Sinope on Jupiterin palloton kuu. Sen löysi Seth Barnes Nicholson Lickin observatoriossa vuonna 1914, ja se on nimetty kreikkalaisen mytologian Sinopen mukaan. Sinope on pieni ja tumma kappale, joka kiertää Jupiteria kaukana planeetan pääkuista.
Sinope sai nykyisen nimensä vasta vuonna 1975; sitä ennen se tunnettiin yksinkertaisesti nimellä Jupiter IX. Vuosina 1955-1975 sitä kutsuttiin toisinaan nimellä "Hades".
Sinope oli kaukaisin tunnettu Jupiterin kuu, kunnes Megaclite löydettiin vuonna 2000. Kaukaisin tunnettu Jupiterin kuu on S/2003 J 2.
Kiertorata
Sinope kuuluu Jupiterin epäsäännöllisiin kuihin: sen rata on retrogradinen (kiertää planeettaa vastakkaiseen suuntaan planeetan pyörimiseen nähden), ja sillä on korkea inklinaatio sekä huomattava eksentrisyys. Kiertoradan ominaisuudet — suuri kaukaisuus Jupiterista, korkea vinous ja epäsymmetrinen radan muoto — viittaavat siihen, että Sinope ei ole syntynyt yhdessä Jupiterin pääkuiden kanssa, vaan se on todennäköisesti myöhemmin kiinni jäänyt kappale.
Fyysiset ominaisuudet
Sinope on pieni: luokittelussa sen halkaisija on vain muutamia kymmeniä kilometrejä, ja pinta on tumma. Spektr havaintojen perusteella Sinope näyttää punertavalta ja sen pinnan heijastuskyky (albedo) on matala. Nämä piirteet muistuttavat joitain tummia asteroidityyppejä, mikä tukee käsitystä sen mahdollisesta alkuperästä aurinkokunnan ulkoisilta alueilta tai asteroidivyöhykkeeltä.
Ryhmä ja alkuperä
Sinope on perinteisesti liitetty Pasiphae-ryhmään, joka koostuu Jupiterin ympäri kiertävistä retrogradisista, kaukana sijaitsevista ja epäsäännöllisistä kuista. Toisaalta Sinope eroaa muista ryhmän jäsenistä sekä radallisilta että spektriominaisuuksiltaan, joten jotkut tutkijat pitävät sitä erillisenä tai mahdollisesti kaapattuna yksittäisenä kappaleena. Yleinen näkemys on, että Sinope on todennäköisesti kaapattu pienplaneetta tai kuun kaltainen kappale, joka ajautui Jupiterin vetovoiman vaikutukseen varhaisessa aurinkokunnan historiassa.
Tutkimus ja havainnot
Sinopea on tutkittu pääasiassa kaukoputkilla tehtyjen valokuva- ja fotometriahavaintojen avulla. Suurten kaukoputkien ja modernejen detectorien avulla saadaan tietoa sen väristä, kirkkauden vaihteluista ja radan tarkemmista arvoista. Kuun pienen koon ja kaukaisen sijainnin vuoksi yksityiskohtaiset tiedot (kuten tarkka pyörimisaika tai pinnan koostumus) ovat rajoitetumpia verrattuna Jupiterin suurempiin kuihin.
Merkitys
Sinope on hyvä esimerkki Jupiterin moninaisesta ja dynaamisesta kuujärjestelmästä: sen radan ja ominaisuuksien tutkimus auttaa ymmärtämään, miten suurten planeettojen gravitaatio voi kaapata ja säilyttää pieniä kappaleita, sekä antaa tietoa aurinkokunnan varhaisista ajoista ja pienkappaleiden alkuperästä.
