Eläinkunta
Eläimet ovat eukaryoottisia organismeja, joissa on monia soluja. Ne eivät käytä valoa energian saamiseen kuten kasvit. Eläimet käyttävät erilaisia tapoja saada energiaa muilta eläviltä olennoilta. Ne voivat syödä muita eläviä olentoja, vaikka jotkut niistä ovatkin loisia tai niillä on fotosynteettisiä alkueläimiä symbionteina.
Useimmat eläimet ovat liikkuvia, eli ne voivat liikkua. Eläimet ottavat happea ja luovuttavat hiilidioksidia. Tämä soluhengitys on osa niiden aineenvaihduntaa (kemiallista toimintaa). Molemmilla näillä tavoilla ne eroavat kasveista. Eläinten soluilla on myös erilaiset solukalvot kuin muilla eukaryooteilla, kuten kasveilla ja sienillä. Eläinten tutkimusta kutsutaan eläintieteeksi.
Myös kasvit ovat monisoluisia eukaryoottisia organismeja, mutta ne elävät käyttämällä valoa, vettä ja peruselementtejä kudostensa rakentamiseen.
Eläinten ryhmittely
Eläimiä on monenlaisia. Useimmat ihmiset tuntevat vain noin 3 prosenttia eläinkunnasta. Kun biologit tutkivat eläimiä, he löytävät asioita, joita tietyillä eläimillä on yhteisiä. He käyttävät näitä tietoja ryhmitellessään eläimiä biologiseen luokitteluun. He uskovat, että lajeja on useita miljoonia, mutta he ovat tunnistaneet vain noin miljoona lajia.
Eläimet voidaan jakaa pääasiassa kahteen pääryhmään: selkärangattomiin ja selkärankaisiin. Selkärankaisilla on selkäranka eli selkäranka, selkärangattomilla ei.
Selkärankaisia ovat:
- fish (tai 'fishes': molemmat tavat ovat oikein).
- sammakkoeläimet
- matelijat
- linnut
- nisäkkäät
Joitakin selkärangattomia ovat:
- hyönteiset
- hämähäkit
- äyriäiset
- nilviäiset (kuten etana tai kalmari).
- matoja
- meduusa
Tieteellisessä kielenkäytössä ihmistä pidetään eläimenä, mutta ei-tieteellisessä arkikäytössä ihmistä ei useinkaan pidetä eläimenä.
Elämäntavat
Eläinten ravitsemustapaa kutsutaan heterotrofiseksi, koska ne saavat ravintonsa muista elävistä organismeista. Jotkut eläimet syövät vain kasveja; niitä kutsutaan kasvinsyöjiksi. Toiset eläimet syövät vain lihaa, ja niitä kutsutaan lihansyöjiksi. Eläimiä, jotka syövät sekä kasveja että lihaa, kutsutaan kaikkiruokaisiksi.
Eläinten elinympäristöt vaihtelevat suuresti. Evoluution myötä eläimet sopeutuvat elinympäristöihin, joissa ne elävät. Kala on sopeutunut elämäänsä vedessä, ja hämähäkki on sopeutunut elämäänsä hyönteisiä pyydystämällä ja syömällä. Itä-Afrikan savanneilla elävä nisäkäs elää aivan erilaista elämää kuin delfiini tai pyöriäinen, joka pyydystää kaloja meressä.
Eläinten fossiilitiedot ulottuvat noin 600 miljoonan vuoden päähän Ediacaran-kaudelle tai hieman sitä varhaisemmalle ajalle. Koko tämän pitkän ajanjakson ajan eläimet ovat jatkuvasti kehittyneet, joten nykyisin maapallolla elävät eläimet eroavat suuresti niistä, jotka elivät merenpohjan reunoilla Ediacaran-kaudella. Muinaisen elämän tutkimista kutsutaan paleontologiaksi.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä eläimet ovat?
V: Eläimet ovat eläviä olentoja, joilla on monia soluja, jotka saavat energiaa muilta eläviltä olennoilta ja ovat eukaryootteja.
K: Mitä eläimet syövät?
V: Eläimet syövät yleensä muita eläviä olentoja tai ovat loisia.
K: Mitä ovat symbiontit?
V: Symbiontit ovat eliöitä, jotka elävät läheisessä suhteessa toisen eliön kanssa.
K: Mitä on eläintiede?
V: Eläintiede on eläinten tutkimusta.
K: Mitä on paleontologia?
V: Paleontologia on muinaisen elämän tutkimusta.
K: Miten eläimet eroavat kasveista?
V: Eläimet ovat liikkuvia, ne ottavat happea, luovuttavat hiilidioksidia ja niillä on erilaiset solukalvot kuin muilla eukaryooteilla, kuten kasveilla ja sienillä.
K: Miten kasvit saavat ravinteita?
V: Kasvit saavat ravinteita käyttämällä valoa, vettä ja peruselementtejä kudostensa valmistukseen.
