Shanti Bahini – Bangladeshin Chittagong Hill Tractsin aseellinen siipi (1972–97)
Shanti Bahini (bengali: শান্তি বাহিনী, "rauhanjoukot") oli Bangladeshin Chittagong Hill Tractsin Chittagong Hill Tractsin yhdistyneen kansanpuolueen Parbatya Chattagram Jana Sanghati Samitin sotilaallinen siipi. Liike syntyi 1970‑luvun alussa vastauksena alueen alkuperäiskansojen kokemaan marginalisaatioon, maareformien seurauksiin ja keskushallinnon politiikkaan, joka edisti bengalilaista siirtokuntapolitiikkaa Chittagongin kukkuloilla.
Tausta ja tavoitteet
Shanti Bahinin taustalla oli pyrkimys suojella ja turvata Chittagong Hill Tractsin eri heimokansoihin (esim. chakma, marma, tripura ja muita) kuuluvien oikeuksia, maaoikeuksia ja kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Liike vaati alueellisesta itsehallinnosta, heimojen maaoikeuksien tunnustamisesta sekä sotilasjoukkojen ja siirtolaisten vetämisestä pois heidän perinteisiltä asuinalueiltaan.
Toiminta ja taktiikat
Shanti Bahini käytti pääosin sissisodankäyntiin soveltuvia taktiikoita, kuten yllätysiskuja, tie- ja infrastruktuurihyökkäyksiä sekä paikallisen tiedustelun ja logistisen tukiverkoston rakentamista. Konflikti kärjistyi erityisesti 1980‑ ja 1990‑luvuilla, kun Bangladeshin armeija lisäsi läsnäoloaan ja hallinto kannusti bengalilaista siirtokuntapolitiikkaa alueelle. Sekä Shanti Bahinin että turvallisuusjoukkojen toiminta johti siviiliuhreihin, siirtokuntien polttamiseen, pakolaisaaltoihin ja laajoihin pakkoasukkaille aiheutuneisiin kärsimyksiin.
Rauhansopimus 1997 ja sen seuraukset
Se taisteli useita vuosia keskushallintoa vastaan. Se luopui taisteluista hallituksen ja Shamitin 2. joulukuuta 1997 allekirjoittaman rauhansopimuksen jälkeen. Rauhansopimus sisälsi useita kohtia, kuten alueellisen neuvoston (Chittagong Hill Tracts Regional Council) perustamisen, lupausten tehdä maanhallintaan liittyviä uudistuksia sekä ehdotuksia aseellisten joukkojen vähentämisestä ja entisten taistelijoiden sopeuttamisesta yhteiskuntaan. Käytännössä monia sopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan toimeenpantu täysin tai niiden täytäntöönpano viivästyi, mikä on aiheuttanut tyytymättömyyttä alueella.
Jälkivaikutukset ja nykytila
Rauhansopimuksen jälkeen suuri osa Shanti Bahinin jäsenistä siirtyi poliittiseen toimintaan osana Shamitia ja osallistui alueellisen hallinnon rakentamiseen. Toisaalta jotkut rauhansopimusta vastustaneet jäsenet jatkoivat vastarintaa muodostaen pienempiä, hajautuneita ryhmiä tai siirtyivät takaisin aseelliseen toimintaan. Alueella on yhä ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten maaoikeusriidat, siirtolaisaallon seuraukset ja toimeenpanon puutteet, jotka vaikeuttavat pysyvän rauhan saavuttamista.
Ihmisoikeudet ja humanitaarinen vaikutus
Konflikti aiheutti laajoja humanitaarisia vaikutuksia: koko kyliä hylättiin, tuhannet joutuivat jättämään kotinsa ja monien eluolosuhteet heikkenivät. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet sekä turvallisuusjoukkojen että kapinallisten toimista, mukaan lukien väkivalta siviilejä kohtaan, pakkosiirrot ja törkeät ihmisoikeusloukkaukset. Rauhansopimus loi puitteet vaatimuksille korvauksista ja jälleenrakennuksesta, mutta toteutus on ollut vaihtelevaa.
Merkitys ja perintö
Shanti Bahini on keskeinen osa Chittagong Hill Tractsin modernia historiaa: se toi esiin alkuperäiskansojen vaatimukset ja pakotti kansallisen keskustelun alueen erityispiirteistä. Samalla konflikti muistuttaa siitä, miten monimutkaisia maaoikeuksiin, identiteettiin ja siirtopolitiikkaan liittyvät kysymykset voivat olla, ja kuinka pitkäkestoista luottamuksen rakentaminen voi olla sotaa ja vuosikymmeniä kestäneen kitkan jälkeen.
