Mongolia | sisämaavaltio Aasiassa

Historia

Mongolian aluetta ovat hallinneet useat eri paimentolaisvaltakunnat. Näin oli, kunnes Tšingis-kaanin vuonna 1206 perustama suuri "mongolivaltakunta" sai alkunsa. Kun Yuan-dynastia romahti, mongoleista tuli jälleen nomadeja. 1500-luvun jälkeen Mongolia sai vaikutteita tiibetiläisestä buddhalaisuudesta. 1600-luvun lopulla suurin osa Mongoliasta oli osa Qing-dynastian hallitsemaa aluetta. Kun Qing-dynastia romahti vuonna 1911, Mongolia julistautui itsenäiseksi. Heidän oli kuitenkin taisteltava kiinalaisia vastaan. Neuvostoliitto auttoi heitä. Vuonna 1921 maailma hyväksyi sen itsenäisyyden. Pian Mongolian viimeisen hallitsijan Bogd Khaanin kuoleman jälkeen monarkia korvattiin kommunistihallituksella vuonna 1924, ja maa nimettiin uudelleen Mongolian kansantasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamiseen asti Mongolia oli Neuvostoliiton satelliittivaltio. Mongolian Punaisen Ristin yhdistys perustettiin vuonna 1939. Sen päämaja on Ulaanbaatorissa. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Venäjän kiinnostus Mongoliaa kohtaan on vähentynyt. Kiina ja Etelä-Korea ovat tällä hetkellä Mongolian tärkeimmät kauppa- ja poliittiset kumppanit.

 

Hallitus

Mongolia on parlamentaarinen tasavalta. Kansa äänestää hallituksestaan. Mongolian presidentti valitaan neljäksi vuodeksi, eikä häntä voida valita presidentiksi kuin kahdesti. Nykyinen presidentti on Ukhnaagiin Khürelsükh. Hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi 25. kesäkuuta 2021.

 

Ilmasto

Mongoliassa on aroilmasto. Talvet ovat hyvin kylmiä ja kesät leutoja. Viime aikoina talvet ovat muuttuneet hyvin kylmiksi. Tämä on tappanut monia ihmisiä ja karjaa. Kesäkuun 2. päivänä 2008 Mongoliassa kuoli 52 ihmistä ja 200 000 nautaeläintä kovassa lumimyrskyssä.

Maaliskuun 1. ja 2. päivänä 2008 Koillis-Kiinaan ja Mongolian osiin iski voimakas pölymyrsky, joka päättyi Pohjois- ja Etelä-Korean ylle 4. maaliskuuta.

Kaksikymmentäyksi ihmistä kuoli Mongolian maaseudun lumimyrskyssä 8. toukokuuta 2008. Myös osa Kiinan Sisä-Mongolian maakunnasta kärsi 8. toukokuuta 2008.

Kesäkuun 2. päivänä 2009 kerrottiin, että Mongoliassa oli kuollut tähän päivään mennessä 15 ihmistä ja 10 000 nautaa.

Huhtikuun 1.-2. päivänä 2010 lämpötila laski -50 asteeseen Mongolian Tuulin laaksossa, ja Urna-niminen nomadi kertoi ostaneensa 400 nippua ruohoa eläinten ruokkimiseksi valmistautuakseen huonoon säähän. Mongolian Punaisen Ristin mukaan noin 4 500 000 karjaa kuoli huonon sään seurauksena tänä vuonna [2010]. Ulan Batorissa asuva Tume sanoi huomanneensa, että todella ankaria talvia on ollut useita peräkkäin. Hän syytti ilmastonmuutosta, mutta asiantuntijoiden mukaan myös karjan liikalaiduntaminen oli tuhonnut suurimman osan maan laidunmaista.

Mongolia tunnetaan "ikuisen sinisen taivaan maana" tai "sinisen taivaan maana" (mongoliksi: Mönkh khökh tengeriin oron - Мөнх хөх тэнгэрийн орон), koska siellä on yli 250 aurinkoista päivää vuodessa.

 
NASAn satelliittikuva Mongoliasta  

Maantiede

Mongolia on maailman 19. suurin maa (Iranin jälkeen). Se on huomattavasti suurempi kuin seuraavaksi suurin maa Peru. Mongolialla ei ole yhteistä rajaa Kazakstanin kanssa, mutta sen läntisin kohta on vain 38 kilometrin päässä Kazakstanista.

Mongolian maantiede on vaihteleva: etelässä on Gobin autiomaa ja pohjoisessa ja lännessä kylmiä ja vuoristoisia alueita. Suurin osa Mongoliasta on aroa, ja metsäalueet muodostavat 11,2 prosenttia koko maa-alasta.  Mongolian korkein kohta on 4 374 metrin korkeudessa sijaitseva Khüitenin huippu Tavan bogd -vuoristossa.

Maakunnat

Mongolia on jaettu 21 maakuntaan, joita kutsutaan aimageiksi. Amaagit on jaettu 329 piirikuntaan, joita kutsutaan summiksi.

 

Kielet

Mongolian virallinen kieli on mongolian kieli, jota puhuu 95 prosenttia väestöstä. Eri puolilla maata puhutaan erilaisia oirat- ja burjatare-murteita. Maan länsiosassa puhutaan myös turkkilaisia kieliä, kuten kazakstanin ja tuuvanin kieliä.

Nykyään mongolia kirjoitetaan kyrillisin aakkosin, mutta aiemmin sitä kirjoitettiin mongolialaisin kirjaimin. Perinteiset aakkoset otetaan hitaasti uudelleen käyttöön kouluissa viime aikoina.

Mongoliassa puhutaan eniten venäjää, koska Mongolialla on diplomaattiset suhteet entisiin kommunistisiin valtioihin. Englanti on kuitenkin vähitellen syrjäyttänyt venäjän toisena kielenä, jotta Mongoliasta tulisi osa maailmantaloutta. Korean kieli on kasvattanut suosiotaan, sillä kymmenet tuhannet mongolialaiset työskentelevät ja opiskelevat Etelä-Koreassa. Kiinnostus kiinaa kohtaan on kasvanut naapurivaltion vuoksi.

 

Sikainfluenssa

Mongolia on tällä hetkellä vapaa lintu- ja sikainfluenssasta, mutta 103 lentomatkustajaa, joiden epäiltiin sairastuneen, ja kuuden hengen lentokoneen miehistö joutuivat seitsemän päivän karanteeniin Ulaan Batorissa (Ulaanbaatar) toukokuussa 2009.

Se on saattanut tulla rajan yli Kiinan Sisä-Mongolian maakunnasta.

 

Kansalliset juhlapäivät

Päivämäärä	Loma
1. tammikuuta	Uusi vuosi
Tammikuu tai helmikuu	Vanha uusi vuosi (Tsagaan sar)
8. maaliskuuta	Kansainvälinen naistenpäivä
1. kesäkuuta	Lasten päivä
11.-15. heinäkuuta	Naadam Holiday
29. joulukuuta	Itsenäisyyspäivä

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo Mongolian joista
• Mongolia olympialaisissa
• Mongolian jalkapallomaajoukkue