Sigeberht – Wessexin kuningas 756–757, aatelismies ja atheling
Tutustu Sigeberhtiin, Wessexin kuninkaaseen 756–757 — aatelismies ja atheling; lyhyt elämäkerta, valtaannousu ja vaikutus anglosaksiseen historiaan.
Sigeberht († noin 757) oli länsisaksilainen aatelismies ja atheling. Hän oli Wessexin kuningas vuosina 756-757.
Tausta ja asema
Sigeberht mainitaan lähteissä lyhyesti, ja hänen henkilökohtaiset taustatietonsa ovat puutteellisia. Termi atheling (aatelismies, kuninkaallinen perillinen) kertoo, että hän kuului Wessexin kuninkaalliseen sukuun ja oli kelpoinen kruununperijäksi. 750-luvun Wessex oli poliittisesti aktiivinen ja ajoittain epävakaa, osittain siksi, että naapurikuningaskunnat kuten Mercia harjoittivat vaikutusvaltaa alueella.
Hallitsijakausi 756–757
Kuningas Cuthredin (hallitsi 740–756) kuoleman jälkeen Sigeberhtista tuli lähteiden mukaan lyhytaikaisesti Wessexin kuningas vuosina 756–757. Hänen valtakautensa oli hyvin lyhyt, eikä siitä ole säilynyt paljoa yksityiskohtia. Ajanlähteet kuvaavat hänen valtakautensa päättymistä nopeasti: Sigeberht syrjäytettiin neuvoston eli witan toimesta ja hänen valtansa siirtyi pian seuraajalle.
Syrjäyttäminen ja kuolema
Lähteet kertovat, että Sigeberht tuli syrjäytetyksi ja että hän kuoli noin vuonna 757. Syyt syrjäyttämiseen eivät ole täsmällisesti tiedossa: eri lähteet mainitsevat poliittisen kuohunnan, mahdollisen sisäisen eripuran tai tuomion, mutta täsmällinen tapahtumien kulku ja motiivit jäävät epäselviksi. Sigeberhtin syrjäyksen jälkeen Wessexin valta siirtyi nopeasti uudelle hallitsijalle, Cynewulfille, joka hallitsi pitkään (757–786) ja jonka nimi jääkin paremmin lähteisiin.
Lähdeaineisto ja historioitsijoiden arviot
Tietomme Sigeberhtista perustuvat pääasiassa anglosaksisiin kronikoihin ja myöhempiin keskiaikaisiin historiankirjoituksiin. Näissä lähteissä käsittely on usein lyhyt ja ajoittain ristiriitainen, joten moni yksityiskohta jää epävarmaksi. Nykyhistorioitsijat suhtautuvat Sigeberhtiin usein esimerkkinä 700-luvun puolivälin poliittisesta vaihtelusta ja talonpoikais- ja aatelisvallan välisestä neuvottelusta Wessexin hallinnossa.
Perintö
Sigeberhtin perintö on vähäinen verrattuna pitkäaikaisiin hallitsijoihin. Hänen lyhyt valtakaudensa ja siitä seurannut nopea vallanvaihto osoittavat sen ajan dynastista herkkyyttä ja aateliston vaikutusvaltaa kuninkaalliseen valtaan. Koska Länsi-Saksin myöhempi kehitys jatkui Cynewulfin johdolla, Sigeberht jää historian sivuun lyhyenä jaksona, josta tiedetään vain vähän varmaa.
Yhteenveto
- Kuolleisuus: noin 757.
- Hallitsijakausi: lyhyt, 756–757.
- Tausta: aatelismies ja atheling, Wessexin kuninkaallista sukua.
- Lähteet: anglosaksiset kronikat ja keskiaikaiset historiat; tiedot ovat vähäisiä ja osin epävarmoja.
Koska lähdeaineisto on niukka, Sigeberhtin elämän ja valtakauden yksityiskohdat jäävät osittain arvoituksellisiksi. Hänen merkityksensä on ennen kaikkea osoitus 700-luvun puolivälin Wessexin dynamiikasta ja aateliston roolista vallanvaihtoon.
Wessexin kuningas
Sigeberht oli länsisaksilainen atheling (prinssi), joka vuonna 756 seurasi Cuthrediä Wessexin kuninkaana. 756. Hallittuaan vuoden ajan häntä syytettiin laittomista teoista, ja witan poisti hänet vallasta. Tätä neuvostoa johti Cynewulf. Sama neuvosto valitsi sitten Cynewulfin Sigeberhtin tilalle kuninkaaksi. Sigeberht sai pitää Hampshiren, ja siellä häntä tuki ealdorman Cumbra. Sigeberht kuitenkin tappoi Cumbran, minkä seurauksena hänet ajettiin pois Hampshiresta. Sigeberht sai surmansa vaeltaessaan Wealdin suuressa metsässä, ja hänet tappoi paimentolainen. Paimen tappoi Sigeberhtin kostoksi Cumbran tappamisesta.
Tämä tapahtumasarja oli pohjana Cynewulfin ja Cyneheardin tarinalle. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Cynewulfin tappoi Cyneheard, Sigeberhtin veli. Tämä tapahtui joko kostoksi veljensä tappamisesta tai siksi, että Cyneheardia oltiin karkottamassa Wessexistä.
Etsiä