Älypuhelin – mikä se on, miten toimii ja tärkeimmät ominaisuudet

Tutustu älypuhelimeen: mikä se on, miten se toimii ja tärkeimmät ominaisuudet — kamera, GPS, sovellukset, moniajo ja nopea tiedonsiirto selkeästi esitelty.

Älypuhelin on matkapuhelin, jota voidaan käyttää myös tietokoneena. Ne toimivat tietokoneen tavoin, mutta ovat mobiililaitteita, jotka ovat niin pieniä, että ne mahtuvat käyttäjän käteen.

Käyttökohteita ovat:

• Sähköpostien, tekstiviestien, valokuvien ja multimediaviestien lähettäminen ja vastaanottaminen.
• Yhteystietojen rekisteröinti
• Laskin, valuuttamuunnokset, hälytys jne. toiminnot
• Internetin selaaminen mobiiliselaimella
• Pelien pelaaminen
• Videokeskustelu
• Mobiilimaksaminen tavaroista tai palveluista
• Viivakoodin skannaus
• Valokuvaus ja videokuvaus
• Käytä taskulamppuna valon tuottamiseen pimeillä alueilla.
• Muistiinpanojen tekeminen ja haku
• Käyttäjän sijainnin näyttäminen kartalla GPS:n (Global Positioning System) avulla.

Toinen tapa ajatella niitä on, että ne ovat kämmenmikrofoneja, joilla voi soittaa puheluita kuten muillakin matkapuhelimilla. Vanhemmissa puhelimissa käytettiin myös tietokonetekniikkaa, mutta niistä puuttuivat monet tietokoneen osat, jotka olivat liian suuria puhelimeen mahtuakseen. Nykyaikaiset puhelinvalmistajat ovat pystyneet käyttämään pienempiä osia. Useimmat älypuhelimet ovat myös GPS-vastaanottimia ja digitaalikameroita.

Koska älypuhelimet ovat pieniä tietokoneita, niissä käytetään käyttöjärjestelmää, joka on usein laitteiden yhteinen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Suurin osa älypuhelimista käyttää Applen iOS- tai Googlen Android-käyttöjärjestelmää, mutta osa käyttää Windows Phone- tai BlackBerry OS -käyttöjärjestelmää. Useimmissa on mahdollista tehdä moniajoa eli ajaa useampaa kuin yhtä ohjelmaa, mikä auttaa käyttäjää tekemään asioita nopeammin ja helpommin. Käyttäjät voivat hankkia valmistajan sovelluskaupasta, kuten Applen App Storesta ja Google Playsta, lisää ohjelmia, niin sanottuja mobiilisovelluksia, jotka voivat auttaa heitä suorittamaan erityistehtäviä.

Tiedonsiirto on nopeutunut. Älypuhelimet voivat lähettää ja vastaanottaa tietoja paljon nopeammin kuin vanhemmat puhelimet. Teollisuus käyttää erilaisia standardeja tiedonsiirtonopeuksien merkitsemiseen. 2G otettiin käyttöön vuonna 1991. 2G tarkoittaa 2. sukupolvea. 2G-puhelimet lähettävät dataa suunnilleen samalla nopeudella kuin 56 kbit/s (kilobittiä sekunnissa) valintamodeemi.

3G otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. 3G-puhelinten nopeus vaihtelee sijainnista riippuen noin 200 kbit/s ja 14 Mbit/s (megabittiä sekunnissa) välillä. Tämä on verrattavissa DSL:n tai alhaisen kaapelimodeemin nopeuteen. Useimmissa älypuhelimissa käytetään 3G-tekniikkaa, jotta ne olisivat riittävän nopeita internetin ja muiden dataominaisuuksien käytännön käyttöön. Nopeammat 4G-verkot toimivat monissa paikoissa, ja niiden nopeus on arviolta 100 Mbit/s-1Gbit/s (gigabittiä sekunnissa). Tämä on yhtä nopeaa kuin jotkin ethernetiä käyttävät tietokoneverkot. Monissa vuoden 2010 jälkeen käyttöönotetuissa älypuhelimissa käytetään 4G-tekniikkaa, myös LTE:tä, joka on myöhempi, vielä nopeampi versio. 5G otettiin käyttöön muutamissa paikoissa vuonna 2019.

Älypuhelimet saavat virtansa akuista. Niiden varastoiman energian määrä vähenee ajan myötä, ja ne heikkenevät. Tämä aiheuttaa sen, että puhelimesta tulee hitaampi ja myöhemmin se sammuu itsestään ilman käyttäjän pyyntöä. Jotkin älypuhelimet on suunniteltu niin, että käyttäjä voi irrottaa takakannen ja vaihtaa heikentyneen akun. Useimpia uudempia älypuhelimia ei ole tehty näin.

Keskeiset laitteiston osat

Älypuhelin sisältää useita keskeisiä komponentteja, jotka yhdessä mahdollistavat monipuolisen käytön:

• Näyttö: kosketusnäyttö (LCD tai OLED). Koko ja resoluutio vaikuttavat käyttömukavuuteen ja akkukestoon.
• Järjestelmäpiiri (SoC): sisältää suorittimen (CPU), grafiikkapiirin (GPU) ja usein modemiosan. SoC määrittää puhelimen suorituskyvyn.
• Muisti ja tallennustila: RAM (työmuisti) vaikuttaa moniajoon; sisäinen tallennustila (GB) määrittää, kuinka paljon kuvia, sovelluksia ja tiedostoja voi säilyttää.
• Kamera(t): useimmissa malleissa on useampi kamera (pää, ultralaajakulma, tele, makro) sekä etukamera videopuheluihin ja selfieihin.
• Akku: litiumioniakku; kapasiteetti ilmoitetaan milliampeereina (mAh). Myös latausnopeudet (pikalataus, langaton lataus) ovat tärkeitä.
• Sensorit: kiihtyvyysanturi, gyroskooppi, läheisyysanturi, valoanturi, magnetometri sekä biometriset anturit (sormenjälki, kasvontunnistus).
• Yhteysosat: mobiiliverkon radiot (2G–5G), Wi‑Fi, Bluetooth, GPS ja usein NFC korttimaksuja varten. Monet uudet mallit tukevat myös eSIM:iä.

Käyttöjärjestelmä ja sovellukset

Älypuhelimen käyttö perustuu käyttöjärjestelmään, joka hallinnoi laitteiston resursseja ja sovellusten toimintaa. Suosituimmat ovat Applen iOS ja Googlen Android, joista kumpikin tarjoaa oman sovelluskauppansa ja kehitysympäristön. Sovelluksilla voi laajentaa puhelimen toimintoja esimerkiksi sähköpostin, navigoinnin, pelaamisen, kuvankäsittelyn tai etätyökalujen avulla.

Langattomat yhteydet ja verkot

Älypuhelimet hyödyntävät erilaisia langattomia yhteyksiä. Matkapuhelinverkot kehittyvät sukupolvittain (2G, 3G, 4G/LTE, 5G), ja nopeudet sekä latenssit paranevat uudemmissa verkoissa. Lisäksi puhelimet tukevat Wi‑Fi‑yhteyksiä (kotiverkko, julkiset verkot), Bluetoothia laitteiden yhdistämiseen ja NFC:tä lähimaksamiseen tai laiteparitukseen.

Tyypillisiä käyttötarkoituksia

• Viestintä: puhelut, tekstiviestit, pikaviestit ja sähköposti.
• Media: musiikin kuuntelu, videoiden suoratoisto, uutisten lukeminen.
• Tuottavuus: kalenteri, muistiinpanot, toimisto- ja pilvisovellukset.
• Navigointi: kartat, reittiohjeet ja sijainnin jako GPS:n avulla.
• Maksut ja tunnistautuminen: mobiilimaksut, QR-koodit, sähköiset lippujärjestelmät.
• Terveys ja urheilu: askelmittarit, sykemittaukset ja hyvinvointisovellukset.

Akku, lataus ja käyttöikä

Akut tulevat ajan myötä heikommiksi: niiden kapasiteetti laskee ja käyttöaika lyhenee. Joissain vanhemmissa laitteissa akku on vaihdettavissa, mutta useimmat modernit mallit käyttävät kiinteää akkua. Kiinnitä huomiota latausominaisuuksiin (pikalataus, langaton lataus, latauskestävyys) ja säilytä akun terveyttä välttämällä jatkuvaa täyteen purkauttamista tai ylikuumenemista.

Tietoturva ja yksityisyys

Älypuhelimen suojaaminen on tärkeää. Perustoimia ovat lukitusnäytön salasana, PIN, kuvio tai biometrinen tunnistautuminen (sormenjälki, kasvojentunnistus). Lisäksi kannattaa päivittää käyttöjärjestelmä ja sovellukset säännöllisesti, hallita sovellusten käyttöoikeuksia ja käyttää varmuuskopiointia sekä vahvoja salasanoja tai salasananhallintaa. Monet laitteet tarjoavat myös salatun tallennuksen.

Osto- ja käyttövinkkejä

• Arvioi omat tarpeesi: haluatko hyvän kameran, pitkän akunkeston, suuren näytön vai tehokkaan suorittimen?
• Tarkista ohjelmistotuki: kuinka pitkään valmistaja tarjoaa päivityksiä ja turvapäivityksiä.
• Muistin ja tallennustilan riittävyys: monelle käyttäjälle vähintään 128 GB ja 4–8 GB RAM on hyvä lähtökohta, mutta tarpeet vaihtelevat.
• Suojaa laitetta: käytä suojakuorta ja näytönsuojaa, sekä ota varmuuskopiot käyttöön.

Esteettömyys

Useimmissa älypuhelimissa on esteettömyystoimintoja, kuten suurennuslasitila, ruudunlukijan lukeminen ääneen, isot tekstikoot ja helppokäyttöiset vaihtokytkimet. Nämä parantavat käytettävyyttä eri käyttäjäryhmille.

Mitä tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden suuntauksia ovat muun muassa taittuvat näytöt, kehittyneempi laitekohtainen tekoäly, paremmat kamerajärjestelmät, pidemmät akkukutet ja entistä laajempi 5G:n hyödyntäminen. Myös yksityisyyden suojan ja turvallisuuden kehitys ovat jatkuvia painopisteitä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on älypuhelin?

K: Miten älypuhelimet toimivat?

K: Mitkä ovat älypuhelinten tiedonsiirtonopeudet?

K: Miten älypuhelimet saavat virtaa?

K: Millaisia toimintoja älypuhelimessa on?

Kysymys: Voivatko myös vanhemmat puhelimet käyttää tietotekniikkaa?

Hae kirjaimella