R.E.M. on yhdysvaltalainen rockyhtye. Se perustettiin Ateenassa, Georgiassa vuonna 1980. R.E.M. oli yksi ensimmäisistä suosituista vaihtoehtorock-yhtyeistä. R.E.M. julkaisi ensimmäisen singlensä "Radio Free Europe" vuonna 1981. Yhtyeen laulaja oli Michael Stipe.

1980-luvulla R.E.M. oli yksi kampusradiotoiminnan tärkeimmistä rockyhtyeistä. He menestyivät kansainvälisesti vuonna 1987, kun he julkaisivat kappaleen "The One I Love". He olivat hyvin suosittuja 1990-luvun alussa ja hajosivat vuonna 2011. Heidät on otettu Rock and Roll Hall of Fameen.

Historia lyhyesti

R.E.M. syntyi Ateenan yliopistokaupungin musiikkiskenessä vuonna 1980. Yhtyeen varhaiset julkaisut herättivät nopeasti huomiota kampusradiossa ja indie-piireissä, ja heidän ensimmäinen kokopitkä albuminsa Murmur (1983) sai kriitikoilta suurta kehua. 1980-luvun puolivälissä ja loppupuolella bändi kasvatti suosiotaan sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti.

Jäsenet

  • Michael Stipe – laulu
  • Peter Buck – kitara
  • Mike Mills – basso, taustalaulu (myös koskettimet ja muut instrumentit)
  • Bill Berry – rummut (jäi pois yhtyeestä vuonna 1997)

Yhtyeen varsinaisen kokoonpanon ydin muodostui Stipesta, Buckista, Millsistä ja Berrystä, ja heidän yhteispelinsä määritteli pitkälti R.E.M.:in soundin.

Merkittäviä albumeita ja singlejä

R.E.M. julkaisi useita vaikutusvaltaisia albumeita, joista monet ovat saaneet platina- tai moninkertaisesti platinaa myyneitä levytyksiä. Tärkeimpiä julkaisuja ovat muun muassa:

  • Murmur (1983) – debyyttialbumi, joka toi yhtyeelle laajaa kriittistä tunnustusta
  • Reckoning (1984) ja Fables of the Reconstruction (1985)
  • Lifes Rich Pageant (1986)
  • Document (1987) – sisältää hitin "The One I Love"
  • Green (1988)
  • Out of Time (1991) – sisältää "Losing My Religion", joka toi suuremman valtavirran huomion
  • Automatic for the People (1992) – arvostettu ja myynyt hyvin, sisältää mm. "Everybody Hurts"
  • Monster (1994), New Adventures in Hi‑Fi (1996) ja myöhemmät Up (1998), Reveal (2001), Around the Sun (2004), Accelerate (2008) sekä Collapse into Now (2011)

Ääni ja vaikutus

R.E.M.:in varhaiset levyt tunnetaan kitaroiden "jangly"–soinnista, arpeggioista ja Michael Stipen usein kryptisistä tai abstrakteista sanoituksista. Yhtye oli keskeinen tekijä vaihtoehtorockin ja indie-musiikin leviämisessä laajempaan tietoisuuteen 1980- ja 1990-luvuilla. Heidän menestyksensä auttoi avaamaan tietä monille myöhemmille alternative- ja indie-yhtyeille.

Toiminta, tunnustukset ja lopetus

R.E.M. sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia uransa aikana. Heidät valittiin Rock and Roll Hall of Fameen, ja monet heidän albuminsa ovat saavuttaneet merkittävää kaupallista menestystä. Yhtye teki aktiivisesti myös hyväntekeväisyystyötä ja ilmaisi mielipiteitä yhteiskunnallisista ja ympäristökysymyksistä.

R.E.M. ilmoitti lopettavansa toimintansa vuonna 2011 julkaistuaan albumin Collapse into Now. Lopetus tapahtui avoimen ja sovussa tehdyllä päätöksellä, ja jäsenet ovat sittemmin jatkaneet omia projektejaan ja henkilökohtaisia elämänpolkujaan.

Perintö

R.E.M.:in vaikutus kuuluu edelleen rock- ja indie-musiikissa: heidän tekniikkansa, kappalerakenteensa ja tapa yhdistää tarttuvuutta ja syvällisempää ilmausta ovat inspiroineet lukuisia artisteja. Monille he ovat esimerkki yhtyeestä, joka pystyi siirtymään underground-suosikista kansainväliseksi menestyjäksi säilyttäen samalla taiteellisen identiteettinsä.