Bangladesh

Etymologia

Bangladesh on uusi valtio muinaisessa maassa. Kuten muitakin Etelä-Aasian maita, sitä on kuvailtu ristiriitojen jatkuvasti haastamaksi ja vähintäänkin epäjohdonmukaisuuksien varjostamaksi. Se ei ole erillinen maantieteellinen kokonaisuus eikä tarkkaan määritelty historiallinen yksikkö. Siitä huolimatta se on kymmenen väkirikkaimman kansakunnan joukossa; se on paikka, jonka poliittisen identiteetin etsintä on ollut pitkäkestoista, intensiivistä ja tuskallista.

Sana Bangladesh on johdettu sanasta "Vanga", joka mainittiin ensimmäisen kerran hindulaisessa Aitareya Aranyaka -kirjoituksessa (laadittu 500 eaa. - 500 jKr.). Bengalin asuttivat tiettävästi ensimmäisenä prinssi Vanga, kuningas Balin ja Lunar-dynastian kuningatar Sudeshnan poika. Vanga-termin juuret juontavat juurensa lähialueiden kieliin. Eräs kielitieteilijöiden koulukunta väittää, että sana "Vanga" on peräisin tiibetiläisestä sanasta "Bans", joka tarkoittaa "märkää ja kosteaa". Tämän tulkinnan mukaan Bangladesh tarkoittaa kirjaimellisesti kosteikkoa. Toisen koulukunnan mielestä termi "Vangla" on johdettu bodojen (Assamin alkuperäisasukkaiden) sanoista "Bang" ja "la", jotka tarkoittavat "laajoja tasankoja". Bangla- tai Bengal-sanan tarkkaa alkuperää ei tiedetä, vaikka sen uskotaankin olevan peräisin dravidankielisestä heimosta Bang/Banga, joka asettui alueelle noin vuonna 1000 eaa. Toisissa selityksissä spekuloidaan, että nimi on peräisin sanasta Vanga (bôngo), joka tuli australialaisesta sanasta "Bonga", joka tarkoittaa auringonjumalaa. Mahabharatan Puranan mukaan Harivamsha Vanga oli yksi Vangan kuningaskunnan perustaneen kuningas Valin adoptiopoikia. Muslimit kertovat, että "Bong", Hindin poika (Hāmin poika, joka oli profeetta Nooan/Noohin poika) asutti alueen ensimmäisen kerran. Varhaisin viittaus "Vangalaan" (bôngal) on löydetty Rashtrakuta Govinda III:n Nesari-levyistä (805 jKr.), joissa puhutaan Dharmapalasta Vangalan kuninkaana. Shams-ud-din Ilyas Shah otti arvonimen "Shah-e-Bangalah" ja yhdisti koko alueen ensimmäistä kertaa yhden hallituksen alaisuuteen.

Länsi-Bengalin edustajainhuone on hyväksynyt päätöslauselman, jonka mukaan Intian Länsi-Bengalin osavaltiota kutsutaan vastedes nimellä Pashchim Banga. Seuraako myös Bangladesh? Kukaan ei kerro teille, mitä "Bang" Bangladeshissa tarkoittaa, paitsi jotkut rohkeat muinaishistorian pisteiden yhdistelijät. Bangladesh on vanha Banga tai Bangla, jonka historia on niinkin vanha kuin 1 000 vuotta eaa. Onko se peräisin tiibetiläisestä sanasta "bans", joka tarkoittaa märkää tai kosteaa? Banga (Bengali) on kostea maa, jota halkoo tuhat jokea ja jota monsuunit ja Himalajan tulvat huuhtovat. Kiinalaisessa tekstissä Wei-lueh (3. vuosisata jKr.) viitataan Pan-yuehiin (eli Vangaan) Han-yuehin (Xan-gywat) tai Gangan maana. Jotkut muut uskovat, että nimi on peräisin bodojen (alkuperäinen assamilainen nimi Koillis-Intiassa) "Bang La", joka tarkoittaa laajaa tasankoa. Yksi Indus-sivilisaatiosta sen häviämisen jälkeen syntyneistä heimoista oli saapunut Bengalin tasangoille, kun taas toiset siirtyivät muualle. Heitä kutsuttiin bong-heimoksi, ja he puhuivat dravidian kieltä. Monista muinaisista arjalaisista teksteistä tiedämme Banga-nimisestä heimosta.

Muinoin Sri Lanka oli Singhal, leijonien koti, joka muuttui Sihalaksi (sic!) vuonna 543 eKr. (Meillä on Sihala Islamabadin lähellä.) Portugalilaiset kutsuivat sitä Cilaoniksi luultavasti sanskritin Sri Lankasta, jota srilankalaiset suosivat nykyään. Portugalilaiset ovat hassuja. He muuttivat arabian kielen 'mausim' sanaksi 'monsaon', josta saimme sanan 'monsuuni'. Punjabissa sana 'aal' esiintyy kahdessa sanassa: 'aalna' (diminutiivi), joka tarkoittaa pesää, ja 'aalay-dawalay', joka tarkoittaa 'sitä, joka ympäröi'. Nimi Gujranwala muodostettiin sanasta Gujran-aala. Him tarkoittaa sanskritiksi "jäätynyttä", mistä on peräisin sana Himal tai Himala. Allama Iqbalin urdun kielellä käyttämä 'Shivala' tarkoittaa Shivan kotia.

'Ympäröivän' merkityksestä saamme hindin kielen sanan 'aali', joka on urdun kielen sanan 'sahaili' juuri, joka tarkoittaa 'morsiamen ystävää', koska tyttöystävät istuvat morsiamen 'ympärillä'. 'Sa' on 'hyvän' etuliite. Tämä voisi olla sukua sanoille 'saali' (käly) ja 'saala'. Appiukon (sassur) koti on nimeltään 'sassur-aal'. Myös rakastavaiset kuuluvat siihen, kuten bhajanissa 'angana main ayay aali'. Tässä 'aali' tarkoittaa (kodin) isäntää. Sanskritissa on kymmeniä sanoja kodille, joista monet ovat epäsuoria kuten 'aal'. Urdun sanassa 'ghonsala' (pesä) on 'ghun' (piilossa) ja 'shala' (koti). Monet näistä sanoista ovat peräisin merkityksestä 'eristetty'. Siitä ensi kerralla. Sivilisaation jäänteet Bengalin suuralueella ovat peräisin neljän tuhannen vuoden takaa, jolloin alueelle asettui dravidialaisia, tiibetoburmanilaisia ja itäaasialaisia kansoja. Sanan "Bangla" tai "Bengali" tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta sen uskotaan olevan peräisin Bangista, dravidiaa puhuvasta heimosta, joka asettui alueelle noin vuonna 1000 eaa. Sama pätee myös nimitykseen Bangala desh tai Bangadesh. Eri tieteenalojen ihmiset ovat esittäneet erilaisia logiikoita.

Banga-desh on Intian kahden mahtavan joen maa, joista toinen virtaa idästä ja toinen lännestä. Näiden kahden joen yhdessä kattama alue tunnettiin todennäköisesti nimellä "Ganga Lohit Desha", josta tuli vähitellen Gangalo Desh ja Gangal Desh ja sitten Bangal Desh tai Bangla desh tai Bangadesha. Bangaloa Gangalin sijasta käytetään luultavasti erottamaan Gangan maa, eli Hardwarista eteenpäin Gangan reitin varrella.

"Banga" tarkoittaa sanskritiksi joen lähellä sijaitsevaa paikkaa, joka sopii molempiin Bengalin osiin. "alaya" (kuten Himalajassa) tarkoittaa sanskritiksi "taloa" Bangla tunnetaan myös nimellä Vanga. Liike, joka vastusti brittien hajottamista Bagladeshista, tunnettiin tunnetusti nimellä "Vang Bhang" -liike. Bhang tarkoittaa hindiksi "rikkoa". Olet oikeassa siitä, että "aal" tarkoittaa kotia. Itse asiassa "aalay" tarkoittaa itse kotia. "Devalay" on jumalten koti, eli temppeli, Mrigalay on eläinten koti (mrig), eli Zoe. Vanga on siis ollut erillinen maantieteellinen identiteetti ja vanhan nimen palauttaminen voi olla yksi vaihtoehto. Ja Bengali ei ole mitään muuta kuin Vanga, ja helpoin tapa säilyttää perintö on pudottaa "Länsi" Länsi-Bengalista. Vanga on synonyymi Bangalle, koska aakkoset V ja B ovat sanskritin kielessä vaihdettavissa keskenään. Banga tarkoittaa etymologisessa merkityksessään Vangaa tai Vankaa - suomaata. Se tarkoittaa koko Bengalin alajuoksun aluetta, kun meri vetäytyi ja maa-alueesta tuli asumiskelpoinen. Vielä yksi ajatus: BANGA - BA tarkoittaa Brahmaputra-jokea ja NGA Gangaa, koska molemmat joet kohtaavat täällä.

Nepal: Bengali: Vaang desh

Etymologia

Bangladesh on uusi maa muinaisessa maassa. Kuten muitakin Etelä-Aasian maita, sitä on kuvailtu ristiriitojen jatkuvasti haastamaksi ja vähintäänkin epäjohdonmukaisuuksien varjostamaksi. Se ei ole erillinen maantieteellinen kokonaisuus eikä tarkkaan määritelty historiallinen yksikkö. Siitä huolimatta se on kymmenen väkirikkaimman kansakunnan joukossa, ja sen poliittisen identiteetin etsintä on ollut pitkäkestoista, intensiivistä ja tuskallista.

Sana Bangladesh on johdettu sanasta "Vanga", joka mainittiin ensimmäisen kerran hindulaisessa Aitareya Aranyaka -kirjoituksessa (laadittu 500 eaa. - 500 jKr.). Bengalin asuttivat tiettävästi ensimmäisenä prinssi Vanga, kuningas Balin ja Lunar-dynastian kuningatar Sudeshnan poika. Vanga-termin juuret juontavat juurensa lähialueiden kieliin. Eräs kielitieteilijöiden koulukunta väittää, että sana "Vanga" on peräisin tiibetiläisestä sanasta "Bans", joka tarkoittaa "märkää ja kosteaa". Tämän tulkinnan mukaan Bangladesh tarkoittaa kirjaimellisesti kosteikkoa. Toisen koulukunnan mielestä termi "Vangla" on johdettu bodojen (Assamin alkuperäisasukkaiden) sanoista "Bang" ja "la", jotka tarkoittavat "laajoja tasankoja". Bangla- tai Bengal-sanan tarkkaa alkuperää ei tiedetä, vaikka sen uskotaankin olevan peräisin dravidankielisestä heimosta Bang/Banga, joka asettui alueelle noin vuonna 1000 eaa. Toisissa selityksissä spekuloidaan, että nimi on peräisin sanasta Vanga (bôngo), joka tuli australialaisesta sanasta "Bonga", joka tarkoittaa auringonjumalaa. Mahabharatan Puranan mukaan Harivamsha Vanga oli yksi Vangan kuningaskunnan perustaneen kuningas Valin adoptiopoikia. Muslimit kertovat, että "Bong", Hindin poika (Hāmin poika, joka oli profeetta Nooan/Noohin poika) asutti alueen ensimmäisen kerran. Varhaisin viittaus "Vangalaan" (bôngal) on löydetty Rashtrakuta Govinda III:n Nesari-levyistä (805 jKr.), joissa puhutaan Dharmapalasta Vangalan kuninkaana. Shams-ud-din Ilyas Shah otti arvonimen "Shah-e-Bangalah" ja yhdisti koko alueen ensimmäistä kertaa yhden hallituksen alaisuuteen.

Länsi-Bengalin edustajainhuone on hyväksynyt päätöslauselman, jonka mukaan Intian Länsi-Bengalin osavaltiota kutsutaan vastedes nimellä Pashchim Banga. Seuraako myös Bangladesh? Kukaan ei kerro teille, mitä "Bang" Bangladeshissa tarkoittaa, paitsi jotkut rohkeat muinaishistorian pisteiden yhdistelijät. Bangladesh on vanha Banga tai Bangla, jonka historia on niinkin vanha kuin 1 000 vuotta eaa. Onko se peräisin tiibetiläisestä sanasta "bans", joka tarkoittaa märkää tai kosteaa? Banga (Bengali) on kostea maa, jota halkoo tuhat jokea ja jota monsuunit ja Himalajan tulvat huuhtovat. Kiinalaisessa tekstissä Wei-lueh (3. vuosisata jKr.) viitataan Pan-yuehiin (eli Vangaan) Han-yuehin (Xan-gywat) tai Gangan maana. Jotkut muut uskovat, että nimi on peräisin bodojen (alkuperäinen assamilainen nimi Koillis-Intiassa) "Bang La", joka tarkoittaa laajaa tasankoa. Yksi Indus-sivilisaatiosta sen häviämisen jälkeen syntyneistä heimoista oli saapunut Bengalin tasangoille, kun taas toiset siirtyivät muualle. Heitä kutsuttiin bong-heimoksi, ja he puhuivat dravidian kieltä. Monista muinaisista arjalaisista teksteistä tiedämme Banga-nimisestä heimosta.

Muinoin Sri Lanka oli Singhal, leijonien koti, joka muuttui Sihalaksi (sic!) vuonna 543 eKr. (Meillä on Sihala Islamabadin lähellä.) Portugalilaiset kutsuivat sitä Cilaoniksi luultavasti sanskritin Sri Lankasta, jota srilankalaiset suosivat nykyään. Portugalilaiset ovat hassuja. He muuttivat arabian kielen 'mausim' sanaksi 'monsaon', josta saimme sanan 'monsuuni'. Punjabissa sana 'aal' esiintyy kahdessa sanassa: 'aalna' (diminutiivi), joka tarkoittaa pesää, ja 'aalay-dawalay', joka tarkoittaa 'sitä, joka ympäröi'. Nimi Gujranwala muodostettiin sanasta Gujran-aala. Him tarkoittaa sanskritiksi "jäätynyttä", mistä on peräisin sana Himal tai Himala. Allama Iqbalin urdun kielellä käyttämä 'Shivala' tarkoittaa Shivan kotia.

'Ympäröivän' merkityksestä saamme hindin kielen sanan 'aali', joka on urdun kielen sanan 'sahaili' juuri, joka tarkoittaa 'morsiamen ystävää', koska tyttöystävät istuvat morsiamen 'ympärillä'. 'Sa' on 'hyvän' etuliite. Tämä voisi olla sukua sanoille 'saali' (käly) ja 'saala'. Appiukon (sassur) koti on nimeltään 'sassur-aal'. Myös rakastavaiset kuuluvat siihen, kuten bhajanissa 'angana main ayay aali'. Tässä 'aali' tarkoittaa (kodin) isäntää. Sanskritissa on kymmeniä sanoja kodille, joista monet ovat epäsuoria kuten 'aal'. Urdun sanassa 'ghonsala' (pesä) on 'ghun' (piilossa) ja 'shala' (koti). Monet näistä sanoista ovat peräisin merkityksestä 'eristetty'. Siitä ensi kerralla. Sivilisaation jäänteet Bengalin suuralueella ovat peräisin neljän tuhannen vuoden takaa, jolloin alueelle asettui dravidialaisia, tiibetoburmanilaisia ja itäaasialaisia kansoja. Sanan "Bangla" tai "Bengali" tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta sen uskotaan olevan peräisin Bangista, dravidiaa puhuvasta heimosta, joka asettui alueelle noin vuonna 1000 eaa. Sama pätee myös nimitykseen Bangala desh tai Bangadesh. Eri tieteenalojen ihmiset ovat esittäneet erilaisia logiikoita.

Banga-desh on Intian kahden mahtavan joen maa, joista toinen virtaa idästä ja toinen lännestä. Näiden kahden joen yhdessä kattama alue tunnettiin todennäköisesti nimellä "Ganga Lohit Desha", josta tuli vähitellen Gangalo Desh ja Gangal Desh ja sitten Bangal Desh tai Bangla desh tai Bangadesha. Bangaloa Gangalin sijasta käytetään luultavasti erottamaan Gangan maa, eli Hardwarista eteenpäin Gangan reitin varrella.

"Banga" tarkoittaa sanskritiksi joen lähellä sijaitsevaa paikkaa, joka sopii molempiin Bengalin osiin. "alaya" (kuten Himalajassa) tarkoittaa sanskritiksi "taloa" Bangla tunnetaan myös nimellä Vanga. Liike, joka vastusti brittien hajottamista Bagladeshista, tunnettiin tunnetusti nimellä "Vang Bhang" -liike. Bhang tarkoittaa hindiksi "rikkoa". Olet oikeassa siitä, että "aal" tarkoittaa kotia. Itse asiassa "aalay" tarkoittaa itse kotia. "Devalay" on jumalten koti, eli temppeli, Mrigalay on eläinten koti (mrig), eli Zoe. Vanga on siis ollut erillinen maantieteellinen identiteetti ja vanhan nimen palauttaminen voi olla yksi vaihtoehto. Ja Bengali ei ole mitään muuta kuin Vanga, ja helpoin tapa säilyttää perintö on pudottaa "Länsi" Länsi-Bengalista. Vanga on synonyymi Bangalle, koska aakkoset V ja B ovat sanskritin kielessä vaihdettavissa keskenään. Banga tarkoittaa etymologisessa merkityksessään Vangaa tai Vankaa - suomaata. Se tarkoittaa koko Bengalin alajuoksun aluetta, kun meri vetäytyi ja maa-alueesta tuli asumiskelpoinen. Vielä yksi ajatus: BANGA - BA tarkoittaa Brahmaputra-jokea ja NGA Gangaa, koska molemmat joet kohtaavat täällä.

Nepal: Bengali: Vaang desh

Historia

Varhaisimmat sivilisaatiot

Suisto ja sitä ympäröivät kukkulat ovat olleet asuttuja satojen sukupolvien (tuhansien vuosien) ajan. Alueella harjoitettiin maataloutta jo hyvin varhain. Noin 500 eKr. siirryttiin riisinviljelyyn. Tämä johti kaupunkialueiden kehittymiseen. Koska alueella ei ollut kivilouhoksia, talot rakennettiin puusta ja mudasta (myös savesta). Monsuuni-ilmaston vuoksi varhaisimmista asukkaista on jäljellä hyvin vähän todisteita. Noin 300 eaa. ja 1700-luvun välisenä aikana Bengalin suistoalueella kehittyivät kirjoitus, bengalin kieli, uskonnot sekä valtioiden nousu ja tuho. 1500-luvulle tultaessa alue oli vauras, ja jopa talonpojilla oli runsaasti syötävää.

Islamilainen historia

Islamilainen usko sai jalansijaa 13. vuosisadalla, kun se joutui turkkilaisten armeijoiden käsiin. Viimeinen merkittävä hinduistinen Sena-hallitsija karkotettiin pääkaupungistaan Nadiasta Länsi-Bengalissa vuonna 1202, vaikka pienemmät Sena-hallitsijat pitivät vallassaan Itä-Bengalia hetken aikaa sen jälkeen.

Bengali liittyi löyhästi vuonna 1206 perustettuun Delhin sulttaanikuntaan ja maksoi autonomiansa säilyttämiseksi veroa sotanorsuina. Vuonna 1341 Bengali itsenäistyi Delhistä, ja Dhaka perustettiin itsenäisen Bengalin kuvernöörien toimipaikaksi. Turkkilaiset hallitsivat Bengalia useita vuosikymmeniä ennen kuin mogulikeisari Akbar Suuren (1556-1605) joukot valloittivat Daccan vuonna 1576. Bengali pysyi mogulien maakuntana, kunnes mogulien valtakunnan rappio alkoi 1700-luvulla.

Mogulien aikana alkoi Bengalin poliittinen yhdentyminen muun mantereen kanssa, mutta Bengalia ei koskaan alistettu kunnolla. Se oli aina liian kaukana Delhin hallintokeskuksesta. Koska viestintäyhteydet olivat huonot, paikallisten kuvernöörien oli helppo olla välittämättä keisarillisista ohjeista ja säilyttää itsenäisyytensä. Vaikka Bengali pysyi maakunnallisena, se ei ollut älyllisesti eristyksissä, ja bengalilaisilla uskonnollisilla johtajilla on ollut 1400-luvulta lähtien vaikutusvaltaa koko mantereella.

Mogulien kukoistuskaudella oli syvä ja kestävä vaikutus Bengaliin. Kun Akbar nousi valtaistuimelle Delhissä, Bengalin ja Delhin yhdistävää tietä oltiin rakentamassa, ja postipalvelua suunniteltiin askeleena kohti Bengalin liittämistä osaksi valtakunnan toimintaa. Akbar otti käyttöön nykyisen bengalilaisen kalenterin, ja hänen poikansa Jahangir (1605-27) otti käyttöön Bengalin ulkopuolelta tulevia siviili- ja sotilasvirkamiehiä, jotka saivat oikeuden kerätä maaveroja.

Zamindari-luokan (veronkantajien ja myöhemmin maanomistajien) kehittymisellä ja sen myöhemmällä vuorovaikutuksella brittien kanssa oli valtavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia 1900-luvun Bengalissa. Bengalia pidettiin "Intian leipäkorvina", ja imperiumin rikkaimpana maakuntana sen resurssit tyhjennettiin mogulien armeijan ylläpitämiseksi. Mogulit eivät kuitenkaan käyttäneet paljonkaan energiaa maaseudun tai pääkaupungin suojelemiseen arakanilaisilta tai portugalilaisilta merirosvoilta; yhden vuoden aikana merirosvot kaappasivat jopa 40 000 bengalilaista myytäväksi orjiksi, eikä keskushallinto silti puuttunut asiaan. Paikallinen vastarinta keisarillista valvontaa vastaan pakotti keisarin nimittämään vaikutusvaltaisia kenraaleja maakuntien kuvernööreiksi. Mogulihallinnon epävarmuudesta huolimatta Bengali kuitenkin kukoisti. Maatalous laajeni, kauppaa edistettiin, ja Dhakasta tuli yksi Etelä-Aasian tekstiilikaupan keskuksista.

Vuonna 1704 Bengalin maakunnan pääkaupunki siirrettiin Dhakasta Murshidabadiin. Vaikka he maksoivat edelleen veroa mogulien hoville, kuvernööreistä tuli käytännössä itsenäisiä hallitsijoita viimeisen suuren mogulikeisarin Aurangzebin kuoleman jälkeen vuonna 1707. Kuvernöörit olivat tarpeeksi vahvoja torjumaan ryösteleviä hindulaisia maratheja Bombayn alueelta 1700-luvulla. Kun mogulien kuvernööri Alivardi kuoli vuonna 1756, hän jätti Bengalin vallan pojanpoikansa Siraj ud Daulahin haltuun, joka menetti Bengalin seuraavana vuonna briteille. Viimeisen puolen vuosisadan ajan Bangladeshia kutsuttiin Itä-Bengaliksi sen jälkeen, kun he olivat taistelleet kovasti yhtenäisen muslimi-intialaisen kotimaan puolesta vuonna 1947 ja siitä tehtiin poliittisesti osa Yhdistynyttä Pakistania, mutta vuoteen 1955 mennessä sen kansalaisiin viitattiin yleisesti Itä-Pakistanilaisina. Dacca oli tuolloin Pakistanin Bengalin maakunnan lainsäädäntöpääkaupunki. Itä-Pakistanin asukkaat olivat enimmäkseen etnisiä bengalilaisia, joilla oli erilainen kieli ja kulttuuri kuin Länsi-Pakistanin asukkailla. Nämä erot johtivat lopulta niin sanottuun Bangladeshin vapautussotaan. Joulukuun 16. päivänä 1971 Bangladesh itsenäistyi liittoutuneiden joukkojen avulla Länsi-Pakistanin joukkoja vastaan. Bangladeshin valtion olemassaolo on kuitenkin isku islamilaisen yhtenäisyyden retoriikalle, josta useimmat pakistanilaiset ja muslimit yleensä pitävät. Bangladeshin nykyiset muslimit elävät suuremmassa sopusoinnussa 14-prosenttisen hinduvähemmistön kanssa kuin muiden kuin bengalilaista alkuperää olevien muslimien kanssa. Bangladesh ei ole ainoa tapaus, jossa muut intressit kuin islamilainen yhtenäisyys ovat osoittautuneet voimakkaammiksi. Syyrian ja Egyptin liitto, jossa yhdistyivät islam, asabiyyah (arabinationalismi) ja ulkoinen uhka (Israelin taholta), hajosi nopeasti, ja se on toinen tapaus, jossa islamilaiset kokonaisuudet jakautuvat muiden etujen kuin islamin vuoksi. Muita esimerkkejä rinnakkain elävistä islamilaisista maista, jotka elävät rinnakkain toistensa kanssa, ovat Kuwait ja Irak sekä Brunei ja Malesia, jotka ovat naapurimaita ja joilla on veljelliset diplomaattisuhteet lähetystyön tasolla.

Bangladeshin syntymän jälkeen bangla korvasi urdun ja englannin ainoana kansallisena ja virallisena kielenä, ja sitä opetettiin kouluissa sekä käytettiin liike-elämässä ja hallinnossa. Bangla-akatemia oli tärkeä tässä muutoksessa. 1980-luvulla brittiläistyylistä koulutusta ylläpidettiin yksityisissä englanninkielisissä oppilaitoksissa, joihin yläluokan lapset osallistuivat. Englantia opetettiin edelleen korkea-asteen koulutuksessa, ja sitä tarjottiin oppiaineena yliopistotutkinnoissa.

Aluksi myös arabian kieli menetti asemiaan itsenäisessä Bangladeshissa. Tämä suuntaus päättyi kuitenkin 1970-luvun lopulla, kun Bangladesh vahvisti suhteitaan Saudi-Arabiaan ja muihin öljyrikkaisiin arabiankielisiin maihin. Vuonna 1983 tehtiin epäonnistunut yritys ottaa arabia käyttöön pakollisena kielenä perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa. Arabiaa opiskellaan laajalti madrassoissa ja islamilaisissa laitoksissa ympäri maata Koraanin, Hadithin ja muiden islamilaisten tekstien ymmärtämiseksi paremmin.

Poliittiset valtiot

Suurimman osan historiastaan aluetta kutsuttiin yksinkertaisesti vain Bengaliksi, ja sitä pidettiin osana Intiaa. Muutaman viime vuosisadan aikana useat vieraat vallat sekaantuivat alueeseen, mikä johti useisiin sotiin. 1900-luku toi mukanaan lisää sotia, kansanmurhia ja poliittisia valtioita. Bengali oli Britannian vallan alla vuosina 1757-1947. Se oli osa Brittiläistä Intiaa. Vuonna 1947 Itä-Bengali ja Pakistanin hallintoalue erotettiin nykyisestä Intian tasavallasta ja muodostivat näin uuden Pakistan-nimisen maan. Itä- ja länsiprovinssit sijaitsivat kuitenkin Intian molemmin puolin ja niitä erotti toisistaan 1 500 km (930 mailia). Vuonna 1949 muodostettiin Bangladeshin Awami-liitto, joka kannatti Itä- ja Länsi-Pakistanin erottamista toisistaan. Vuonna 1955 Itä-Bengali nimettiin uudelleen Itä-Pakistaniksi. Dacca oli tuolloin Pakistanin Bengalin provinssin lainsäädäntöpääkaupunki. Itä-Pakistanin asukkaat olivat enimmäkseen etnisiä bengaleita, joilla oli erilainen kieli ja kulttuuri kuin Länsi-Pakistanin asukkailla. Nämä erot johtivat lopulta Bangladeshin vapaussotaan. Bangladesh itsenäistyi 16. joulukuuta 1971 liittoutuneiden joukkojen avulla Länsi-Pakistanin joukkoja vastaan.

Itä-Bengalin lakiasäätävä kokous oli Itä-Bengalin maakunnan lainsäätävä elin. Myöhemmin se nimettiin uudelleen Itä-Pakistanin lakiasäätäväksi kokoukseksi, ja sen seuraajaksi tuli Jatiyo Sangshad vuonna 1971.

Bangladeshin syntymän jälkeen bangla korvasi urdun ja englannin ainoana kansallisena ja virallisena kielenä, ja sitä opetettiin kouluissa sekä käytettiin liike-elämässä ja hallinnossa. Bangla-akatemia oli tärkeä tässä muutoksessa. 1980-luvulla brittiläistyylistä koulutusta ylläpidettiin yksityisissä englanninkielisissä oppilaitoksissa, joihin yläluokan lapset osallistuivat. Englantia opetettiin edelleen korkea-asteen koulutuksessa, ja sitä tarjottiin oppiaineena yliopistotutkinnoissa.

Aluksi myös arabian kieli menetti asemiaan itsenäisessä Bangladeshissa. Tämä suuntaus päättyi kuitenkin 1970-luvun lopulla, kun Bangladesh vahvisti suhteitaan Saudi-Arabiaan ja muihin öljyrikkaisiin arabiankielisiin maihin. Vuonna 1983 tehtiin epäonnistunut yritys ottaa arabia käyttöön pakollisena kielenä perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa. Arabiaa opiskellaan laajalti madrassoissa ja islamilaisissa laitoksissa ympäri maata Koraanin, Hadithin ja muiden islamilaisten tekstien ymmärtämiseksi paremmin.

Bangladeshin parlamentti (2014)

Historia

Varhaisimmat sivilisaatiot

Suisto ja sitä ympäröivät kukkulat ovat olleet asuttuja satojen sukupolvien (tuhansien vuosien) ajan. Alueella harjoitettiin maataloutta jo hyvin varhain. Noin 500 eKr. siirryttiin riisinviljelyyn. Tämä johti kaupunkialueiden kehittymiseen. Koska alueella ei ollut kivilouhoksia, talot rakennettiin puusta ja mudasta (myös savesta). Monsuuni-ilmaston vuoksi varhaisimmista asukkaista on jäljellä hyvin vähän todisteita. Noin 300 eaa. ja 1700-luvun välisenä aikana Bengalin suistoalueella kehittyivät kirjoitus, bengalin kieli, uskonnot sekä valtioiden nousu ja tuho. 1500-luvulle tultaessa alue oli vauras, ja jopa talonpojilla oli runsaasti syötävää.

Islamilainen historia

Islamilainen usko sai jalansijaa 13. vuosisadalla, kun se joutui turkkilaisten armeijoiden käsiin. Viimeinen merkittävä hinduistinen Sena-hallitsija karkotettiin pääkaupungistaan Nadiasta Länsi-Bengalissa vuonna 1202, vaikka pienemmät Sena-hallitsijat pitivät vallassaan Itä-Bengalia hetken aikaa sen jälkeen.

Bengali liittyi löyhästi vuonna 1206 perustettuun Delhin sulttaanikuntaan ja maksoi autonomiansa säilyttämiseksi veroa sotanorsuina. Vuonna 1341 Bengali itsenäistyi Delhistä, ja Dhaka perustettiin itsenäisen Bengalin kuvernöörien toimipaikaksi. Turkkilaiset hallitsivat Bengalia useita vuosikymmeniä ennen kuin mogulikeisari Akbar Suuren (1556-1605) joukot valloittivat Daccan vuonna 1576. Bengali pysyi mogulien maakuntana, kunnes mogulien valtakunnan rappio alkoi 1700-luvulla.

Mogulien aikana alkoi Bengalin poliittinen yhdentyminen muun mantereen kanssa, mutta Bengalia ei koskaan alistettu kunnolla. Se oli aina liian kaukana Delhin hallintokeskuksesta. Koska viestintäyhteydet olivat huonot, paikallisten kuvernöörien oli helppo olla välittämättä keisarillisista ohjeista ja säilyttää itsenäisyytensä. Vaikka Bengali pysyi maakunnallisena, se ei ollut älyllisesti eristyksissä, ja bengalilaisilla uskonnollisilla johtajilla on ollut 1400-luvulta lähtien vaikutusvaltaa koko mantereella.

Mogulien kukoistuskaudella oli syvä ja kestävä vaikutus Bengaliin. Kun Akbar nousi valtaistuimelle Delhissä, Bengalin ja Delhin yhdistävää tietä oltiin rakentamassa, ja postipalvelua suunniteltiin askeleena kohti Bengalin liittämistä osaksi valtakunnan toimintaa. Akbar otti käyttöön nykyisen bengalilaisen kalenterin, ja hänen poikansa Jahangir (1605-27) otti käyttöön Bengalin ulkopuolelta tulevia siviili- ja sotilasvirkamiehiä, jotka saivat oikeuden kerätä maaveroja.

Zamindari-luokan (veronkantajien ja myöhemmin maanomistajien) kehittymisellä ja sen myöhemmällä vuorovaikutuksella brittien kanssa oli valtavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia 1900-luvun Bengalissa. Bengalia pidettiin "Intian leipäkorvina", ja imperiumin rikkaimpana maakuntana sen resurssit tyhjennettiin mogulien armeijan ylläpitämiseksi. Mogulit eivät kuitenkaan käyttäneet paljonkaan energiaa maaseudun tai pääkaupungin suojelemiseen arakanilaisilta tai portugalilaisilta merirosvoilta; yhden vuoden aikana merirosvot kaappasivat jopa 40 000 bengalilaista myytäväksi orjiksi, eikä keskushallinto silti puuttunut asiaan. Paikallinen vastarinta keisarillista valvontaa vastaan pakotti keisarin nimittämään vaikutusvaltaisia kenraaleja maakuntien kuvernööreiksi. Mogulihallinnon epävarmuudesta huolimatta Bengali kuitenkin kukoisti. Maatalous laajeni, kauppaa edistettiin, ja Dhakasta tuli yksi Etelä-Aasian tekstiilikaupan keskuksista.

Vuonna 1704 Bengalin maakunnan pääkaupunki siirrettiin Dhakasta Murshidabadiin. Vaikka he maksoivat edelleen veroa mogulien hoville, kuvernööreistä tuli käytännössä itsenäisiä hallitsijoita viimeisen suuren mogulikeisarin Aurangzebin kuoleman jälkeen vuonna 1707. Kuvernöörit olivat tarpeeksi vahvoja torjumaan ryösteleviä hindulaisia maratheja Bombayn alueelta 1700-luvulla. Kun mogulien kuvernööri Alivardi kuoli vuonna 1756, hän jätti Bengalin vallan pojanpoikansa Siraj ud Daulahin haltuun, joka menetti Bengalin seuraavana vuonna briteille. Viimeisen puolen vuosisadan ajan Bangladeshia kutsuttiin Itä-Bengaliksi sen jälkeen, kun he olivat taistelleet kovasti yhtenäisen muslimi-intialaisen kotimaan puolesta vuonna 1947 ja siitä tehtiin poliittisesti osa Yhdistynyttä Pakistania, mutta vuoteen 1955 mennessä sen kansalaisiin viitattiin yleisesti Itä-Pakistanilaisina. Dacca oli tuolloin Pakistanin Bengalin maakunnan lainsäädäntöpääkaupunki. Itä-Pakistanin asukkaat olivat enimmäkseen etnisiä bengalilaisia, joilla oli erilainen kieli ja kulttuuri kuin Länsi-Pakistanin asukkailla. Nämä erot johtivat lopulta niin sanottuun Bangladeshin vapautussotaan. Joulukuun 16. päivänä 1971 Bangladesh itsenäistyi liittoutuneiden joukkojen avulla Länsi-Pakistanin joukkoja vastaan. Bangladeshin valtion olemassaolo on kuitenkin isku islamilaisen yhtenäisyyden retoriikalle, josta useimmat pakistanilaiset ja muslimit yleensä pitävät. Bangladeshin nykyiset muslimit elävät suuremmassa sopusoinnussa 14-prosenttisen hinduvähemmistön kanssa kuin muiden kuin bengalilaista alkuperää olevien muslimien kanssa. Bangladesh ei ole ainoa tapaus, jossa muut intressit kuin islamilainen yhtenäisyys ovat osoittautuneet voimakkaammiksi. Syyrian ja Egyptin liitto, jossa yhdistyivät islam, asabiyyah (arabinationalismi) ja ulkoinen uhka (Israelin taholta), hajosi nopeasti, ja se on toinen tapaus, jossa islamilaiset kokonaisuudet jakautuvat muiden etujen kuin islamin vuoksi. Muita esimerkkejä rinnakkain elävistä islamilaisista maista, jotka elävät rinnakkain toistensa kanssa, ovat Kuwait ja Irak sekä Brunei ja Malesia, jotka ovat naapurimaita ja joilla on veljelliset diplomaattisuhteet lähetystyön tasolla.

Bangladeshin syntymän jälkeen bangla korvasi urdun ja englannin ainoana kansallisena ja virallisena kielenä, ja sitä opetettiin kouluissa sekä käytettiin liike-elämässä ja hallinnossa. Bangla-akatemia oli tärkeä tässä muutoksessa. 1980-luvulla brittiläistyylistä koulutusta ylläpidettiin yksityisissä englanninkielisissä oppilaitoksissa, joihin yläluokan lapset osallistuivat. Englantia opetettiin edelleen korkea-asteen koulutuksessa, ja sitä tarjottiin oppiaineena yliopistotutkinnoissa.

Aluksi myös arabian kieli menetti asemiaan itsenäisessä Bangladeshissa. Tämä suuntaus päättyi kuitenkin 1970-luvun lopulla, kun Bangladesh vahvisti suhteitaan Saudi-Arabiaan ja muihin öljyrikkaisiin arabiankielisiin maihin. Vuonna 1983 tehtiin epäonnistunut yritys ottaa arabia käyttöön pakollisena kielenä perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa. Arabiaa opiskellaan laajalti madrassoissa ja islamilaisissa laitoksissa ympäri maata Koraanin, Hadithin ja muiden islamilaisten tekstien ymmärtämiseksi paremmin.

Poliittiset valtiot

Suurimman osan historiastaan aluetta kutsuttiin yksinkertaisesti vain Bengaliksi, ja sitä pidettiin osana Intiaa. Muutaman viime vuosisadan aikana useat vieraat vallat sekaantuivat alueeseen, mikä johti useisiin sotiin. 1900-luku toi mukanaan lisää sotia, kansanmurhia ja poliittisia valtioita. Bengali oli Britannian vallan alla vuosina 1757-1947. Se oli osa Brittiläistä Intiaa. Vuonna 1947 Itä-Bengali ja Pakistanin hallintoalue erotettiin nykyisestä Intian tasavallasta ja muodostivat näin uuden Pakistan-nimisen maan. Itä- ja länsiprovinssit sijaitsivat kuitenkin Intian molemmin puolin ja niitä erotti toisistaan 1 500 km (930 mailia). Vuonna 1949 muodostettiin Bangladeshin Awami-liitto, joka kannatti Itä- ja Länsi-Pakistanin erottamista toisistaan. Vuonna 1955 Itä-Bengali nimettiin uudelleen Itä-Pakistaniksi. Dacca oli tuolloin Pakistanin Bengalin provinssin lainsäädäntöpääkaupunki. Itä-Pakistanin asukkaat olivat enimmäkseen etnisiä bengaleita, joilla oli erilainen kieli ja kulttuuri kuin Länsi-Pakistanin asukkailla. Nämä erot johtivat lopulta Bangladeshin vapaussotaan. Bangladesh itsenäistyi 16. joulukuuta 1971 liittoutuneiden joukkojen avulla Länsi-Pakistanin joukkoja vastaan.

Itä-Bengalin lakiasäätävä kokous oli Itä-Bengalin maakunnan lainsäätävä elin. Myöhemmin se nimettiin uudelleen Itä-Pakistanin lakiasäätäväksi kokoukseksi, ja sen seuraajaksi tuli Jatiyo Sangshad vuonna 1971.

Bangladeshin syntymän jälkeen bangla korvasi urdun ja englannin ainoana kansallisena ja virallisena kielenä, ja sitä opetettiin kouluissa sekä käytettiin liike-elämässä ja hallinnossa. Bangla-akatemia oli tärkeä tässä muutoksessa. 1980-luvulla brittiläistyylistä koulutusta ylläpidettiin yksityisissä englanninkielisissä oppilaitoksissa, joihin yläluokan lapset osallistuivat. Englantia opetettiin edelleen korkea-asteen koulutuksessa, ja sitä tarjottiin oppiaineena yliopistotutkinnoissa.

Aluksi myös arabian kieli menetti asemiaan itsenäisessä Bangladeshissa. Tämä suuntaus päättyi kuitenkin 1970-luvun lopulla, kun Bangladesh vahvisti suhteitaan Saudi-Arabiaan ja muihin öljyrikkaisiin arabiankielisiin maihin. Vuonna 1983 tehtiin epäonnistunut yritys ottaa arabia käyttöön pakollisena kielenä perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa. Arabiaa opiskellaan laajalti madrassoissa ja islamilaisissa laitoksissa ympäri maata Koraanin, Hadithin ja muiden islamilaisten tekstien ymmärtämiseksi paremmin.

Itä-Pakistan 1950-luvulla


Bangladeshin parlamentti (2014)

Politiikka

Presidentti on valtionpäämies, mutta hänellä on pitkälti seremoniallinen asema, ja todellista valtaa käyttää pääministeri, joka on hallituksen päämies. Lainsäätäjä valitsee presidentin joka viides vuosi, ja hänen tavallisesti rajalliset valtansa laajenevat huomattavasti väliaikaishallituksen aikana, lähinnä uuden hallituksen muodostamiseen siirtymisen valvonnassa.

Presidentti nimittää pääministerin, ja sen on oltava parlamentin jäsen, jonka presidentti katsoo nauttivan muiden parlamentin jäsenten enemmistön luottamusta. Kabinetti koostuu pääministerin valitsemista ja presidentin nimittämistä ministereistä.

Bangladeshin yksikamarinen parlamentti on kansakunnan parlamentti eli Jatiya Sangsad, jonka 300 jäsentä valitaan kansanvaaleilla yhden alueen vaalipiireistä viiden vuoden toimikaudeksi. Korkein oikeuslaitos on korkein oikeus, jonka ylituomarit ja muut tuomarit presidentti nimittää.

Pakistanista itsenäistymisen jälkeen bengalilaisista tuli virallisesti bangladeshilaisia, ja heistä tuli parlamentaarinen demokratia, jonka pääministerinä toimi Mujib. Vuoden 1973 parlamenttivaaleissa Awami League sai ehdottoman enemmistön. Vuosina 1973 ja 1974 esiintyi maanlaajuinen nälänhätä, ja vuoden 1975 alussa Mujib aloitti sosialistisen yksipuoluehallinnon vastaperustetun BAKSAL-järjestönsä kanssa. Elokuun 15. päivänä 1975 Mujib ja hänen perheensä joutuivat keskitason sotilasupseerien salamurhan kohteeksi.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana tapahtuneiden veristen vallankaappausten ja vastakaappausten sarja huipentui kenraali Ziaur Rahmanin valtaannousuun. Hän palautti monipuoluepolitiikan ja perusti Bangladeshin kansallispuolueen (BNP). Zian hallinto päättyi, kun sotilasjuntan jäsenet murhasivat hänet vuonna 1981. Bangladeshin seuraava merkittävä hallitsija oli kenraali Hossain Mohammad Ershad, joka sai vallan verettömällä vallankaappauksella vuonna 1982 ja hallitsi vuoteen 1990 asti, jolloin hän joutui eroamaan länsimaisten avunantajien painostuksesta, mikä oli merkittävä muutos kansainvälisessä politiikassa kommunismin päättymisen jälkeen, kun kommunismin vastaisia diktaattoreita ei enää pidetty tarpeellisina. Sittemmin Bangladesh on palannut parlamentaariseen demokratiaan. Zian leski Khaleda Zia johti Bangladeshin kansallispuolueen parlamenttivoittoon vuoden 1991 parlamenttivaaleissa, ja hänestä tuli Bangladeshin historian ensimmäinen naispuolinen pääministeri ja toinen muslimimaailmassa. Bangladeshin Awami League, jota johtaa Sheikh Hasina, yksi Mujibin eloonjääneistä tyttäristä, sai kuitenkin vallan seuraavissa vaaleissa vuonna 1996, mutta hävisi Bangladeshin kansallispuolueelle uudelleen vuonna 2001.

Tammikuun 11. päivänä 2007 laajojen väkivaltaisuuksien jälkeen nimitettiin väliaikaishallitus hallinnoimaan seuraavia parlamenttivaaleja. Maa oli kärsinyt laajasta korruptiosta, epäjärjestyksestä ja poliittisesta väkivallasta. Uusi väliaikaishallitus on asettanut etusijalle korruption kitkemisen kaikilla hallinnon tasoilla. Tämän vuoksi monia merkittäviä poliitikkoja ja virkamiehiä sekä suuri määrä pienempiä virkamiehiä ja puolueen jäseniä on pidätetty korruptiosyytteiden perusteella. Väliaikaishallitus järjesti oikeudenmukaiset ja vapaat vaalit 29. joulukuuta 2008. Awami-liiton Sheikh Hasina voitti vaalit murskavoitolla ja vannoi pääministerin valan 6. tammikuuta 2009.

Politiikka

Presidentti on valtionpäämies, mutta hänellä on pitkälti seremoniallinen asema, ja todellista valtaa käyttää pääministeri, joka on hallituksenpäämies. Lainsäätäjä valitsee presidentin joka viides vuosi, ja hänen tavallisesti rajalliset valtansa laajenevat huomattavasti väliaikaishallituksen aikana, lähinnä uuden hallituksen muodostamiseen siirtymisen valvonnassa.

Presidentti nimittää pääministerin, ja sen on oltava parlamentin jäsen, jonka presidentti katsoo nauttivan muiden parlamentin jäsenten enemmistön luottamusta. Kabinetti koostuu pääministerin valitsemista ja presidentin nimittämistä ministereistä.

Bangladeshin yksikamarinen parlamentti on kansojen talo eli Jatiya Sangsad, jonka 300 jäsentä valitaan kansanvaaleilla yhden alueen vaalipiireistä viiden vuoden toimikaudeksi. Korkein oikeuslaitos on korkein oikeus, jonka ylituomarit ja muut tuomarit presidentti nimittää.

Pakistanista itsenäistymisen jälkeen bengalilaisista tuli virallisesti bangladeshilaisia, ja heistä tuli parlamentaarinen demokratia, jonka pääministerinä toimi Mujib. Vuoden 1973 parlamenttivaaleissa Awami League sai ehdottoman enemmistön. Vuosina 1973 ja 1974 esiintyi maanlaajuinen nälänhätä, ja vuoden 1975 alussa Mujib aloitti sosialistisen yksipuoluehallinnon vastaperustetun BAKSAL-järjestönsä kanssa. Elokuun 15. päivänä 1975 Mujib ja hänen perheensä joutuivat keskitason sotilasupseerien salamurhan kohteeksi.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana tapahtuneiden veristen vallankaappausten ja vastakaappausten sarja huipentui kenraali Ziaur Rahmanin valtaannousuun. Hän palautti monipuoluepolitiikan ja perusti Bangladeshin kansallispuolueen (BNP). Zian hallinto päättyi, kun sotilasjuntan jäsenet murhasivat hänet vuonna 1981. Bangladeshin seuraava merkittävä hallitsija oli kenraali Hossain Mohammad Ershad, joka sai vallan verettömällä vallankaappauksella vuonna 1982 ja hallitsi vuoteen 1990 asti, jolloin hän joutui eroamaan länsimaisten avunantajien painostuksesta, mikä oli merkittävä muutos kansainvälisessä politiikassa kommunismin päättymisen jälkeen, kun kommunismin vastaisia diktaattoreita ei enää pidetty tarpeellisina. Sittemmin Bangladesh on palannut parlamentaariseen demokratiaan. Zian leski Khaleda Zia johti Bangladeshin kansallispuolueen parlamenttivoittoon vuoden 1991 parlamenttivaaleissa, ja hänestä tuli Bangladeshin historian ensimmäinen naispuolinen pääministeri ja toinen muslimimaailmassa. Bangladeshin Awami League, jota johtaa Sheikh Hasina, yksi Mujibin eloonjääneistä tyttäristä, sai kuitenkin vallan seuraavissa vaaleissa vuonna 1996, mutta hävisi Bangladeshin kansallispuolueelle uudelleen vuonna 2001.

Tammikuun 11. päivänä 2007 laajojen väkivaltaisuuksien jälkeen nimitettiin väliaikaishallitus hallinnoimaan seuraavia parlamenttivaaleja. Maa oli kärsinyt laajasta korruptiosta, epäjärjestyksestä ja poliittisesta väkivallasta. Uusi väliaikaishallitus on asettanut etusijalle korruption kitkemisen kaikilla hallinnon tasoilla. Tämän vuoksi monia merkittäviä poliitikkoja ja virkamiehiä sekä suuri määrä pienempiä virkamiehiä ja puolueen jäseniä on pidätetty korruptiosyytteiden perusteella. Väliaikaishallitus järjesti oikeudenmukaiset ja vapaat vaalit 29. joulukuuta 2008. Awami-liiton Sheikh Hasina voitti vaalit murskavoitolla ja vannoi pääministerin valan 6. tammikuuta 2009.

Vaikeudet

Vaikka Bangladesh on itsenäistynyt 46 vuotta sitten, se on edelleen köyhä maa, ja sillä on korruptio- ja poliittisia ongelmia, kuten muillakin mailla. Tällä hetkellä yli puolet kansasta osaa lukea ja kirjoittaa.

Bangladeshissa on rankkoja pyörremyrskyjä ja luonnonkatastrofeja, joiden vuoksi monet ihmiset menettävät usein henkensä. Maa on yksi maailman tiheimmin asutuista. Syklonit ovat hyvin yleisiä Bengalinlahdella keskellä vuotta, erityisesti maan eteläosassa Sundarbanin, Chittagongin ja Cox's Bazarin kaltaisilla alueilla tai naapurimaissa Myanmarissa ja Intian tasavallassa. Monista myrskyistä huolimatta Bangladeshilla ei ole kovin tehokasta myrskyjen torjuntajärjestelmää, ja syklonit aiheuttavat yleensä suuria vahinkoja.

Vaikeudet

Vaikka Bangladesh on itsenäistynyt 46 vuotta sitten, se on edelleen köyhä maa, ja sillä on ongelmia korruption ja poliittisten ongelmien kanssa. Tällä hetkellä yli puolet kansasta osaa lukea ja kirjoittaa.

Bangladeshissa on rankkoja pyörremyrskyjä ja luonnonkatastrofeja, joiden vuoksi monet ihmiset menettävät usein henkensä. Maa on yksi maailman tiheimmin asutuista. Syklonit ovat hyvin yleisiä Bengalinlahdella keskellä vuotta, erityisesti maan eteläosassa Sundarbanin, Chittagongin ja Cox's Bazarin kaltaisilla alueilla tai naapurimaissa Myanmarissa ja Intian tasavallassa. Monista myrskyistä huolimatta Bangladeshilla ei ole kovin tehokasta myrskyjen torjuntajärjestelmää, ja syklonit aiheuttavat yleensä suuria vahinkoja.

Maantiede

Bangladesh sijaitsee Gangesin suistossa. Täällä Ganges, Brahmaputra ja Meghna yhtyvät. Suurin osa Bangladeshista on alle 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Bangladeshin korkein kohta on 1 052 metrin korkeudessa oleva Mowdokin vuoristo Chittagong Hill Tracts -alueella maan kaakkoisosassa. Chittagongin kaupungin eteläpuolella sijaitsevassa Cox's Bazarissa on 120 kilometrin pituinen yhtenäinen ranta.

Suuri osa rantaviivasta on soista viidakkoa, Sundarbansia. Ne ovat maailman suurin mangrovemetsä.

• [1]

Maantiede

Bangladesh sijaitsee Gangesin suistossa. Täällä Ganges, Brahmaputra ja Meghna yhdistyvät. Suurin osa Bangladeshista on alle 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Bangladeshin korkein kohta on 1 052 metrin korkeudessa sijaitseva Mowdokin vuoristo Chittagong Hill Tractsissa maan kaakkoisosassa. Chittagongin kaupungin eteläpuolella sijaitsevassa Cox's Bazarissa on 120 kilometrin pituinen yhtenäinen ranta.

Suuri osa rantaviivasta on soista viidakkoa, Sundarbansia. Ne ovat maailman suurin mangrovemetsä.

Divisioonat

Bangladesh on jaettu kahdeksaan hallintoalueeseen: Barisal (বরিশাল), Chittagong (চট্টগ্রাম), Dhaka (ঢাকা), Khulna (খুলনা), Rajshahi (রাজশাহী), Sylhet (সিলেট) ja Rangpur (রংপুর).

Divisioonat jaetaan piireihin. Bangladeshissa on 64 piirikuntaa.

Dhaka on Bangladeshin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Muita suuria kaupunkeja ovat Chittagong, Khulna, Rajshahi, Sylhet, Barisal, Bogra, Comilla, Mymensingh ja Rangpur. Lisää paikkakuntia on kohdassa Luettelo Bangladeshin taajamista.

Kaupunki	Kaupungin väkiluku (2019)	Metron väestö (vuoden 2008 arvio)
Dhaka	10,356,500	12,797,394
Chittagong	3,920,222	3,858,093
Khulna	1,342,339	1,588,425
Rajshahi	700,133	775,496
Sylhet	237,000	- –
Barisal	202,242	- –
Rangpur	343,122	251,699 (2001)

Bangladeshin alueet

Divisioonat

Bangladesh on jaettu kahdeksaan hallintoalueeseen: Barisal (বরিশাল), Chittagong (চট্টগ্রাম), Dhaka (ঢাকা), Khulna (খুলনা), Rajshahi (রাজশাহী), Sylhet (সিলেট) ja Rangpur (রংপুর).

Divisioonat jaetaan piireihin. Bangladeshissa on 64 piirikuntaa.

Dhaka on Bangladeshin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Muita suuria kaupunkeja ovat Chittagong, Khulna, Rajshahi, Sylhet, Barisal, Bogra, Comilla, Mymensingh ja Rangpur. Lisää paikkakuntia on kohdassa Luettelo Bangladeshin taajamista.

Kaupunki	Kaupungin väkiluku (2019)	Metron väestö (vuoden 2008 arvio)
Dhaka	21,006,000	12,797,394
Chittagong	5,020,000	3,858,093
Khulna	1,342,339	1,588,425
Rajshahi	908,000	775,496
Sylhet	852,000	- –
Barisal	484,000	- –
Rangpur	407,000	251,699 (2001)

Bangladeshin alueet

Uskonto

Bangladeshin pääuskonto on islam (85 %). Monet ihmiset seuraavat myös hindulaisuutta (14 %). Suurin osa muslimeista on sunneja. Islamista tehtiin valtionuskonto 1980-luvulla. Kristittyjä on alle 1 prosentti väestöstä.

Uskonto

Bangladeshin pääuskonto on islam (90,39 %). Toiseksi suurin uskonto on hindulaisuus (8,70 %). Suurin osa muslimeista on sunnalaisia. Islamista tehtiin valtionuskonto 1980-luvulla maan perustuslaissa. Kristittyjen osuus väestöstä on alle 1 %.

Kulttuuri

Varhaisin bengalinkielinen kirjallinen teksti on 8. vuosisadan Charyapada. Keskiaikainen bengalinkielinen kirjallisuus oli usein joko uskonnollista tai muista kielistä peräisin olevaa. 1800-luvulla runoilijoita olivat muun muassa Rabindranath Tagore, Michael Madhusudan Dutt ja Kazi Nazrul Islam.

Bangladeshin musiikkiperinne perustuu sanoituksiin ja pieniin soittimiin. Kansanmusiikkia säestetään usein ektaralla, soittimella, jossa on vain yksi jousi. Bangladeshin tanssimuodot ovat peräisin kansanperinteestä.

Bangladeshissa tehdään noin 80 elokuvaa vuodessa. Myös valtavirran hindielokuvat ovat varsin suosittuja. Bangladeshissa julkaistaan noin 200 päivälehteä ja yli 500 aikakauslehteä.

Riisi ja kala ovat perinteisiä suosikkiruokia. Biryani on bangladeshilaisten suosikkiruoka.

Sari on bangladeshilaisnaisten ylivoimaisesti käytetyin puku.Salwar kameez (shaloar kamiz) on myös varsin suosittu erityisesti nuorempien naisten keskuudessa, ja kaupunkialueilla jotkut naiset pukeutuvat länsimaisiin vaatteisiin. Miesten keskuudessa länsimainen asu on yleisempi.

Eid ul-Fitr ja Eid ul-Adha ovat suuria juhlia. Buddha Purnima, joka juhlistaa Gautama Buddhan syntymää, ja joulu, jota kutsutaan Bôŗodiniksi (suuri päivä), ovat molemmat kansallisia juhlapäiviä. Tärkein ei-uskonnollinen juhla on Pohela Boishakh eli bengalilainen uusi vuosi, joka on bengalilaisen kalenterin alku.

Kulttuuri

Varhaisin bengalinkielinen kirjallinen teksti on 8. vuosisadan Charyapada. Keskiaikainen bengalinkielinen kirjallisuus oli usein joko uskonnollista tai muista kielistä peräisin olevaa. 1800-luvulla runoilijoita olivat muun muassa Rabindranath Tagore, Michael Madhusudan Dutt ja Kazi Nazrul Islam.

Bangladeshin musiikkiperinne perustuu sanoituksiin ja pieniin soittimiin. Kansanmusiikkia säestetään usein ektaralla, soittimella, jossa on vain yksi jousi. Bangladeshin tanssimuodot ovat peräisin kansanperinteestä.

Bangladeshissa tehdään noin 80 elokuvaa vuodessa. Myös valtavirran hindielokuvat ovat varsin suosittuja. Bangladeshissa julkaistaan noin 200 päivälehteä ja yli 500 aikakauslehteä.

Riisi ja kala ovat perinteisiä suosikkiruokia. Biryani on bangladeshilaisten suosikkiruoka.

Sari on bangladeshilaisnaisten ylivoimaisesti käytetyin puku.Salwar kameez (shaloar kamiz) on myös varsin suosittu erityisesti nuorempien naisten keskuudessa, ja kaupunkialueilla jotkut naiset pukeutuvat länsimaisiin vaatteisiin. Miesten keskuudessa länsimainen asu on yleisempi.

Eid ul-Fitr ja Eidul-Adha ovat tärkeitä uskonnollisia juhlia Bangladeshissa. Buddha Purnima, joka juhlistaa Gautama Buddhan syntymää, ja joulu, jota kutsutaan Bôŗodiniksi (suuri päivä), ovat molemmat kansallisia juhlapäiviä. Tärkein ei-uskonnollinen juhla on Pohela Boishakh eli bengalilainen uusi vuosi, joka on bengalilaisen kalenterivuoden alku.

Tamak (oik.) ja Tumdak (vas.) - Santhal-kansalle tyypillisiä rumpuja, kuvattu kylässä Dinajpurin alueella Bangladeshissa.

Urheilu

Kriketti on Bangladeshin suosituin urheilulaji. Seuraavana on jalkapallo (soccer). Krikettimaajoukkue osallistui ensimmäisiin kriketin maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1999. Vuonna 2011 Bangladesh isännöi menestyksekkäästi ICC:n kriketin maailmanmestaruuskilpailuja 2011 yhdessä Intian ja Sri Lankan kanssa.

Hadudu (kabaddi) on Bangladeshin kansallinen urheilulaji. Muita suosittuja urheilulajeja ovat maahockey, tennis, sulkapallo, käsipallo, koripallo, lentopallo, shakki, ammunta, onkiminen ja carrom.

Bangladeshin valtiolliset symbolit

Bangladeshin kansalliset symbolit koostuvat bengalilaisia perinteitä ja ihanteita edustavista symboleista, jotka heijastavat maan kulttuurielämän ja historian eri puolia.

Bangla-Deshin valtion symbolit (virallinen)
Valtion eläin
Valtion lintu
Valtion puu
Valtion kukka
Valtion vesieläin merinisäkäs
Valtion matelija
Valtion sammakkoeläin
Valtion hedelmät
Valtion kalat
Valtion moskeija
Valtion temppeli
Valtion joki
Valtion vuori

Urheilu

Kriketti on Bangladeshin suosituin urheilulaji. Seuraavana on jalkapallo (soccer). Krikettimaajoukkue osallistui ensimmäisiin kriketin maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1999. Vuonna 2011 Bangladesh isännöi menestyksekkäästi ICC:n kriketin maailmanmestaruuskilpailuja 2011 yhdessä Intian ja Sri Lankan kanssa.

Hadudu (kabaddi) on Bangladeshin kansallinen urheilulaji. Muita suosittuja urheilulajeja ovat maahockey, tennis, sulkapallo, käsipallo, koripallo, lentopallo, shakki, ammunta, onkiminen ja carrom.

Bangladeshin valtiolliset symbolit

Bangladeshin kansalliset symbolit koostuvat bengalilaisia perinteitä ja ihanteita edustavista symboleista, jotka heijastavat maan kulttuurielämän ja historian eri puolia.

Bangladeshin valtion symbolit (virallinen)
Valtion eläin
Valtion lintu
Valtion puu
Valtion kukka
Valtion vesieläin merinisäkäs
Valtion matelija
Valtion sammakkoeläin
Valtion hedelmät
Valtion kalat
Valtion moskeija
Valtion temppeli
Valtion joki
Valtion vuori

Aiheeseen liittyvät sivut

• Bangladesh olympialaisissa
• Bangladeshin jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Bangladeshin joista

Aiheeseen liittyvät sivut

• Bangladesh olympialaisissa
• Bangladeshin jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Bangladeshin joista