Siltti
Siltti on maaperää tai kalliota, joka on kehittynyt tietyn raekoon omaavasta rakeisesta materiaalista.
Hiekkamaassa on paljon pienempiä hiukkasia kuin hiekkamaassa, joten se tuntuu sileältä. Kostutettuna se on saippuamaisen liukasta. Kun sitä pyöritellään sormien välissä, iholle jää likaa.
Siltamulta pidättää vettä pidempään, mutta se ei pysty sitomaan niin paljon ravinteita kuin haluaisit, vaikka se onkin melko hedelmällistä. Kosteutta pidättävän ominaisuutensa vuoksi silttimaa on kylmää ja kuivattaa huonosti.
Talon ja auton ympärille New Orleansissa kerääntynyt liete, joka on jäänyt London Avenuen kanavan rikkoutumisen aiheuttaman tulvan jäljiltä.
Rakeisuuskriteerit
Silttihiukkaset vaihtelevat välillä1 ⁄256 ja1 ⁄16 mm (3,9-62,5 μm), ne ovat suurempia kuin savi mutta pienempiä kuin hiekka. Siltti eroaa kemiallisesti savesta, ja toisin kuin savi, siltin rakeet ovat suunnilleen samankokoisia kaikissa ulottuvuuksissa.
Silttiä voi esiintyä maaperänä tai vaihtoehtoisesti suspendoituneena sedimenttinä minkä tahansa pintavesimuodostuman vesipatsaassa. Sitä voi esiintyä myös laskeumana vesistön pohjassa sen jälkeen, kun se on erodoitunut muualla ja kulkeutunut virran tai virtauksen mukana. Siltti kulkeutuu helposti vedessä ja on riittävän hienojakoista kulkeutuakseen pölynä pitkiä matkoja ilman mukana. Tuulen laskeutumisen tuloksena syntyneitä paksuja silttikerrostumia kutsutaan usein nimellä loess (saksankielinen termi) tai limon (ranskankielinen termi). Siltti ja savi aiheuttavat veden sameutta.
