Qianzhousaurus on coelurosauruslaisten theropodien dinosaurusten suku, josta tunnetaan toistaiseksi vain yksi laji: tyyppilaji Qianzhousaurus sinensis. Lajin lempinimi on "Pinocchio rex" sen muihin tunnettuihin tyrannosauruksiin verrattuna pitkän, kapean kuononsa vuoksi. Se löydettiin Etelä-Kiinasta ja kuvailtiin tieteellisesti ensimmäisen kerran toukokuussa 2014 tiedejulkaisussa Nature Communications.

Löytö ja ikä

Luut löytyivät työmiehiltä rakennustyömaalta lähellä Ganzhoun kaupunkia (Jiangxin maakunta), ja he veivät ne paikalliseen museoon, mistä ne päätyivät tutkijoiden käsiin. Fossiilit edustavat melko täydellistä kallo- ja osittaista runkoa, mikä mahdollisti yksityiskohtaisen vertailun muiden tyrannosaurusten kanssa. Qianzhousaurus eli myöhäisellä liitukaudella, eli ajallisesti hyvin lähellä dinosaurusten sukupuuttoa (kymmeniä miljoonia vuosia ennen ajanlaskun loppua).

Ulkonäkö ja morfologia

Qianzhousauruksen tunnusomainen piirre on pitkä ja kapea kuono. Sen hampaat olivat pitkät ja teräväkärkiset verrattuna T. rex:in paksuihin ja murskaaviin hampaisiin. Lisäksi sen ruumis oli kevyempi ja sirompi, mikä erotti sen selvästi suurista, voimakkaista tyrannosaurineista.

  • Kuono: venynyt ja kapea, todennäköisesti nopeaan puremaan ja tarkkaan tarttumiseen soveltuva.
  • Hampaat: ohuet, teräväkärkiset ja sopivat pienempien eläinten kasatamiseen ja lävistämiseen.
  • Rakenne: kevyempi luusto ja kapeampi muoto, joka viittaa ketterämpään liikuntaan kuin suurilla tyrannosauruksilla.

Elintavat ja ekologia

Erilainen kallo- ja hammastyyppi viittaa siihen, että Qianzhousaurus todennäköisesti täytti eri ekologisen lokeron kuin jykevämmät tyrannosaurukset. Sen ruokavalio on arvioitu koostuneen pienemmistä eläimistä — esimerkiksi pikkudinosauruksista, pikkupetoista ja mahdollisesti liskoista — eikä siitä ole näyttöä suurten saaliiden murskaamisesta kuten Tyrannosaurus-ryhmällä. Kapea kuono ja pitkät hampaat sopivat paremmin nopeaan iskuihin ja saaliin kiinnipitämiseen kuin luiden murtamiseen.

Lisäksi on todennäköistä, että kuten monet muut coelurosaurukset, myös Qianzhousaurus saattoi kantaa jonkinlaista peitettä, esimerkiksi höyheniä tai karvamaisia rakenteita, vaikka suoria fossiilisia todisteita siitä tälle lajille ei vielä ole. Höyhenpeite olisi auttanut lämpö- ja lämpötilansäädössä sekä mahdollisesti sukupuolten tai lajinomaiseen viestintään liittyen.

Taksonomia ja sukulaisuussuhteet

Qianzhousaurus näyttää kuuluvan samaan isompaan tyrannosauridiryhmään kuin Aasiasta aiemmin löydetty Alioramus. Yhdessä nämä löydöt viittaavat siihen, että pitkähampaiset, pitkäkuonoiset tyrannosaurukset muodostivat erillisen ryhmän (joissain analyyseissä kutsuttu esimerkiksi Alioramini), joka oli levinnyt laajasti Aasian alueelle myöhäisellä liitukaudella.

Tärkeys paleontologiassa

Qianzhousauruksen löytyminen laajentaa käsitystämme tyrannosauridien monimuotoisuudesta ja ekologisesta jakaumasta Aasiassa. Löytö yhdessä Mongoliasta löydetyn Alioramus:n kanssa osoittaa, että pitkähampaiset tyrannosaurukset eivät olleet harvinaisia sattumia, vaan ilmeisesti merkittävä osa Aasian huippupetoihin kuulunutta faunaa. Vaikka fossiiliaineisto tästä ryhmästä on vielä suhteellisen niukka, se osoittaa, että tyrannosaurideilla oli erilaisia somatiisia strategioita ja ekologisia lokerointeja.

Yhteenveto

Qianzhousaurus sinensis edustaa pitkän kuonon ja pitkähampaiden tyrannosauria, joka erosi selvästi suurista murskaajista kuten T. rex. Sen löydöt Etelä-Kiinasta antavat todisteita siitä, että Aasian tyrannosauridit olivat monimuotoisia ja että pitkäkuonoiset muodot olivat merkittäviä petodinosauruksia alueella vielä aivan liitukauden lopulla. Asiantuntijat ovat korostaneet, että tällaiset löydöt "kertovat meille melko yksiselitteisesti, että nämä pitkähampaiset tyrannosaurukset olivat todellisia. Ne olivat erilainen rotu, joka eli aivan dinosaurusten aikakauden loppuun asti".