Rugby union – lajin määritelmä, säännöt ja pelikenttä

Rugby union – selkeä opas lajin määritelmään, sääntöihin ja pelikenttään: 15 pelaajaa, soikea pallo, 100×70 m kenttä ja 80 min peliaika.

Rugby union on palloilulaji. Kaksi 15 pelaajan joukkuetta pelaa toisiaan vastaan. Käytettävä pallo on soikea. Kenttä on suorakulmion muotoinen. Se on 100 metriä pitkä ja 70 metriä leveä. Kentän päissä on kaksi H-kirjaimen muotoista maalitolppaa, joiden viereen tai alta on tehtävä maali.

Peliä pelataan 80 minuuttia kahdessa 40 minuutin puoliajassa, mutta jos peli jatkuu tarpeeksi kauan, on tarjolla jatkoaika.

Pelin tavoite ja pisteet

Ottelun tarkoituksena on saada enemmän pisteitä kuin vastustaja. Pistemahdollisuuksia ovat:

• Try (maali) – kenttään viedystä pallosta ja sen maahan koskettamisesta in-goal-alueella saa yleensä 5 pistettä.
• Conversion (muunto) – tryn jälkeen voi yrittää potkaista pallon maalitolppien välistä ja yli ristikkoon, jolloin saa lisä 2 pistettä.
• Penalty kick (rangaistuspotku) – erotuomarin tuomitusta rikkeestä voi saada vapaapotkun, josta onnistuneesta potkusta saa yleensä 3 pistettä.
• Drop goal (pudotuspotku) – pelin aikana suoraan potkaistu ja maasta pompusta napsahtava onnistunut potku tuo yleensä 3 pistettä.

Perussäännöt

Tärkeimpiä sääntöperiaatteita ovat:

• Syötöt – eteenpäin heittäminen on kiellettyä; syötöt tehdään taakse- tai sivusuuntaan.
• Tacklaus – pallollinen pelaaja voidaan taklata, mutta taklauksen on oltava turvallinen (ei korkea taklaus pään tai niskan alueelle).
• Ruck ja maul – kun pelaajat kamppailevat pallon hallinnasta maassa syntyy ruck; maul syntyy, kun pallollinen pelaaja pysyy pystyssä ja vastustajat pitävät kiinni tästä tilanteesta.
• Offside – pelaaja on pelitilanteessa paitsiossa, jos hän asettuu pelin edelle siten, että osallistuminen antaa epäoikeudenmukaisen edun.

Pelikenttä ja mitat

Virallinen peliruutu on 100 metriä pitkä maalilinjojen välillä. In-goal-alueet (maalialueet) maalilinjan takana ovat tavallisesti 10–22 metriä syvät. Kentän leveys voi olla enintään noin 70 metriä. Maalitolppien ristikko (crossbar) on noin 3 metriä maan pinnasta ja tolpat muodostavat H-kirjaimen muotoisen tavoitteen, jonka yli potkittu pallo lasketaan maaliksi.

Aloitustilanteet ja joukkuerakenteet

Rugby unionissa joukkue koostuu kahdesta ryhmästä: eturivin pelaajat (forwards), joita on kahdeksan ja takalinjan pelaajat (backs), joita on seitsemän. Erityiset aloitustilanteet:

• Scrum – muodostetaan, kun peli keskeytyy esimerkiksi eteenpäin heitosta; molempien joukkueiden eturivin pelaajat sitoutuvat toisiinsa ja yrittävät taistella pallon hallinnasta.
• Line-out – pallo otetaan sivurajalta takaisin peliin heittämällä se sisään ja pelaajat voivat hypätä tai nostaa toisiaan pallon tavoittelussa.

Vaihdot, rangaistukset ja pelikuri

Kilpatasolla joukkueilla on yleensä käytettävissään enintään kahdeksan vaihtopelaajaa, mutta käytännöt voivat vaihdella kilpailun mukaan. Rangaistukset ja pelikurin toimenpiteet:

• Yellow card – keltainen kortti tarkoittaa yleensä 10 minuutin istuntoa (sin-bin).
• Red card – punainen kortti tarkoittaa kentältä poistamista ilman paluuta.
• Rangaistuspotkut – erotuomari voi antaa rangaistuspotkun rikkomuksista, virheistä tai vaarallisesta pelistä.

Ottelun kulku ja jatkoaika

Ottelu kestää 80 minuuttia, ja erotuomari voi lisätä peliaikaa loukkaantumisten tai muiden keskeytysten vuoksi. Tasapelin sattuessa knock-out-otteluissa voidaan pelata jatkoaikaa tai soveltaa muita ratkaisuja (esim. jatkoerät tai rangaistuspotkujen sarja) kilpailun sääntöjen mukaan.

Kilpailut ja lajin asema

Rugby union on kansainvälisesti suosittu laji, jossa merkittäviä kilpailuja ovat muun muassa Rugby World Cup (maailmanmestaruuskilpailu), Six Nations (Euroopan huippumaaottelut) sekä alueelliset ja klubitasoiset sarjat ympäri maailmaa. Laji korostaa sekä fyysistä kovuutta että taktista peliä ja pelaajien yhteistyötä.

Tämä yleiskatsaus kattaa rugby unionin peruspiirteet ja säännöt. Lajin yksityiskohtaisemmat säännöt ja tulkinnat löytyvät World Rugby:n voimassa olevista säännöistä ja kilpailukohtaisista ohjeista.

Säännöt

Rugby Unionin lait ovat aluksi vaikeat, mutta ne ovat helposti omaksuttavissa.

Rugby union -pelin tärkein sääntö on, että palloa kuljettava henkilö ei saa missään vaiheessa syöttää palloa joukkuetoverilleen, joka on lähempänä vastustajan maaliviivaa. Pallo on aina syötettävä sivuttain tai taaksepäin.

Vain palloa hallussaan pitävää pelaajaa saa taklata. Taklauksesta on kyse, kun vastustajan pelaaja kaataa pallollisen pelaajan maahan. Vastustajan pelaajan on pidettävä pallon kantajasta kiinni käsillään ja vietävä hänet maahan.

Kun pelaaja, jolla on pallo, on maassa, vastustajajoukkueen pelaajat voivat seistä hänen yläpuolellaan ja yrittää napata pallon häneltä. Vastustajan pelaajien on pysyttävä pystyssä ("jaloillaan"). Sillä välin palloa pitävä pelaaja yrittää syöttää pallon taaksepäin maata pitkin joukkuetoverilleen. Hänen joukkuetoverinsa siirtyvät sitten pelaajan päälle ja suojaavat palloa.

Pelin aikana on yhdestä neljään henkilöä, jotka valvovat, että pelisääntöjä noudatetaan. Näistä neljästä tärkein on erotuomari, joka kulkee pelaajien mukana, kun he pelaavat peliä. Erotuomari valvoo peliä.

Kaksi kosketustuomaria partioivat rajojen ulkopuolisilla alueilla. He myös päättävät, milloin maalipotku on onnistunut.

TMO eli "televisio-otteluvalvoja" auttaa erotuomaria vaikeissa päätöksissä. Useimmissa ammattilaispeleissä on TMO.

 

Irlannin ja Georgian ottelu rugbyn maailmanmestaruuskilpailuissa 2007.  


Rugbytaklaus: taklauksen on oltava vartalon alapuolella, ja sen tarkoituksena on estää palloa pitävää pelaajaa pääsemästä pallon kanssa maahan.  

Hae kirjaimella