Singaporen tasavallan pääministeri on Singaporen tasavallan hallituksen päämies. Singaporen presidentti valitsee pääministeriksi parlamentin jäsenen, jolla on hänen mielestään parhaat mahdollisuudet saada kansanedustajien enemmistön tuki. Pääministeri toimii käytännössä hallituksen johtajana ja vastuussa sekä lainsäädännön että toimeenpanovallan käytännön ohjauksesta.
Valinta ja tehtävät
Pääministerin valinta noudattelee Westminster-tyyppistä parlamentarismia: pääministeriksi nimetään parlamentin jäsen, jolla on enemmistön tuki. Tämän vuoksi pääministeri on yleensä suurimman puolueen tai valkoaliiton johtaja parlamentissa. Presidentin tehtävä on muodollinen: hän nimeää pääministerin, mutta presidentti yleensä valitsee sen ehdokkaan, jolla on parhaat edellytykset saada parlamentin luottamus.
Pääministerin keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:
- hallitusohjelman ja politiikan määrittely sekä ministereiden johtaminen ja nimittäminen yhdessä presidentin kanssa;
- ministeriön ja hallinnon valvonta ja vastuu hallituksen toiminnasta Parlamentille;
- budjetin ja talouspolitiikan keskeinen koordinointi;
- kansainvälinen edustus – pääministeri johtaa valtion hallituksen edustusta ulko- ja taloussuhteissa;
- kriisijohto ja turvallisuuspoliittinen koordinointi, mukaan lukien kansallisen turvallisuuden strateginen ohjaus;
- parlamentin hajottamisen ja vaalien ajoittamisen neuvominen presidenteille tavallisen käytännön mukaan, sekä siirtymäkauden (caretaker) hallinnon johtaminen vaalien aikana.
Toimivalta ja vastuullisuus
Pääministeri on vastuussa parlamentille ja voi menettää paikkansa, jos hän ei enää nauti enemmistön luottamusta (esimerkiksi epäluottamuslauseen kautta). Vaikka Singaporen presidentillä on joitakin itsenäisiä toimivaltoja ja varmistusmekanismeja (esim. tiettyjen korkeiden virkojen nimityksiin ja julkisen varallisuuden puolustukseen liittyen), käytännön hallinto- ja politiikkavalta on pääministerillä ja hänen johtamallaan kabinetilla. Pääministeri johtaa myös merkittäviä hallinnollisia elimia ja neuvoa-antavia neuvostoja valtion tärkeissä asioissa.
Keskeinen historia
Pääministeri valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1959, ja sen valitsi Singaporen kuvernööri ja myöhemmin Yang di-Pertuan Negara (valtionpäämies), kun Singaporella oli valta hallita Singaporen valtiona Britannian imperiumin sisällä. Pääministerin titteli säilyi myös sitten, kun Singapore yhdistyi Malaijan, Sarawakin ja Brittiläisen Pohjois-Borneon liittovaltioon vuonna 1963, oli osa Malaijan liittovaltioon kuulunutta osavaltiota vuosina 1963–1965 ja itsenäistyi lopullisesti vuonna 1965.
Lee Kuan Yew oli Singaporen ensimmäinen pitkäaikainen pääministeri vuosina 1959–1990, ja hän jäi eläkkeelle 26. marraskuuta 1990. Lee Kuan Yew'n kausi oli merkittävä Singaporen modernin valtion rakentamisessa: hänen johdollaan toteutettiin laajoja talous- ja yhteiskuntauudistuksia, ja maa kehittyi nopeasti satama- ja finanssikeskukseksi.
Goh Chok Tong seurasi Lee Kuan Yew'tä pääministerinä, ja Lee sai pääministerin kanslian jälkeen vanhemman ministerin viran. Goh johti maata vuodesta 1990 aina 12. elokuuta 2004 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen nousi Lee Kuan Yew'n poika Lee Hsien Loong. Gohille myönnettiin vanhemman ministerin tehtävä ja vanhemmalle Leelle ministerin mentorin rooli, mikä kuvasti Singaporen politiikalle tyypillistä kumuloitujen johtajakokemusten hyödyntämistä uuden johdon tukena.
Pääministerit tähän asti
- Lee Kuan Yew (1959–1990)
- Goh Chok Tong (1990–2004)
- Lee Hsien Loong (2004–nykyinen)
Muita huomioita
Pääministerin asema Singaporessa on paitsi virallinen myös vahvasti käytännöllinen johtopaikka, johon liittyy laaja vastuu maan taloudesta, turvallisuudesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Pääministerin toimikausi ei ole rajattu määräajaksi: hän pysyy virassa niin kauan kuin säilyttää parlamentin enemmistön tuen ja presidentti jatkaa hänen nimittämistään. Kansalaisyhteiskunnan, median ja opposition rooli muodostavat yhdessä parlamentaarisen käytännön, jolla pääministerin toimintaa voidaan valvoa ja arvioida.
