Lawrencen ryöstö 1856: Hyökkäys, sanomalehtien tuho ja Bleeding Kansas
Lawrencen ryöstö 1856: väkivaltainen hyökkäys ja sanomalehtien tuho, joka kärjisti Bleeding Kansasin konfliktin ja vaikutti Yhdysvaltain orjuuskeskusteluun.
Lawrencen ryöstö tapahtui 21. toukokuuta 1856, kun orjuutta kannattavat miehet hyökkäsivät Lawrencen kaupunkiin Kansasissa. Lawrence oli tunnettu orjuuden vastaisena eli "Free State" -kaupunkina, ja sinne oli muuttanut paljon pohjoisesta orjuutta vastustavia siirtolaisia. Hyökkäyksen johti Douglasin piirikunnan seriffi Samuel J. Jones. Toimet pahensivat Kansasin territorion jo ennestään vaikeaa tilannetta ja kiihdyttivät epäsäännöllistä konfliktia, joka tunnetaan nimellä "Bleeding Kansas".
Tausta
Kansasin ja Nebraskan territoreista säädetty Kansas–Nebraska Act (1854) antoi alueiden asukkaille oikeuden päättää itse, sallitaanko orjuus vai ei. Tämä "popular sovereignty" houkutteli kumpaankin leiriin runsaasti kannattajia ja sai aikaan poliittisen sekä väkivaltaisen kamppailun siirtolaisten välillä. Lawrence toimi orjuuden vastaisen liikkeen keskuksena: siellä julkaistiin sanomalehtiä ja toimi poliittista organisoitumista tukeva yhteisö.
Hyökkäys 21. toukokuuta 1856
Hyökkääjät hyökkäsivät kaupungin rakennuksiin, hävittivät omaisuutta ja etenkin kohdistivat iskunsa lehdistöä vastaan. Orjuuden kannattajat tuhosivat kaksi vapaan valtion sanomalehteä, Kansas Free State ja Herald of Freedom, murskasivat painokoneet ja levittivät typografiset liuskat ja inkin ympäristöön. Heidän motiivinaan oli hiljentää vastustajien ääni ja horjuttaa Lawrencea symbolisena vapaan valtion keskuksena.
Hyökkäyksen seurauksena vain yksi henkilö kuoli; hänen kuolemansa katsottiin sattumukseksi eikä se johtunut suunnitellusta teloituksesta tai järjestelmällisestä murhasta.
Seuraukset ja merkitys
Lawrencen ryöstö lisäsi jännitteitä alueella ja sai aikaan vastatoimia orjuuden vastaisten ryhmien keskuudessa. Tapahtuma oli välitön katalyytti väkivaltaisille vastareaktioille: muun muassa radikaali orjuudenvastustaja John Brown ja hänen seuraajansa toteuttivat muutamaa päivää myöhemmin Pottawatomie-murhat (24. toukokuuta 1856), jossa kuoli useita orjuuden kannattajia. Näiden tapahtumien seurauksena Bleeding Kansasista tuli laajemmin tunnettu ja kansallisesti kiivaita tunteita herättänyt konflikti, joka kuvasti Yhdysvaltojen jakautumista orjuuskysymyksessä.
Ryöstö osoitti myös, kuinka tärkeä rooli lehdistöllä oli poliittisessa kamppailussa: lehtien tuhoaminen ei ollut pelkästään paikallinen ilkivalta, vaan yritys tukahduttaa sananvapautta ja poliittista vaikuttamista. Tapahtuma vaikutti myös siihen, että liittovaltion, osavaltioiden ja eri puolueiden suhtautuminen Kansasin tilanteeseen tuli entistä vaikeammin hallittavaksi ja lopulta osaksi laajempaa keskustelua, joka johti Yhdysvaltain sisällissodan syttymiseen vuosikymmenen lopulla.
Ennen
Lawrence, Kansas perustettiin vuonna 1854 orjuuden vastustajien toimesta. Orjuuden kannattajat hyökkäsivät usein heitä vastaan, koska Lawrence oli orjuuden vastainen. Lawrencea vastaan oli melkein hyökätty Wakarusan sodan aikana vuonna 1855.
Seriffi Samuel Jones, joka kannatti orjuutta, ammuttiin, kun hän yritti pidättää orjuuden vastustajia. Monet orjuuden vastustajat uskoivat, että Jonesin ampuminen oli hyökkäyksen syy. Lawrencen väki pakotti Jonesin lähtemään sen jälkeen, kun häntä oli ammuttu. Liittovaltion sheriffi Israel B. Donaldson sanoi, että Jonesin ampuminen esti häntä seuraamasta etsintälupia. Hän päätti lähettää 800 orjuuden kannattajaa Lawrenceen tuhoamaan orjuuden vastaiset sanomalehdet ja Free State Hotelin.
Säkki
Jones ja Donaldson tulivat Lawrenceen 21. toukokuuta 1856. Monien miesten ryhmä oli Mount Oreadilla, ja heillä oli tykki. Charles L. Robinsonin talo otettiin haltuun ja sitä käytettiin Jonesin päämajana. Jonesin miehet vartioivat Lawrencen sisään ja ulos johtavia teitä estääkseen ihmisiä lähtemästä. Jonesin miehet liehuttivat monia lippuja, kuten Alabaman ja Etelä-Carolinan osavaltioiden lippuja. Monissa lipuissa oli vapaavaltion vastaisia tai orjuutta kannattavia viestejä, kuten "Kansas the Outpost", "Southern Rights" ja "Supremacy of the White Race").
Shalor Eldridge, Free State -hotellin omistaja, sai tietää orjuuden kannattajien tulosta ja tuli heitä vastaan. Donaldson kertoi hänelle, että hän ja hänen miehensä hyökkäävät Lawrencen kimppuun vain, jos Lawrencen asukkaat vastustavat hänen miehiään. Donaldson ja Eldridge menivät Free State Hoteliin. Siellä Eldridge valmisti hyvän aterian, jossa oli tuoretta ruokaa ja kallista viiniä. Hän teki tämän aterian, jotta Donaldson ja hänen miehensä pysyisivät rauhallisina. Donaldson haastatteli Eldridgeä sillä aikaa, kun hän ja hänen miehensä jatkoivat aterian syömistä, minkä jälkeen he lähtivät maksamatta. Pian tämän jälkeen Donaldson antoi Jonesin komentaa miehiään. Sitten Jones pyysi saada puhua kaupungin edustajan kanssa. Samuel C. Pomeroy suostui tapaamaan Jonesin ja keskustelemaan hänen kanssaan tilanteesta. Jones oli selvillä siitä, mitä hän halusi: että Lawrencen asukkaat luopuisivat kaikista aseistaan. Pomeroy väitti, ettei hän voinut tehdä asialle paljoakaan, sillä asukkaiden oli itse päätettävä, luopuvatko he aseistaan. Toivoen kuitenkin saavansa Jonesin lähtemään kaupungista rauhanomaisesti, Pomeroy suostui luovuttamaan kaupungin ainoan tykistön. Vaikka Jones otti tämän tykin vastaan, se ei vakuuttanut häntä niin kuin Pomeroy oli toivonut.
Se oli "Old Sacramento" -tykki, jolla orjuuden kannattajat yrittivät tuhota Free State -hotellin. Asetta oli säilytetty Liberty Arsenalissa, kunnes orjuutta kannattavat joukot veivät sen vuonna 1855. (Vapaamieliset valtasivat tykin myöhemmin vuonna 1856 Franklinin toisessa taistelussa.)
Kun Jones miehineen yritti tuhota hotellin, Kansas Free State -lehden ja Herald of Freedom -lehden painotalot tuhoutuivat; niiden kirjastot heitettiin ikkunasta ulos, painokoneet hajotettiin ja kirjakoneet heitettiin jokeen. Jäljelle jääneet paperit joko heitettiin tuuleen ja vietiin pois tai Jones ja hänen miehensä käyttivät niitä Free State -hotellin polttamiseen. Kun sanomalehdet ja hotelli oli tuhottu, Jonesin miehet ryöstivät kaupungin. Perääntyessään he polttivat Robinsonin kodin Mount Oreadilla.
Yksi henkilö - Jonesin jengin jäsen - kuoli hyökkäyksen aikana, kun Free State Hotelin putoava osa osui häntä päähän.|group="nb"}}
"Old Sacramento" -tykki, jonka Yhdysvallat otti haltuunsa Meksikon ja Amerikan sodan aikana vuonna 1847 ja vei Liberty Arsenaliin. Orjuuden kannattajat ampuivat tykillä Lawrencen piirityksen aikana.
After
Free State Hotel tuhoutui, mutta Shalor Eldridge -niminen mies osti rakennuksen tuhoutuneet rauniot. Hän päätti rakentaa sen uudelleen "Eldridge House" -nimellä. Tämä rakennus säilyi vuoteen 1863 asti, jolloin William Quantrill poltti sen Lawrencen verilöylyn aikana (jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen vielä kahdesti, vuosina 1866 ja 1926).
Lawrencen ryöstön jälkeen kaupunki oli useita kuukausia ilman ilmaista valtion sanomalehteä. Tilannetta pahensi se, että Kansasin vapaata osavaltiota johtanut Josiah Miller päätti olla aloittamatta sanomalehteään uudelleen. George Brown käynnisti Herald of Freedom -lehden uudelleen marraskuussa 1857, joten Lawrencella oli jälleen sanomalehti.
Lawrencen ainoa tykki menetettiin ryöstön seurauksena. Tämä oli ainakin yksi syy siihen, että vapaamieliset hyökkäsivät Franklinin linnakkeeseen kesä- ja elokuussa 1856; he toivoivat saavansa "Old Sacramento" -tykin, jotta he voisivat käyttää sitä.
Etsiä