Lyhytkestoinen muisti
Lyhytkestoinen muisti on kyky pitää tieto mielessä lyhyen ajan. Esimerkkinä voidaan mainita puhelinnumeron muistaminen niin pitkäksi aikaa, että löydämme paperinpalasen. Aivot säilyttävät tietoa lyhytkestoisessa muistissa pienen ajan. Aika, jonka mieli pystyy tähän, on yleensä joitakin sekunteja. Lyhytkestoisen muistin vastakohta on pitkäkestoinen muisti, jossa asiat säilyvät aivoissa pitkään. Nämä asiat voidaan palauttaa mieleen myöhemmin, tai niiden palauttaminen mieleen voi olla vaikeaa.
Muisti
Muisti on sitä, mitä aivoissa tapahtuu aiempien kokemusten tallentamisessa ja palauttamisessa. Nämä prosessit tekevät sen, mitä kutsumme muistamiseksi. Muisti on älykkyyden ja oppimiskyvyn perusta.
Tieto siitä, että neula on terävä ja vahingollinen, kun sitä kosketetaan paljain käsin, käsitellään selviytymis- ja itsesuojelureaktion aikaansaamiseksi. Tämä johtaa siihen, että me (ja muut eläimet) muutamme toimintatapojamme, kun kohtaamme neuloja toisen kerran. Muisti, joka alkaa lyhytaikaisena muistina, mahdollistaa oppimisen ja auttaa älykästä käyttäytymistä.
Muistin perusta
Donald Hebb (1904-1985) keksi ensimmäisenä keinon erottaa lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti toisistaan. Kun aivot saavat syötteen, kuten jotakin nähtyä tai kuultua, aistimuisti säilyttää kopion nähdystä tai kuullusta, mutta tämä muisti kestää vain noin muutaman sekunnin. Kaikki, mikä säilyy aivoissa pidempään, riippuu valikoivasta huomiostamme. Asiat, jotka "huomaamme", säilyvät lyhytkestoisessa muistissa jopa muutaman minuutin ajan. Tämän muistin uskotaan olevan riippuvainen aivojen sähköisestä toiminnasta, ja se tuhoutuu helposti, jos se keskeytyy tai häiriintyy. Lyhytkestoiseen muistiin kuuluu myös ikoninen muisti, joka pitää sisällään visuaalisia kuvia, akustinen muisti, joka pitää sisällään ääniä, ja työmuisti, joka on aktiivinen prosessi muistin säilyttämiseksi siihen asti, kunnes se otetaan käyttöön.
Muistoja, jotka säilyvät tätä pidempään, kutsutaan pitkäkestoiseksi muistiksi. Hebbillä oli teoria pitkäkestoisesta muistista neuronien välisten yhteyksien voimakkuuden muutoksena. Pitkäkestoinen muisti on suhteellisen pysyvää varastointia, ja prosessiin liittyy uusien proteiinien luominen.
Se, tallennetaanko tieto pitkäkestoiseen muistiin vai ei, riippuu sen tärkeydestä. Yleensä eläimille stressin ja epämukavuuden aikana tehdyt muistot ovat tärkeitä sopeutumisarvojen kannalta. Tulevaisuudessa ne auttavat välttämään kaikkea, mikä aiheuttaa niille stressiä.
Kesto
Lyhytaikaisen muistin kesto on rajallinen, ja sen sisältö hajoaa ajan myötä. Hajoamisajatteluun liittyy yleensä ajatus muistin toistamisesta yhä uudelleen ja uudelleen. Lyhytkestoisen muistin rajallisuuden voittamiseksi ja tiedon säilyttämiseksi pidempään, se on toistettava joko sanomalla se ääneen tai sanomalla se henkisesti toistuvasti. Näin tieto siirtyy uudelleen lyhytkestoiseen prosessiin ja säilyy pidempään.
Kapasiteetti
Unohtaminen rajoittaa huomattavasti lyhyessä ajassa säilytettävää tietoa. Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on rajallinen, mutta sille ei ole olemassa selkeää mittayksikköä. Muistiaika on termi, jota käytetään kuvaamaan tätä, kun on vain tietty määrä tietoa, joka voidaan muistaa lyhyessä ajassa, kunnes se menetetään.
STM:ään vaikuttavat tekijät
Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti johtaa kysymykseen lyhytkestoisen muistin kapasiteetista kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä ei ole mitään keinoa sanoa, tallentuuko jokin tieto lyhytkestoiseen muistiin vai ei. Lyhytkestoisen muistin kapasiteetin määrittämiseksi tehdyssä kokeessa yksilöiden oli muistettava luettelo asioista ja palautettava se mieleen, ja väitettiin, että lyhytkestoisen muistin kesto oli saavutettu, kun he eivät enää muistaneet luetteloa järjestyksessä.
Lyhytkestoiseen muistiin voivat vaikuttaa monet sairaudet. Ne vaihtelevat yksinkertaisista häiriöistä vakaviin häiriöihin. Muistin heikkeneminen on luonnollista ja odotettavissa ikääntymisen myötä. Kokeellisesti on havaittu, että 55-vuotiaana alkaa tapahtua muistin heikkenemistä, joka yleensä tapahtuu useammin pitkäaikaisen muistin heikkenemisen yhteydessä. Ikä vaikuttaa hyvin paljon myös lyhytkestoiseen muistiin.
Muistin heikkenemiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin korkea ikä. On sairauksia, kuten Alzheimerin tauti, afasia, skitsofrenia, korkea ikä ja posttraumaattinen stressihäiriö. Nämä kaikki liittyvät muistin heikkenemiseen.
