Wessexin kuninkaat ja hallitsijat – luettelo vuoteen 927 asti

Luettelo Wessexin kuninkaista ja hallitsijoista vuoteen 927 asti — tarina heptarkian ajoista Alfred Suureen ja Athelstaniin, viikinkien hyökkäyksistä ja yhtenäisen Englannin synnystä.

Tämä on luettelo Wessexin hallitsijoista vuoteen 927 asti. Myöhemmät monarkit on lueteltu Englannin monarkkien luettelossa. Monien myöhempien englantilaisten monarkkien tiedot on vahvistettu useista lähteistä. Wessexin varhaisimmat kuninkaat ovat kuitenkin peräisin monia kirjallisia lähteitä varhaisemmilta ajoilta. Wessex oli yksi Britannian heptarkian seitsemästä kuningaskunnasta. Tämä on myöhempi nimi, joka annettiin Englannin seitsemälle anglosaksiselle kuningaskunnalle varhaiskeskiajalla. Wessexin lisäksi siihen kuuluivat Northumbria, Mercia, Itä-Anglia, Essex, Kent ja Sussex.

Vuonna 865 suuri pakanoiden armeija saapui Itä-Angliaan. Tanskalaiset (viikingit) kukistivat anglosaksiset kuningaskunnat yksi kerrallaan. Yhdeksännen vuosisadan loppuun mennessä Englannin neljä viimeistä itsenäistä kuningaskuntaa olivat pienentyneet vain yhdeksi. Wessex oli ainoa jäljellä oleva kuningaskunta, jota viikingit eivät tuhonneet. Alfred Suuren aikana Wessexistä tuli yhtenäisen Englannin ydin. Hänen pojanpoikansa Athelstan oli Englannin ensimmäinen kuningas.

Tausta ja dynastia

Wessex tunnetaan erityisesti Cerdicingien (Wessexin hallitsijasuvun) dynastiasta, jonka traditionaalisena perustajana pidetään Cerdicia. Varhaisimmat kuninkaiden nimet ja kronologiat perustuvat osin myöhäisempiin sukutauluihin ja kirjallisiin lähteisiin, joten niiden tarkkuudesta on kiistaa. Keskeisiä kirjallisia lähteitä ovat muun muassa anglosaksinen kronikka (Anglo-Saxon Chronicle), Bēdan teokset sekä myöhäisemmät asiakirjat ja läänityskirjat.

Kristinusko ja hallinnon kehitys

Wessexin kuningaskunta kristittyi vaiheittain 600-luvulla, kun anglosaksisten kuninkaiden keskuuteen levisi kristillinen kirkko. Kristinusko vaikutti hallintoon, oikeuslaitokseen ja koulutukseen. Myöhemmillä vuosisadoilla Wessexin kuninkaat alkoivat kehittää järjestäytyneempiä hallinto- ja puolustusjärjestelmiä: kuningas Alfred Suuri (rehellisesti 871–899) uudisti muun muassa lakia, perusti linnoitettuja asutuksia (burh) ja edisti opetusta sekä kirjallisuuden suomalaistamista anglosaksiseen käyttöön.

Viikingit, Danelaw ja Wessexin nousu

9. vuosisadalla skandinaaviset ryöstöretket muuttuivat laajamittaisiksi maahanmuuton ja valloituksen aaltoiksi. Vuonna 865 saapunut suuri "pakanoiden armeija" järisytti anglosaksista poliittista karttaa: monet kuningaskunnat tuhoutuivat tai alistuivat viikinkien vallalle. Tässä tilanteessa Wessex erottui sitkeydellään. Alfred Suuren johdolla Wessex pystyi vastustamaan viikinkejä—merkittävin käännekohta oli vuonna 878 saavutettu Edingtonin voitto ja sen jälkeinen rauha, joka johti Danelaw’n rajajärjestelyihin.

Keskeiset hallitsijat (valikoima)

• Cerdic (perinteisesti nimetty Wessexin kantaisäksi) — legendaarinen perustajahahmo; varhaisen perimätiedon mukaan 500-luvulta, mutta historialliseen tarkkuuteen liittyy epävarmuuksia.
• Cynegils ja muut 600-luvun kuninkaat — Wessexin varhaiskauden hallitsijoita, joiden aikana kristinuskon leviäminen eteni.
• Ine (rehtori noin 688–726) — sääteli lainsäädäntöä ja vahvisti kuninkaallista valtaa; luopui kruunusta ja lähti Roomaan, mikä on hyvin dokumentoitu tapaus.
• Egbert (rehtori 802–839) — laajensi Wessexin vaikutusvaltaa ja vaikutti koko Etelä-Englannin politiikkaan.
• Alfred Suuri (rehtori 871–899) — puolusti Wessexiä viikinkejä vastaan, uudisti puolustus- ja oikeusjärjestelmää, edisti koulutusta ja kulttuuria; hänen työnsä loi pohjan Englannin yhdistymiselle.
• Edward vanhempi (rehtori 899–924) — Alfredin poika, joka jatkoi alueiden yhdistämistä ja laajensi Wessexin valtaa entisestään.
• Athelstan (rehtori 924–939) — Alfredin jälkeläinen, joka usein mainitaan ensimmäisenä "koko Englannin" kuninkaana; hänen hallintonsa saavutti vuonna 927 varsinaisen poliittisen yhtenäisyyden, minkä vuoksi listan päätepiste on vuosi 927.

Miksi luettelo päättyy vuoteen 927?

Vuosi 927 merkitsee perinteisesti pistettä, jolloin Wessexin ja sen jälkeläisten johtama prosessi Englannin yhdistymiseksi katsotaan käytännössä toteutuneeksi: Athelstan oli toteuttanut sellaisen poliittisen ja sotilaallisen vallan, että koko saari alkoi yhdistyä yhden kuninkaan alaisuuteen. Tämän jälkeen monet Wessexin hallitsijoista luetaan jo Englannin kuninkaiksi, ja heidät on siksi lueteltu Englannin monarkkien yhteydessä.

Lähteet ja tutkimuksen rajat

Tieto varhaisista Wessexin kuninkaista perustuu yhdistelmään kronikoita, kirkollisia kirjoituksia, genealogioita sekä myöhempiä tulkintoja. Anglosaksinen kronikka on keskeinen 800–900-lukujen kuvaus, mutta se on osin poliittisesti latautunut lähde, laadittu Wessexin alaisuudessa. Siksi varhaisten hallitsijoiden tarkat ajat ja jopa olemassaolo voivat olla osin epävarmoja. Moderni historiointi pyrkii yhdistämään kirjalliset tiedot arkeologisiin löytöihin ja vertailemaan eri lähteitä realistisemman kuvan saamiseksi.

Seuraavissa osioissa (luettelossa) käydään läpi Wessexin hallitsijat perinteisessä kronologisessa järjestyksessä, huomioiden sekä varmat että perinteiset nimet ja maininnat. Lyhyiden esittelyjen lisäksi on mainittu olennaiset tapahtumat ja lähdettä koskevat huomautukset, jotta lukija ymmärtää, mitkä tiedot ovat vahvasti dokumentoituja ja mitkä perustuvat perimätietoon.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Wessex?

K: Mitkä olivat Britannian heptarkian seitsemän kuningaskuntaa?

K: Milloin suuri pakanoiden armeija saapui Itä-Angliaan?

K: Kuka kukisti anglosaksiset kuningaskunnat?

K: Mikä oli ainoa kuningaskunta, jota viikingit eivät tuhonneet?

K: Kuka teki Wessexistä yhtenäisen Englannin ytimen?

K: Kuka oli Englannin ensimmäinen kuningas?

Hae kirjaimella