Yhteenvetoteoria

Haeckelin teoria

Haeckel muotoili teoriansa seuraavasti: "Ontogeneesi toistaa fylogeneesin". Ontogeneesi tarkoittaa niitä vaiheita, jotka organismi ottaa kehitysvaiheessaan ennen syntymäänsä, alkaen yksittäisestä solusta ja päättyen vauvana. Fylogeneesi on lajin kehitysvaiheita, jotka alkavat hyvin yksinkertaisesta organismista ja kehittyvät nykyiseksi organismiksi. "Toistaa" on synonyymi sanalle "heijastaa", ja se tarkoittaa, että organismin ontogeneesi on samanlainen kuin sen lajin fylogeneesi.

Haeckel esimerkiksi huomasi, että ennen syntymää ihmisillä on kaulassaan viiltoja. Nämä raot näyttävät aikuisten kalojen kiduksilta. Haeckel katsoi tämän tarkoittavan, että joskus ennen kuin lajistamme tuli ihminen, olimme kalojen kaltaisia. Tätä näkemystä tukevat fossiilit ja muut todisteet. Kun syntymätön ihminen lähestyy syntymäänsä, sille kehittyy häntä. Itse asiassa jotkut ihmisvauvat syntyvät jopa hännällisinä. Haeckel päätteli, jälleen kerran aivan oikein, että jossain vaiheessa ihmiskunnan evoluution lähimenneisyydessä (sen jälkeen kun olimme läpikäyneet kalavaiheen) lajilla, josta tuli myöhemmin ihminen, oli häntä.

Kaikki Haeckelin todisteet tai päätelmät eivät kuitenkaan olleet yhtä hyviä. Haeckel laati useita alkio-piirroksia, joissa usein korostettiin liikaa samankaltaisuuksia sukulaislajien alkioiden välillä. Nämä piirrokset päätyivät moniin biologian oppikirjoihin ja yleiseen tietämykseen, vaikka ne olivatkin vääriä. Lisäksi Haeckel käytti näitä "todisteita" päätelläkseen, että valkoihoiset olivat evolutiivisesti ylivertaisia muihin rotuihin nähden. Tämä ei ole pelkästään rasistinen näkemys, vaan nykyään tiedämme, että se ei ole totta.

Romanesin vuonna 1892 tekemä kopio Ernst Haeckelin kiistanalaisista alkio-piirroksista (tämä versio kuviosta on usein virheellisesti liitetty Haeckeliin).

Hylkääminen

Nykyään tiedemiehet ovat sitä mieltä, että Haeckel liioitteli. Esimerkiksi kehittyvän ihmisen "kidukset" eivät toimi (vaikka Haekel ei koskaan väittänytkään niin). Lisäksi parempien havaintojen myötä havaittiin, että kehittyvät vauvat eivät näytä aivan Haeckelin piirtämien kuvien kaltaisilta. Hän saattoi liioitella näkemäänsä tukeakseen paremmin väitettään. Lisäksi Haekelin keskustelu koski yksinomaan morfologiaa: hän ei keskustellut eläinten käyttäytymisen evoluutiosta ja kehityksestä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että teoriassa ei olisi mitään järkeä. On totta, että ontogeneesimme antaa viitteitä fylogeneesistämme. Suhde ei kuitenkaan ole läheskään niin suora kuin Haeckel sanoi. Itse asiassa Haekelin yliampuvat väitteet johtivat aikanaan yliampuviin hylkäyksiin.

Nykyaikaiset havainnot

Nykyään tiedemiehet ovat yhtä mieltä siitä, että jotkin Haeckelin teorian osat ovat edelleen järkeviä. Esimerkiksi:

• Ennen syntymäänsä eri lajien kehittyvät organismit näyttävät samankaltaisilta.
• Tämä samankaltaisuus säilyy kauemmin lajeilla, jotka ovat jakautuneet toisistaan melko hiljattain.
• Ennen syntymäänsä kehittyvillä organismeilla voi olla piirteitä, joita niillä ei ole syntyessään, mutta joita niillä oli aikuisina organismeilla, joista ne ovat kehittyneet.