Jaksolliset komeetat: määritelmä, tyypit ja nimeäminen

Tutki jaksollisia komeettoja: määritelmä, lyhyt- ja pitkäjaksot, nimeämiskäytännöt ja esimerkit kuten Shoemaker‑Levy. Opi ennustamisesta ja numeroinnista.

Jaksollinen komeetta on komeetta, joka kiertää Auringon ympäri ja palaa havaittavaksi toistuvasti. Tavanomainen jaottelu perustuu kiertoaikaan: lyhytjaksoiset komeetat suorittavat kiertonsa yleensä alle 200 vuodessa (usein jaoteltuna edelleen Jupiter-perheeseen, P < 20 vuotta) ja pitkäjaksoiset komeetat kulkevat radallaan yli 200 vuotta. Lyhytjaksoisten komeettojen radat ovat yleensä helpommin ennustettavissa, kun taas pitkän jakson komeettojen kiertoratat muuttuvat herkästi muun muassa planeettojen vetovoiman ja komeetoista vapautuvan kaasun (outgassing) aiheuttamien ei-gravitaatiovaikutusten takia.

Tyypit ja alkuperä

Lyhytjaksoiset komeetat luokitellaan usein kahteen pääryhmään:

• Jupiter-perheen komeetat (periodi alle ~20 vuotta) — niiden radat ovat usein Jupiterin gravitaatiovaikutuksen alaisia ja ne ovat peräisin pääasiassa Kuiperin vyöhykkeeltä.
• Halley-tyypin komeetat (periodi noin 20–200 vuotta) — niillä on tavallisesti korkeamman inklinaation radat ja ne saattavat olla peräisin kauempaa, esimerkiksi kauempaa aurinkokunnan ulkopuolelta.

Pitkäjaksoiset komeetat (periodi yli 200 vuotta) tulevat yleensä Oortin pilvestä, ja niiden radat voivat muuttua voimakkaasti ensimmäisen havaittavan paluunsa jälkeen. Lisäksi modernissa luokituksessa on erillinen ryhmä interstellaarisia kohteita (etuliite "I"), joilla ei ole syntyperää Aurinkokunnassa (esim. 1I/'Oumuamua).

Nimeämiskäytännöt

Komeettojen viralliset nimitykset ja etuliitteet määräytyvät kansainvälisten käytäntöjen mukaan. Lyhyt yhteenveto yleisistä merkeistä ennen vinoviivaa ("/"):

• "C" tarkoittaa ei-jaksollista komeettaa (yksittäinen havainto tai pitkä jakso, kun paluu ei ole vahvistettu).
• "P" on jaksollinen komeetta (vahvistettu palaava komeetta).
• "D" on komeetta, joka on kadonnut tai hajonnut.
• "X" on komeetta, jolle ei ole voitu laskea luotettavaa kiertorataa — yleensä historialliset havainnot.
• "A" tarkoittaa kohdetta, jota luultiin komeetaksi, mutta joka onkin itse asiassa pikkuplaneetta.
• "I" tarkoittaa interstellaarista (aurinkokunnan ulkopuolista) kappaletta.

Provisioaalinen nimi sisältää usein etuliitteen, havaintovuoden ja koodin puolikuulle ja havaintosarjalle (esim. C/1995 O1). Kun jaksollinen komeetta on riittävän hyvin määritelty ja havaittu toistuvasti, sille annetaan pysyvä numero ja etuliite P, esimerkiksi 1P/Halley (Halley'n komeetta).

Numerointi, koot ja nimeäminen käytännössä

Useimmat komeetat nimetään löytäjän tai löytäneiden tähtitieteilijöiden mukaan. Esimerkiksi Shoemaker–Levy -komeetat on nimetty Eugene Shoemakerin, Carolyn Shoemakerin ja David Levyn mukaan. Joissakin tapauksissa komeetta nimetään henkilön mukaan, joka on laskenut sen kiertoradan (esim. 2P/Encke, 27P/Crommelin).

On yleistä, että useilla eri komeetoilla on sama löytäjänimi, koska samat henkilöt tai tutkimusohjelmat ovat löytäneet useita kohteita. Esimerkiksi Shoemaker–Levy -nimisiä jaksottaisia komeettoja on useita ja NEAT-ohjelman löytämiä komeettoja on kaksikymmentäneljä. Minor Planet Center, joka on osa Kansainvälistä tähtitieteellistä unionia, antaa komeetoille virallisen etuliitteen ja numeron tai käyttää koko nimeä muodossa kuten 181P/Shoemaker-Levy tai 192P/Shoemaker-Levy. Joskus käytetään epävirallista numerointitapaa, jossa esimerkiksi 181P viittaa Shoemaker-Levy 6:een ja 192P Shoemaker-Levy 1:een.

Komeettojen numeroissa voi näyttää olevan aukkoja siksi, että myös ei-jaksottaiset Shoemaker–Levy-komeetat on kirjattu samaan numerosarjaan. Esimerkiksi merkinnät C/1991 B1 ja C/1991 T2 sijoittuvat eri kohtiin listassa Shoemaker–Levy -nimisen sarjan jaksottaisten kohteiden välissä, ja myös C/1993 K1 ja C/1994 E2 liittyvät sarjaan Shoemaker–Levy 9:n jälkeen.

Radanalaskennan haasteet ja ennustettavuus

Pitkäjaksoisten komeettojen kiertoradan laskeminen on usein haastavaa, koska niiden radat muuttuvat voimakkaasti pitkäaikaisten gravitaatiovaikutusten ja ei-gravitaatiovaikutusten (kuten purkautuvien kaasujen aiheuttaman työntövoiman) seurauksena. Lyhytjaksoisten komeettojen radat puolestaan voidaan yleensä ennustaa suhteellisen tarkasti, jolloin niiden seuraavat paluut voidaan määrittää ennakolta.

Esimerkkejä ja huomioita

• 1P/Halley (Halley'n komeetta) on kuuluisa esimerkki jaksottaisesta komeetasta, jonka jakso on noin 76 vuotta.
• 2P/Encke on klassinen esimerkki komeetasta, jonka radan laskenut henkilö (Johann Encke) on saanut nimeensä liittyen numeron ja nimen.
• Interstellaariset kohteet muodostavat uuden luokan, jonka nimeämiskäytännöt on sovitettu osin komeettojen ja osin pienkappaleiden käytäntöjen mukaisesti (etuliite "I").

Yhteenvetona: jaksolliset komeetat määritellään niiden paluuden perusteella, niiden alaluokat kertovat syntyperästä ja dynamisesta käyttäytymisestä, ja nimeämisessä yhdistyvät sekä löytö- että viralliset numerointikäytännöt. Kiertoratojen ennustettavuus riippuu suuresti siitä, kuinka usein ja tarkasti kohdetta on havaittu sekä siitä, kuinka voimakkaasti radanmuutoksiin vaikuttavat gravitaatio ja ei-gravitaatiovoimat.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on jaksollinen komeetta?

K: Kenen mukaan Shoemaker-Levy-komeetat on nimetty?

Kysymys: Kuinka vaikeaa on laskea pitkäjaksoisen komeetan kiertorata?

Kysymys: Kuinka tarkasti lyhytaikaisia komeettoja voidaan ennustaa?

K: Mitä Minor Planet Center tekee komeettojen suhteen?

Kysymys: Onko olemassa epävirallinen numerointijärjestelmä jaksottaisille komeetoille?

Kysymys: Mitä kukin kirjain ennen "/" tarkoittaa komeetan nimeämisessä?

Hae kirjaimella