virheistä.
Suurin osa kliinisesti ilmeisistä keskenmenoista (kaksi kolmasosaa tai kolme neljäsosaa eri tutkimuksissa) tapahtuu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Kromosomipoikkeavuuksia löytyy yli puolelta ensimmäisten 13 viikon aikana keskenmenneistä alkioista.
Raskaus, jossa on geneettinen ongelma, päättyy 95 prosentin todennäköisyydellä keskenmenoon. Geneettiset ongelmat esiintyvät todennäköisemmin vanhemmilla vanhemmilla, mikä saattaa selittää vanhemmilla naisilla havaitut korkeammat keskenmenoluvut.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on syntymävika?
A: Synnynnäinen vika on vika, joka ilmenee vauvassa syntymän yhteydessä tai ensimmäisen elinkuukauden aikana.
K: Onko syntymävian syy aina tiedossa?
V: Ei, syntymävian syytä ei aina tiedetä.
K: Mitä tarkoittaa, jos sairauden sanotaan olevan "synnynnäinen"?
V: Jos sairauden sanotaan olevan "synnynnäinen", se tarkoittaa, että se oli olemassa jo syntyessään.
K: Voivatko ympäristötekijät aiheuttaa synnynnäisiä vikoja?
V: Kyllä, synnynnäiset epämuodostumat voivat johtua sekä ympäristötekijöistä että geneettisistä poikkeavuuksista.
K: Ovatko kaikki synnynnäiset epämuodostumat perinnöllisiä?
V: Ei, kaikki synnynnäiset epämuodostumat eivät ole perinnöllisiä. Jotkin niistä voivat johtua esimerkiksi tartuntataudeista.
K: Miten lääkärit voivat selvittää, onko lapsella synnynnäinen vika ennen syntymää?
V: Lääkärit voivat käyttää raskaudenaikaista diagnoosia ja seulontatestejä, kuten lapsivesipunktiota, saadakseen selville, onko vauvalla synnynnäinen vika ennen syntymää.
K: Onko termi "synnynnäinen vika" neutraali syyn suhteen?
V: Kyllä, termi "synnynnäinen vika" on syyn suhteen neutraali.
