Ruanruan (Rouran) — sukupuuttoon kuollut kieli Mongoliasta 4.–6. vuosisadalla
Ruanruan — kadonnut 4.–6. vuosisadan kieli Mongoliasta ja Pohjois‑Kiinasta; uusimmat 2018‑löydöt viittaavat mongoliseen sukulaisuuteen ja kiehtoviin kielitieteellisiin yhteyksiin.
Ruanruan (kiinaksi 蠕蠕; myös Rouran) on sukupuuttoon kuollut kieli, jota puhuttiin nykyisen Mongolian ja Pohjois-Kiinan alueilla Rouranin kaganaatin aikaan 4.–6. vuosisadalla jKr. Kielen luokittelusta ei ole yksimielisyyttä: ehdotettuja sijoituksia ovat muun muassa altajankielinen ryhmä ja kiinalais‑tiibetiläinen perhe, mutta myös muita vaihtoehtoja on esitetty.
Lähteet ja säilynyt aineisto
Ruanruanin kielestä on säilynyt hyvin vähän suoraa kirjoitettua aineistoa. Tärkeimmät lähteet ovat:
- kiinalaiset kronikat ja nimi‑transkriptiot (henkilö- ja heimo‑nimet, arvonimet), jotka antavat rajallisesti tietoa äännejärjestelmästä;
- muutamat hauta‑ ja kiviinskriptioiden katkelmat, erityisesti Brāhmī‑kirjoituksella kaiverretut tekstikatkelmat, joita on löydetty muun muassa Bugutin ja Khüis Tolgoin alueelta;
- arvonnolliset ja hallinnolliset lainasanat, jotka näkyvät naapurikielten lähdeaineistossa.
Kielen luokittelu ja näkemyserot
Kielen sukulaisuuden tulkinnat vaihtelevat. Joidenkin tutkijoiden mukaan ruanruan on lähempänä mongolista kantaa (para‑ tai varsinainen mongolinen perhe), toisten mielestä aineisto sopii paremmin jeniseian tai kiinalais‑tiibetiläisen yhteyteen. Osa tutkijoista on myös suhtautunut varauksella laajoihin "altaiskieliset"‑yleishypoteeseihin, koska todisteet ovat niukat ja moniselitteiset.
Vuoden 2018 jälkeen julkaistut tulkinnat ja uudet luku‑yritykset Brāhmī‑kirjoituksella olevissa Bugutin ja Khüis Tolgoin teksteissä viittaavat siihen, että kyseiset katkelmat voisivat edustaa läheisyyttä mongoliseen kieliperheeseen. Eräissä tutkimuksissa onkin todettu, että ruanruanin sanasto ja rakenteelliset piirteet muistuttavat lähempänä keskimmäistä mongolia olevaa perinnettä, mutta aukottomaa näyttöä laajemmasta korrelaatiosta ei kuitenkaan vielä ole.
Merkitys ja nykyinen tutkimus
Ruanruanin tutkimus on tärkeää Keski‑Aasian historiallisten kielten ja kulttuurien ymmärtämiselle, koska kieli liittyy moniin poliittisiin ja etnisiin muutoksiin alueella 400–600‑luvuilla. Tutkimus etenee vähitellen: uudet löydöt, tarkemmat lukuiset analyysit ja vertailu naapurikielten aineistoihin antavat mahdollisuuden täsmentää kielen luokitusta, mutta toistaiseksi monet kysymykset, kuten tarkka kieliopillinen rakenne ja täydellinen sukulaisuussuhde, pysyvät avoimina.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ruanruan on huonosti dokumentoitu ja kiistanalainen tapaus historiallisessa kielitieteessä. Ainakin osasta säilyneitä tekstejä on olemassa vahvoja tulkintaehtoja, jotka asettavat kielen mongolisen perheen läheisyyteen, mutta lopullinen yksimielisyys vaatii lisää aineistoa ja vertailututkimusta.
Huom. Artikkeleissa ja tutkimuksissa käytetyt nimitykset (esim. Ruanruan, Rouran) ja niiden kiinalaiset merkit voivat vaihdella lähteestä riippuen, ja ne on syytä huomioida lähdeviittausten yhteydessä.
Etsiä