Lawrencen ryöstö tapahtui 21. toukokuuta 1856, kun orjuutta kannattavat miehet hyökkäsivät Lawrencen kaupunkiin Kansasissa. Lawrence oli tunnettu orjuuden vastaisena eli "Free State" -kaupunkina, ja sinne oli muuttanut paljon pohjoisesta orjuutta vastustavia siirtolaisia. Hyökkäyksen johti Douglasin piirikunnan seriffi Samuel J. Jones. Toimet pahensivat Kansasin territorion jo ennestään vaikeaa tilannetta ja kiihdyttivät epäsäännöllistä konfliktia, joka tunnetaan nimellä "Bleeding Kansas".

Tausta

Kansasin ja Nebraskan territoreista säädetty Kansas–Nebraska Act (1854) antoi alueiden asukkaille oikeuden päättää itse, sallitaanko orjuus vai ei. Tämä "popular sovereignty" houkutteli kumpaankin leiriin runsaasti kannattajia ja sai aikaan poliittisen sekä väkivaltaisen kamppailun siirtolaisten välillä. Lawrence toimi orjuuden vastaisen liikkeen keskuksena: siellä julkaistiin sanomalehtiä ja toimi poliittista organisoitumista tukeva yhteisö.

Hyökkäys 21. toukokuuta 1856

Hyökkääjät hyökkäsivät kaupungin rakennuksiin, hävittivät omaisuutta ja etenkin kohdistivat iskunsa lehdistöä vastaan. Orjuuden kannattajat tuhosivat kaksi vapaan valtion sanomalehteä, Kansas Free State ja Herald of Freedom, murskasivat painokoneet ja levittivät typografiset liuskat ja inkin ympäristöön. Heidän motiivinaan oli hiljentää vastustajien ääni ja horjuttaa Lawrencea symbolisena vapaan valtion keskuksena.

Hyökkäyksen seurauksena vain yksi henkilö kuoli; hänen kuolemansa katsottiin sattumukseksi eikä se johtunut suunnitellusta teloituksesta tai järjestelmällisestä murhasta.

Seuraukset ja merkitys

Lawrencen ryöstö lisäsi jännitteitä alueella ja sai aikaan vastatoimia orjuuden vastaisten ryhmien keskuudessa. Tapahtuma oli välitön katalyytti väkivaltaisille vastareaktioille: muun muassa radikaali orjuudenvastustaja John Brown ja hänen seuraajansa toteuttivat muutamaa päivää myöhemmin Pottawatomie-murhat (24. toukokuuta 1856), jossa kuoli useita orjuuden kannattajia. Näiden tapahtumien seurauksena Bleeding Kansasista tuli laajemmin tunnettu ja kansallisesti kiivaita tunteita herättänyt konflikti, joka kuvasti Yhdysvaltojen jakautumista orjuuskysymyksessä.

Ryöstö osoitti myös, kuinka tärkeä rooli lehdistöllä oli poliittisessa kamppailussa: lehtien tuhoaminen ei ollut pelkästään paikallinen ilkivalta, vaan yritys tukahduttaa sananvapautta ja poliittista vaikuttamista. Tapahtuma vaikutti myös siihen, että liittovaltion, osavaltioiden ja eri puolueiden suhtautuminen Kansasin tilanteeseen tuli entistä vaikeammin hallittavaksi ja lopulta osaksi laajempaa keskustelua, joka johti Yhdysvaltain sisällissodan syttymiseen vuosikymmenen lopulla.