SI-johdannaisyksiköt – määritelmä, hertsi ja 22 nimettyä yksikköä

SI-johdannaisyksiköt selitetty: määritelmä, hertsi ja kaikki 22 nimettyä yksikköä selkein esimerkein — nopea ja käytännöllinen opas

SI-johdannaisyksikkö on mittayksikkö, joka voidaan ilmaista yhden tai useamman SI-perusyksikön yhdistelmänä tai jolla ei ole ulottuvuutta (dimensionaalisesti yhdentekevä). Näistä yksiköistä 22:lle on omat viralliset nimensä. Yksi esimerkki tällaisesta yksiköstä on hertsi, joka määritellään yhdeksi sekunnissa eli s^-1.

Nimetyt SI-johdannaisyksiköt (22 kpl) ja niiden ilmaisut

• hertsi (Hz) — taajuuden yksikkö: s^-1.
• newton (N) — voiman yksikkö: kg·m·s^-2.
• pascal (Pa) — paineen yksikkö: N·m^-2 = kg·m^-1·s^-2.
• joule (J) — energia, työ: N·m = kg·m²·s^-2.
• watti (W) — teho: J·s^-1 = kg·m²·s^-3.
• coulomb (C) — sähkövarauksen yksikkö: A·s.
• voltti (V) — sähköjännite: W·A^-1 = kg·m²·s^-3·A^-1.
• faradi (F) — kapasitanssi: C·V^-1 = kg^-1·m^-2·s⁴·A².
• ohmi (Ω) — sähkövastus: V·A^-1 = kg·m²·s^-3·A^-2.
• siemens (S) — sähköjohtavuus: A·V^-1 = kg^-1·m^-2·s³·A².
• weberi (Wb) — magneettivuo: V·s = kg·m²·s^-2·A^-1.
• tesla (T) — magneettivuo tiheys: Wb·m^-2 = kg·s^-2·A^-1.
• henry (H) — induktanssi: Wb·A^-1 = kg·m²·s^-2·A^-2.
• aste Celsius (°C) — lämpötilan yksikkö, joka on määritelty niin, että lämpötilan erotus 1 °C = 1 K. (Huom. absoluuttisen lämpötilan perusyksikkö on kelvin, K.)
• lumen (lm) — valomäärä (valovirta): cd·sr (candela kertaa steradiaani).
• lux (lx) — valaistusvoimakkuus: lm·m^-2 = cd·m^-2 (koska sr on dimensionaalisesti 1).
• bekkerel (Bq) — radioaktiivinen hajoamisnopeus: s^-1.
• gray (Gy) — absorboitunut annos: J·kg^-1 = m²·s^-2.
• sievert (Sv) — ekvivalentti-/tehostettu annos: J·kg^-1 = m²·s^-2 (sama perusyksikkö kuin gray, eri fysiollinen merkitys).
• katal (kat) — katalyyttinen aktiivisuus: mol·s^-1.
• radians (rad) — kulman yksikkö: m·m^-1 = 1 (dimensioniton, mutta annettu nimi).
• steradiaani (sr) — avaruuskulman yksikkö: m²·m^-2 = 1 (dimensioniton).

Lisätietoja ja käytännön ohjeita

• Monet nimet kuvastavat tiettyjä suureita (esim. newton voimaa, volt jännitettä). Joillakin eri suureilla voi olla sama perusyksikkökaava (esim. gray ja sievert), mutta ne mittaavat eri ilmiöitä ja niitä käytetään eri tarkoituksiin.
• Radian ja steradiaani ovat dimensionittomia yksiköitä (mitaltaan 1), mutta niille on annettu nimet, koska ne kuvaavat kulmia ja avaruuskulmia luontevasti.
• SI-etuliitteet (kuten kilo-, milli-, mikro-) voidaan yleensä liittää nimettyihin SI-yksiköihin (esim. kW, mA, µF). Poikkeuksena on esimerkiksi aste Celsius: etuliitteitä käytetään mieluummin kelvinille (esim. mK), ei muodossa m°C.
• Yksikkösymbolit ovat kirjainkoolla merkitseviä: esimerkiksi N = newton, n = nano (10^-9), joten oikea kirjoitusasu on tärkeä. Symbolien jälkeen käytetään yleensä välilyöntiä ennen arvoa (esim. 50 N).
• SI-järjestelmässä nimettyjä johdannaisyksiköitä käytetään laajalti tieteessä, teollisuudessa ja arkipäivässä, ja ne ovat osa yhtenäistä järjestelmää, joka yhdistää perusyksiköt (kg, m, s, A, K, mol, cd) ja niiden johdannaiset.

Jos haluat, voin lisätä taulukon, jossa on yksikkökohtaisesti symboli, historiallinen tausta ja tyypillisiä käyttökohteita (esim. missä tilanteissa käytetään grayia verrattuna sievertiin tai miten lumen ja lux eroavat käytännössä).

Hae kirjaimella