Stećakit: keskiaikaiset hautakivet Bosnia ja Hertsegovinassa (UNESCO)
Stećak (Стећак, [stetɕak]; monikko: Stećci, Стећци, [stetɕtsi]) on keskiaikaisessa Bosniassa tehty monumentaalinen hautakivi. Ne ovat yleensä kalkkikivestä veistettyjä hautamuistomerkkejä, jotka voivat olla laattamaisia tasaisia kiviä, arkkujen tai sarkofagien muotoisia rakennelmia tai korkeamman pystylaatan kaltaisia muistomerkkejä. Stećcit ajoittuvat pääosin 1100–1600-lukujen väliselle ajalle, ja niiden koristelu vaihtelee yksinkertaisista geometrisista kuvioista hyvinkin runsaisiin reliefeihin ja ihmiskuvauksiin.
Hautakivet sijaitsevat enimmäkseen Bosnia ja Hertsegovinassa, ja pienempi osa Kroatian, Montenegron ja Serbian raja-alueella. Noin 60 000 hautakiveä on löydetty nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueelta. Lisäksi muissa maissa on löydetty useita tuhansia; lähteet antavat arvioksi noin 10 000–12 000 stećciä näissä maissa, joten yhteismäärä on arviolta 70 000–72 000 hautakiveä. Stećakit esiintyvät yli 3 300:ssa eri paikassa, joista yli 90 prosenttia on osin tai täysin huonokuntoisia.
Historia ja ajoitus
Stećcit ovat syntyneet keskiajalla, ja niiden käyttö näyttää jatkuneen pitkälle 1500-luvulle. Niitä ilmestyi erityisesti Bosnian alueelle, joka oli kyseisenä aikana kulttuurisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Stećcit liittyvät sekä maalliseen että uskonnolliseen hautausperinteeseen, ja niitä on käytetty eri yhteisöissä — katolisissa, ortodoksisissa ja sellaisissa ryhmissä, joita on joskus kutsuttu Bosnian kirkoksi. Parhaiten koristellut ja runsaimmin stećcejä sisältävät alueet ajoittuvat 1300–1400-luvuille.
Muodot, koristeet ja kirjoitukset
- Muodot: yksinkertaisesta lattiakiveä muistuttavasta laatasta aina arkku- tai sarkofagimuotoisiin kiviin ja katto- tai harjakaton muotoisiin veistoksiin.
- Kuviointi: yleisiä ovat ristikoristeet, ruusukkeet, aurinko- ja kuunsymbolit, eläinhahmot (peurat, leijonat), rituaaliset kohtaukset, metsästys- ja ratsastuskuvat sekä erilaiset geometriset ja kasvikuvioinnit.
- Henkilökuvat ja kohtaukset: monet kivistä esittävät ihmishahmoja, aseellisia sotureita, tanssia ja juhlintaa – nämä kuvaukset antavat tietoa keskiajan elämästä, arvoista ja rituaaleista.
- Inskriptiot: osa stećceistä kantaa tekstejä, lyhyitä epitafeja tai nimen mainintoja. Kirjoitukset on usein tehty bosančica-kirjoituksella (paikallinen muoto kyrillisestä) tai latinalaisella aakkosella. Tekstit ovat tyypillisesti lyhyitä ja paikalliskieltä muistuttavia.
Kulttuurinen merkitys ja tulkinnat
Stećcit ovat ainutlaatuinen todistus Itä- ja Kaakkois-Euroopan keskiaikaisesta hautaus- ja muistokulttuurista. Niitä käytetään usein todisteena alueen historiallisesta monikulttuurisuudesta ja uskonnollisesta sekoittumisesta. Tutkijoiden keskuudessa on keskustelua stećcien tekijöistä, tilaajista ja uskonnollisesta merkityksestä: ilmiö näyttäytyy laajasti paikallisena perinteenä, jonka taustalla olivat erilaiset yhteisöt ja sosiaaliset ryhmät.
UNESCO ja suojelu
Stećci-valtakunnallinen merkitys tunnustettiin kansainvälisesti, ja eräät keskeiset hautausmaat nimettiin Unescon maailmanperintökohteiksi. Vuonna 2016 joukko keskeisiä stećci-löytöpaikkoja Bosniassa, Kroatiassa, Montenegrossa ja Serbiassa liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon nimellä "Stećci — keskiaikaiset hautakivet" (Stećci Medieval Tombstones Graveyards). UNESCO-listaus nosti esiin tarvetta suojelulle ja tutkimukselle sekä lisäsi tietoisuutta tästä kulttuuriperinnöstä.
Säilyminen ja uhkat
Monet stećcit ovat ajan saatossa kärsineet luonnonrapautumisesta, maanviljelystä, rakennustoiminnasta, ilkivallasta ja tietämättömästä käsittelystä. Osa paikoista on ollut myös sodan ja konfliktien vaikutuksen alaisia. Suojelutoimet sisältävät kartoitusta, konservointia, paikallista suojelua ja tiedotuskampanjoita. UNESCO-statuksen myötä osa hautausmaista on saanut parempaa suojelua ja rahoitusta kunnostukseen, mutta paljon työtä on edelleen edessä, jotta koko perintö saadaan turvattua.
Tutkimus ja vierailu
Stećcejä tutkitaan arkeologian, taidehistorian ja historiallis-kulttuuristen tutkimusten näkökulmista. Parhaiten säilyneet ja koristellut hautausmaat, kuten Radimlja (Bosnia ja Hertsegovina) ja muut tunnetut kohteet, ovat suosittuja myös matkailijoiden keskuudessa. Vierailijoita kehotetaan kunnioittamaan paikkojen arvoa: noudattamaan paikallisia ohjeita, välttämään kivien koskettelua tai kiipeämistä ja tukemaan paikallisia suojelu- ja museohankkeita.
Stećcit tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan keskiaikaiseen Bosnian ja sitä ympäröivien alueiden yhteiskuntaan, uskomuksiin ja taiteelliseen ilmaisuun. Niiden säilyttäminen edellyttää jatkossakin kansainvälistä yhteistyötä, paikallista sitoutumista ja riittäviä resursseja.
