Karibian merirosvous
Elokuvasta katso Pirates of the Caribbean.
Karibianmeren merirosvous oli Karibianmeren kauhu, erityisesti Espanjan laivastolle, joka hallitsi näitä meriä. Englantilaiset olivat voittaneet Espanjan armadan vuonna 1588, mikä lopetti espanjalaisten valtamerten hallinnan. Espanjalaiset hallitsivat kuitenkin edelleen Karibiaa.
1770-luvulla englantilaiset käyttivät merirosvoja hallituksensa apuna. Tekemällä vahinkoa Espanjan laivastolle ja viennille englantilaiset toivoivat saavansa lisää maata Uudessa maailmassa ja estävänsä espanjalaisia hallitsemasta Uuden maailman kauppaa. He saivatkin haluamansa, mutta aiheuttivat uuden ongelman.
Sir Henry Morgan oli yksi tunnettu merirosvo, jota Englannin hallitus kannusti. Hän työskenteli hallitukselle, mutta piti rahat itsellään. Ajan myötä Morgan lakkasi kuitenkin työskentelemästä hallitukselle ja alkoi työskennellä saadakseen rahaa vain itselleen. Pian hän ja muut merirosvot alkoivat hyökätä minkä tahansa kauppalaivan kimppuun, vaikka se olisi ollut englantilainen laiva.
Morgan ja hänen avustajansa kutsuivat itseään Brethreniksi. Heillä oli karkeat paidat, polvipituiset housut, huopahatut ja nahkavyöt. Heillä oli "merirosvokoodi", jonka mukaan jokaisella miehellä oli oikeus äänestää kaikista asioista, kuten kapteenin valinnasta tai seuraavaksi hyökkäävästä laivasta.
Merirosvot olivat Karibianmeren kauhu.
Kun merirosvot ottivat vankeja kiinni, he eivät yleensä olleet heille armollisia.
Piratismin syyt
Merirosvot löysivät helposti uusia jäseniä. Merimiehet elivät usein paljon vaikeampaa elämää kuin merirosvot. He saattoivat joutua ylempien tahojen julmasti rankaisemiksi, heillä ei ollut hyvää ruokaa ja heille maksettiin vain vähän rahaa. Merirosvot tarjosivat tasa-arvoa, hyvää ruokaa (silloin kun sitä oli) ja mahdollisuuden rikastua.
Merirosvojen elämä
Merirosvot eivät kuitenkaan olleet juurikaan parempia. Kauppalaivojen komentajat kauhistuivat merirosvolaivojen näkemistä, sillä merirosvot eivät juuri armahtaneet vangitsemiaan ihmisiä. [] He ampuivat heidät, hakkasivat heidät kuoliaaksi, kiduttivat heitä tai jättivät heidät autiolle saarelle. [] Merirosvot eivät olleet kovin ystävällisiä toisilleenkaan. [] Vaikka heillä oli "merirosvolaki", he riitelivät keskenään, ja jäsenet saattoivat saada saman rangaistuksen kuin vihollisensa.
Elämä merirosvolaivalla oli hyvin rankkaa. Siellä ei ollut koskaan kuivaa nukkumapaikkaa, kylpeminen oli hyvin harvinaista, ruoka oli usein huonoa ja vaarat olivat odotettavissa. Monilta merirosvoilta puuttui käsi tai jalka veristen meritaistelujen jälkeen. Jopa ne merirosvot, joista lopulta tuli rikkaita, olivat silti vaarassa joutua hirtetyksi, jos he jäivät kiinni.
Merirosvot jättivät usein vangitsemansa ihmiset autiosaarille kuolemaan nälkään.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä tapahtuma johti siihen, että englantilaiset saivat Karibianmeren hallintaansa?
A: Englantilaiset olivat voittaneet espanjalaisen armadan vuonna 1588, mikä lopetti espanjalaisten valtamerten hallinnan ja mahdollisti sen, että he saivat Karibianmeren hallintaansa.
Kysymys: Miten Englannin hallitus käytti merirosvoja?
V: Englannin hallitus käytti merirosvoja vahingoittaakseen Espanjan laivastoa ja vientiä saadakseen lisää maata Uudessa maailmassa ja estääkseen Espanjaa valvomasta Uuden maailman kauppaa.
K: Kuka oli Sir Henry Morgan?
V: Sir Henry Morgan oli tunnettu merirosvo, jota Englannin hallitus kannusti. Aluksi hän työskenteli heille, mutta lopulta hän alkoi työskennellä vain itselleen.
Kysymys: Mitä esineitä merirosvojen vyöllä oli tyypillisesti mukana?
V: Merirosvot kantoivat vyöllään tyypillisesti ruutipulloja, teurastajan veitsiä ja blunderbusseja (lyhyitä musketteja).
K: Mitä heidän "merirosvokoodiinsa" sisältyi?
V: Merirosvokoodin mukaan jokaisella miehellä oli oikeus äänestää kaikista asioista, kuten kapteenin valinnasta tai siitä, mihin laivaan seuraavaksi hyökätään.
K: Kuka on Amaro Pargo?
V: Amaro Pargo oli espanjalainen merimies, joka kävi usein kauppaa Karibialla ryöstäen samalla matkansa varrella kohtaamiensa Espanjan vihollisvaltojen aluksia. Hän asui kymmenen vuotta Kuubassa, jossa hänellä oli jälkeläisiä.
