Sukkula (sulkapallon "birdie") – määritelmä, rakenne ja nimet

Tutustu sukkulan (birdie) määritelmään, rakenteeseen ja nimiin — opas sulkapallon höyhen- ja muovirakenteista, historiasta ja käytännön eroista pelikentällä.

Sulkapallossa käytetään sulkapalloa. Tässä nopeassa lajissa pelaajat lyövät sukkulaa sulkapallomailoilla verkon yli. Sukkulaa kutsutaan myös sukkulaksi, usein puhekielessä linnuksi tai englanniksi birdieksi — nimi viittaa siihen, että perinteinen sukkula voidaan valmistaa höyhenistä.

Määritelmä ja nimet

Suk­ku­la (engl. shuttlecock tai birdie) on sulkapallossa käytettävä pieni esine, jota lyödään mailalla. Suomessa käytetään termejä sukkula, sulkapallo tai epävirallisemmin lintu. Kansainvälisissä yhteyksissä yleisin termi on shuttlecock tai birdie.

Rakenne

Suk­ku­la koostuu kahdesta pääosasta:

• Pohja (cork, korkki) – yleensä pyöreä tai hieman litistetty kärkiosa, jonka materiaali on luonnonkorkki tai synteettinen korvike. Pohja on pehmeämpi, jotta se ottaa osuman mailan kumiosaan.
• Höyhen- tai muovikoriste (skirt) – muodostaa sukkulan siiven ja vastaa lentokäyttäytymisestä. Perinteisessä kilpailusukkulassa on yleensä 16 höyhentä, jotka on kiinnitetty pohjaan. Harjoitus- ja harrastuskäytössä käytetään usein synteettistä (nylon) hameiketta.

Materiaalit ja tyypit

• Höyhenistä valmistetut sukkulat – tehdään tyypillisesti hanhen tai ankan siipien etuhöyhenistä. Ne tarjoavat tasaisen ja ennustettavan lentoradan, mutta ovat herkempiä vaurioille ja alttiimpia olosuhteiden (kosteus, lämpötila) vaikutuksille. Kilpailuissa käytetään yleensä höyhenistä sukkulaa.
• Synteettiset (nylon) sukkulat – kestävämpiä ja edullisempia, sopivat harjoitteluun ja ulkokäyttöön. Niiden lentokäyttäytyminen poikkeaa hieman höyhenisestä, ja ne palautuvat usein hitaammin.

Mitat ja standardit

Kansainvälisissä kilpailuissa sukkuloille on määritelty tyypillisiä arvoja. Yleisesti kilpailusukkula valmistetaan 16 höyhenestä ja sen paino on noin 4,74–5,50 grammaa. Höyhenten pituudet ja hameen halkaisija vaihtelevat, ja valmistajat sekä sääntökirjat antavat tarkempia mittoja. Lisäksi sukkuloihin merkitään usein nopeusluokka (esim. numerolla), jonka valinta riippuu pelikentän olosuhteista (korkeus, lämpötila).

Lentokäyttäytyminen

Höyheninen sukkula ilma-annostelee nopeasti korkean aloitusnopeuden jälkeen, mutta hidastuu nopeasti ja käyttäytyy herkämmin tuulelle ja ilmankosteudelle. Synteettinen sukkula säilyttää usein nopeuden pidempään ja on vähemmän herkkä olosuhteille. Pelaajat valitsevat sukkulalajin ja -nopeuden sen mukaan, halutaanko vähemmän vai enemmän kontrollia ja kuinka nopeasti pallon halutaan palautuvan.

Hoito ja säilytys

• Säilytä sukkulat suojasissa olosuhteissa, mieluiten alkuperäisputkessa tai -rasian suojassa.
• Vältä kastelua ja korkeaa lämpötilaa; höyhenet voivat muuttua hauraiksi liian kuivissa oloissa ja menettää muotonsa liiallisessa kosteudessa.
• Höyheniset sukkulat kuluvat ja niiden kierrot/siivet rikkoutuvat käytössä — kilpailuissa sukkula vaihdetaan yleensä usein parhaan lentokäyttäytymisen takaamiseksi.

Käyttötarkoitukset

Valinta höyhen- ja synteettisen sukkulan välillä riippuu käyttötarkoituksesta: kilpailuissa ja virallisissa otteluissa suositaan höyhenisiä sukkuloita niiden tarkemman lentokäyttäytymisen vuoksi, harjoituksissa ja ulkokentillä puolestaan käytetään usein kestävämpiä nylon-sukkuloita.

Yhteenvetona: sukkula on sulkapallon keskeinen varuste, jonka nimi vaihtelee kielestä ja käyttöyhteydestä riippuen — sukkula, sulkapallo, lintu tai kansainvälisesti birdie/shuttlecock — ja sen rakenne, materiaali ja nopeus vaikuttavat suoraan pelin kulkuun ja tuntumaan kentällä.

Hae kirjaimella