Kumi | polymeeriksi kutsuttu materiaalityyppi

Ominaisuudet

Kumi voi venyä ja kutistua. Kumi voi sisältää myös kaasuja. Se on eriste, mikä tarkoittaa, että se ei johda sähköä.

 

Tuottajat

Hevea brasiliensis on puu, josta suurin osa kumista on peräisin. Muita kasveja, joissa on erityistä mehua (jota kutsutaan lateksiksi), ovat viikunat (Ficus elastica), Castilla (Panama-kumipuu), euforbiat, salaatti, tavallinen voikukka, Taraxacum kok-saghyz (venäläinen voikukka), Scorzonera tau-saghyz ja Guayule.

1800-luvulla suurin osa kumin valmistukseen käytettävästä mahlasta tuli Etelä-Amerikasta. Vuonna 1876 Henry Wickham sai siemeniä Brasilian kumipuusta, vei ne Kew Gardensiin Englantiin ja lähetti ne Ceyloniin (Sri Lanka), Indonesiaan, Singaporeen ja Britannian Malaijalle. Myöhemmin Malaijassa (nykyisessä Malesiassa) tuotettiin eniten kumia. Intiassa yritettiin kasvattaa kumia vuonna 1873 Kolkatan kasvitieteellisessä puutarhassa. Intian ensimmäiset Hevea-viljelmät perustettiin Keralassa sijaitsevaan Thattekaduun vuonna 1902. Myös Kongon vapaavaltiossa Afrikassa kasvatettiin 1900-luvun alussa paljon kumipuuta, ja suurin osa näillä tiloilla työskennelleistä ihmisistä oli pakkotyövoimaa. Myös Liberia ja Nigeria alkoivat kasvattaa puita kumin valmistamiseksi.

 
Kumipuun lateksin kerääminen  

Teollinen kehitys

Charles Marie de La Condamine esitteli kuminäytteitä Ranskan Académie Royale des Sciences -akatemialle vuonna 1736. Vuonna 1751 François Fresneau luki Académie Akademialle (joka julkaistiin lopulta vuonna 1755) artikkelin, jossa kuvattiin monia kumin ominaisuuksia. Tätä on kutsuttu ensimmäiseksi kumia käsitteleväksi tieteelliseksi artikkeliksi.

Vuonna 1770 brittiläinen kemisti Joseph Priestley huomasi, että kumi oli erittäin hyvä poistamaan kynänjälkiä paperista. Luonnonkumi sulaa kuumuudessa ja jäätyy kylmässä.

Vuonna 1844 Charles Goodyear löysi keinon parantaa luonnonkumia kemiallisella prosessilla, jota kutsuttiin vulkanoinniksi, minkä ansiosta sitä voitiin käyttää useissa tuotteissa, kuten vuosikymmeniä myöhemmin renkaissa.

 

Synteettinen materiaali

1900-luvulla alettiin käyttää synteettisiä (keinotekoisia) kumeja, kuten neopreeniä. Niitä käytettiin paljon, kun toinen maailmansota katkaisi luonnonkumin toimitukset. Ne ovat jatkaneet kasvuaan, koska luonnonkumi on käymässä vähiin ja koska ne ovat joissakin käyttötarkoituksissa parempia kuin luonnonkumi.

Kumin käyttötarkoitukset

Kumivalettuja tuotteita käytetään laajalti teollisuudessa (ja joissakin kotitalouksissa) kumituotteiden ja -laitteiden muodossa. Kumia käytetään puutarhaletkuissa ja -putkissa pienimuotoisessa puutarhanhoidossa. Suurin osa autoissa käytettävistä renkaista ja letkuista on valmistettu kumista. Näin ollen kumilla on erittäin tärkeä rooli auto- ja kuljetusteollisuudessa. Kumituotteita käytetään myös matto- ja lattiasovelluksissa.