Siltti – maaperän määritelmä ja ominaisuudet sekä vaikutus viljelyyn

Siltti – mitä se on, ominaisuudet ja vaikutus viljelyyn. Lue silttimaan vedenpidätyksestä, ravinteista, lämpötiloista ja käytännön viljelyvinkeistä.

Siltti on hienojakoinen aine, jota esiintyy sekä luonnon sedimenteissä että rapautuneessa kiviaineksessa; sitä löytyy esimerkiksi maaperää ja kalliota rapautumisen tai kulkeutumisen seurauksena. Siltti määritellään yleensä hiukkaskoon mukaan: silttihiukkaset ovat noin 0,002–0,063 mm (tai joissain järjestelmissä 0,002–0,05 mm) väliltä.

Fysikaaliset ominaisuudet

• Tuntuma: siltti tuntuu sormenpäissä sileältä tai saippuamaiselta; kostutettuna se voi tuntua liukkaalta.
• Rakenne: siltti ei muodosta yhtä vahvaa aggregaattirakennetta kuin savi, joten se on alttiimpi tiivistymiselle ja pölyämiselle.
• Vesitalous: siltti pidättää vettä paremmin kuin hiekka, mutta huokostyyppi ja läpäisevyys voivat johtaa huonoon kuivatukseen ja veden seisomiseen, mikä lisää eroosion ja vesilampien riskiä.
• Lämmönjohtavuus: silttimaa jäähtyy hitaasti ja kylmenee keväällä usein hitaammin kuin hiekkamaa, joten se voi viivästyttää kylvöaikaa.
• Ravinteet ja CEC: siltti sitoo ravinteita paremmin kuin hiekka mutta huonommin kuin savi; sen kationinvaihtokapasiteetti (CEC) on yleensä kohtalainen.

Vaikutus viljelyyn

Silttamailla on sekä etuja että haasteita viljelyn kannalta:

• Etuna: hyvä kapillaarinen kosteuden nousu tarjoaa kasveille vettä kuivina kausina; hienojakoinen kasvualusta luo useille siemenille hyvän kylvöalustan.
• Haasteina: alttius tiivistymiseen ja kuoriintumiseen (crusting) erityisesti sadetta seuraavan kuivumisen aikana, huono kuivaus voi estää juurten hapensaantia ja hidastaa kevään lämpenemistä.
• Eroosio: kuiva siltti on herkkää tuuli- ja pintavaluntapohjaiseen eroosioon; sadekuurot voivat helposti kuljettaa sitä mukanaan.

Kasvintuotannon käytännöt silttamailla

• Lisää orgaanista ainesta (komposti, lantaja peitteet) parantamaan rakennetta, veden- ja ravinteensitomiskykyä.
• Vältä maan käynnistämistä liian kosteana — työstäminen märkinä lisää tiivistymistä.
• Käytä peiteviljelyä ja kattavuutta vähentämään eroosiota ja parantamaan maan mikrorakennetta.
• Ravinnehallinta: kanavoi lannoitus niin, että ravinteet pysyvät kasvien käytettävissä eivätkä huuhtoudu helposti.
• Paranna vettä läpäisevyyttä tarvittaessa salaojituksella tai muilla vesitalouden toimenpiteillä.
• Vältä toistuvaa raskaiden koneiden ajoa samoilla urilla — käytä kontrolloitua ajoa tai kevennä painoja vähentääksesi tiivistymistä.

Silttimaiden tunnistus

• Kädellä/tekstuuritesti: kostutettuna siltti tuntuu pehmeältä ja liukkaalta; se ei kuitenkaan muodosta yhtä pitävää "nauhaa" kuin savi.
• Purkki-/sedimentaatiotesti: näyte lasipullossa veden kanssa antamaan karkea arvio hiukkaskoon jakaumasta; siltti laskeutuu hitaammin kuin hiekka mutta nopeammin kuin savi.
• Laboratoriomittaukset: partikkelikoostumusanalyyseilla ja tekstuurikolmiolla saadaan tarkka luokitus (siltti, silttimaa, savisiltti jne.).

Muodostuminen ja esiintyminen

Siltti syntyy usein kallioperän rapautumistuotteena, jäätikkö- ja jokisängyissä, järvien ja merien sedimenteissä sekä tuulen kuljettamana (loess). Suomessa silttiä esiintyy erityisesti jokilaaksojen ja meren rannikoiden sedimenteissä sekä jäätikköperäisissä hienoaineksissa.

Yhteenveto

Siltti on tärkeä ja laajalti esiintyvä maaperäkomponentti, jolla on omat erityispiirteensä: hyvä vesinpidätys yhdistettynä alttiuteen tiivistymiselle ja eroosiolle. Viljelyssä silttamaata voidaan parantaa ja riskit minimoida lisäämällä orgaanista ainesta, käyttämällä peitekasveja, huolehtimalla oikea-aikaisesta työskentelystä ja tarvittaessa järjestämällä salaojitus.

Hae kirjaimella