Pohjantähti
Polaris (Alpha Ursae Minoris) on napatähti tai Pohjantähti.
Se on Ursa Minorin tähdistön kirkkain tähti. Se on lähes suoraan Maan pohjoisnavan yläpuolella. Tämän vuoksi se näyttää Maasta katsottuna pysyvän aina samassa paikassa taivaalla. Vuosisatojen ajan pohjoisen pallonpuoliskon merimiehet käyttivät Polaris-tähteä apuna selvittääkseen, missä he olivat merellä ja mihin suuntaan he liikkuivat.
Polaris on osa kolmoistähtijärjestelmää. Sillä on hyvin läheinen kääpiökaksoistähti ja suurempi tähti, Polaris B, joka kiertää 2 400 AU:n päässä.
Päätähti Polaris A on jättiläistähti, jonka massa on 4,5 kertaa suurempi kuin Auringon massa ja halkaisija 45 miljoonaa kilometriä. Se on klassinen Cepheid-muuttuja, joka on meitä lähimpänä koko Linnunradassa. Polaris B voidaan nähdä jopa vaatimattomalla kaukoputkella. William Herschel löysi sen vuonna 1780 käyttämällä yhtä sen ajan tehokkaimmista kaukoputkista, omaa heijastinkaukoputkeaan. Läheinen kääpiötähti Ab ennustettiin vuonna 1929, mutta se on nähty vasta aivan hiljattain. Kääpiötähti kiertää A:ta yhtä lähellä kuin Uranus aurinkoamme.
Vaikka Polaris on nykyään Pohjantähti, näin ei ole aina ollut. Paikka taivaalla, johon maapallon pohjoisnapa osoittaa, muuttuu hitaasti ajan myötä. Tätä liikettä kutsutaan tähtiprekessioksi. Vuonna 3000 eKr. Pohjantähtenä oli Dracon tähdistössä sijaitseva heikko Thuban-niminen tähti. Polarisista tuli Pohjantähti vasta noin vuonna 500 jKr. Se tulee lähemmäs suoraan maapallon pohjoisnavan yläpuolelle vasta joskus vuonna 2102. Sitten se siirtyy taas kauemmas. Se on napaa lähimpänä oleva tähti noin vuoteen 3000 jKr. asti.
Yllättävää kyllä, kun otetaan huomioon sen suhteellinen läheisyys, sen etäisyyttä ei vielä tiedetä varmasti. Monissa viimeaikaisissa julkaisuissa Polariksen etäisyydeksi on laskettu noin 434 valovuotta (133 parsekia). Joidenkin mukaan se voi kuitenkin olla jopa 30 prosenttia lähempänä. Jos tämä pitää paikkansa, se olisi erityisen merkittävää, koska Polaris on Maata lähimpänä oleva kefeidimuuttuja. Sen fysikaaliset parametrit ovat kriittisiä koko tähtitieteellisen etäisyysasteikon kannalta.
Eteläisellä pallonpuoliskolla ei ole yhtään tähteä, jolla olisi samanlainen rooli kuin Polariksella.
Polaris Hubble-avaruusteleskoopin näkemänä
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Polaris?
V: Polaris (Alpha Ursae Minoris) on napatähti eli Pohjantähti. Se on Ursa Minorin tähdistön kirkkain tähti ja lähes suoraan Maan pohjoisnavan yläpuolella.
K: Miten Polarista on historiallisesti käytetty?
V: Vuosisatojen ajan pohjoisen pallonpuoliskon merimiehet käyttivät Polaris-tähteä apuna selvittääkseen, missä he olivat merellä ja mihin suuntaan he liikkuivat.
K: Onko Polaris osa monitähtijärjestelmää?
V: Kyllä, se on osa kolmoistähtijärjestelmää, jossa on hyvin läheinen kaksoiskääpiötähti ja suurempi tähti, Polaris B, joka kiertää 2 400 AU:n päässä.
K: Milloin Polariksesta tuli Pohjantähti?
V: Vuonna 3000 eaa. oli Dracon tähdistössä sijaitseva heikko Thuban-niminen tähti Pohjantähti. Polarisista tuli kuitenkin Pohjantähti vasta noin vuonna 500 jKr.
K: Kuinka kauan se pysyy lähimpänä suoraan Maan pohjoisnavan yläpuolella?
V: Se tulee lähemmäs suoraan Maan pohjoisnavan yläpuolelle, kunnes joskus vuonna 2102 se siirtyy taas pois. Se on lähimpänä Maan pohjoisnavan yläpuolella noin vuoteen 3000 jKr. asti.
K: Minkä tyyppinen tähti on Polaris A?
V: Päätähti Polaris A on jättiläistähti, jonka massa on 4,5 kertaa suurempi kuin Auringon massa ja halkaisija 45 miljoonaa kilometriä. Se on myös luokiteltu klassiseksi kefeidimuuttujaksi, joka on yksi Linnunratagalaksimme meitä lähimpänä olevista muuttuvista tähdistä.
Kysymys: Onko olemassa vastaavaa etelänavatähteä?
V: Ei, vastaavaa Etelänavatähteä, jolla olisi samanlainen rooli kuin Polarstarilla, ei ole niille, jotka sijaitsevat maapallon eteläisellä pallonpuoliskolla.
