Stonehenge – UNESCO:n maailmanperintökohde ja esihistoriallinen megaliitti
Stonehenge — UNESCO:n maailmanperintökohde ja vaikuttava esihistoriallinen megaliitti Wiltshiressä. Tutustu historiaan, teorioihin ja vierailuohjeisiin.
Stonehenge on esihistoriallinen maailmanperintökohde, joka koostuu megaliiteista kahdeksan mailia (13 kilometriä) Salisburysta pohjoiseen Wiltshiressä, Englannissa. Se rakennettiin 3100 eaa. ja 1550 eaa. välisenä aikana, ja se oli käytössä pronssikaudelle asti. Muistomerkki koostuu hengeistä, joissa seisovat kivet ovat ympyröissä. Se on luultavasti koko Britannian tärkein esihistoriallinen muistomerkki, ja se on houkutellut kävijöitä jo hyvin varhaisista ajoista lähtien.
Rakentaminen ja ajoitus
Stonehengen rakentaminen tapahtui useassa vaiheessa, jotka ulottuvat noin 3100 eaa.:sta aina noin 1500–1550 eaa. asti. Tärkeimpiä vaiheita ovat:
- Varhaisin vaihe (n. 3100 eaa.): maaparvi- ja kaivanto (ditch and bank) sekä Aubrey-tyyppiset reiät, joissa on viitteitä hautauksista.
- Keskivaiheet (n. 2600–2400 eaa.): pienempien "bluestone"-kivien pystytykset ja erilaiset puu- tai kivirakenteet.
- Suurin kivivaihe (n. 2550–1600 eaa.): suuret sarsen-kivet ja trilithonit (kaksi pystykiveä, joiden päällä vaakakivi), jotka muodostavat nykyisen kuuluisan kehän.
Ajoitusta on määritelty radiohiiliajoituksin, maaperätutkimuksin ja uusimmilla arkeologisilla menetelmillä, ja tutkijat päivittävät vaiheistuksia uusien löydösten perusteella.
Kivet ja niiden kuljetus
Stonehengen kivet jaetaan tyypillisesti kahteen ryhmään: suuret sarsen-kivet ja pienemmät niin kutsutut bluestonet. Sarsen-kivet ovat paikallista kovaa hiekka- tai piikiveä (silokeroitunutta) ja ne on todennäköisesti haettu läheiseltä Marlborough Downs -alueelta. Bluestonet on kairattu alkuperältään Preseli-vuoristosta Lounais-Walesistä, noin 200–250 kilometrin päässä. Kivien kuljetus on herättänyt pitkän keskustelun: teoriat vaihtelevat ihmistyövoimalla tapahtuneesta hinaamisesta ja puuaihioiden käytöstä siihen, että jäätiköt olisivat kuljettaneet osan kivistä osittain lähemmäs rakennuspaikkaa. Viime vuosien tutkimukset tukevat yleisesti ajatusta aktiivisesta ihmiskuljetuksesta ainakin osassa kivistä.
Toiminnot ja tulkinnat
Stonehengen käyttötarkoituksesta on esitetty useita hypoteeseja. Yleisimmin ehdotettuja ovat:
- Aurinkokultti ja astronominen observatorio: monumentti näyttää olevan suunniteltu siten, että sen akseli osuu keskikesän auringonnousuun ja keskitalven auringonlaskuun, mikä viittaa yhteyksiin vuodenkierron juhliin.
- Hautaus- ja esi-isien kunnioituspaikka: kaivannoista ja rei'istä on löydetty ihmisjäännöksiä ja tuhkauhreja, joten paikka on toiminut myös hautausalueena tai rituaalisena näyttämönä.
- Sosiaalinen ja seremoniallinen keskus: Stonehenge voi olla kokoontumispaikka, jossa eri yhteisöt tapasivat seremonioihin, kaupankäyntiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Laajempi maisema
Stonehenge ei ole yksittäinen yksikkö, vaan osa laajaa neoliittista ja pronssikautista maisemaa. Sen läheisyydessä on muun muassa:
- Aveburyn kivikehä ja siihen liittyvät muinaisjäännökset
- Stonehenge Cursus (pitkä suorakulmainen maavalli)
- lukuisat hautakummut ja pitkäviivat (long barrows)
- Stonehenge Avenue, joka yhdistää monumentin ja Avon-joen
Arkeologia ja tutkimus
Stonehengeä on tutkittu vuosisatojen ajan. Varhaisia tutkijoita olivat muun muassa John Aubrey 1600-luvulla ja 1800-luvun alun arkeologit. 1900- ja 2000-luvuilla tehdyt kaivaukset ovat paljastaneet polttokenttiä, esineitä ja uusia ajoitustietoja. Nykyiset tutkimukset hyödyntävät muun muassa geofysiikkaa, maaperäanalyysejä ja tarkkoja ajoitusmenetelmiä. Merkittäviä nykyajan tutkimusnimiä ovat olleet mm. Mike Parker Pearson ja muut, jotka ovat antaneet uusia näkökulmia Stonehengen rakentajien yhteiskunnasta ja rituaaleista.
Suojelu ja kävijät
Stonehenge on UNESCO:n maailmanperintökohde osana laajempaa kokonaisuutta "Stonehenge, Avebury and Associated Sites" vuodesta 1986 lähtien. Paikka on suojeltu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Viime vuosikymmeninä sinne on rakennettu vierailukeskus, joka tarjoaa näyttelyitä, jäännöksiä koskevaa tietoa ja ohjeita kävijöille. Itse kiville ei yleensä sallita suoraa kosketusta säännöllisten kävijöiden aikana, jotta koostumusta ja pintaa ei kuluteta. Säilyttämiseen liittyy myös haasteita: luonnonvoimat, ilmastonmuutos, suuri kävijämäärä ja aiemmat epäonnistuneet kunnostustyöt ovat nostaneet esiin tarvetta huolelliselle konservoinnille.
Legendat ja kulttuurinen merkitys
Kivien suuruudesta ja arvoituksellisuudesta on syntynyt lukuisia tarinoita. Keskiaikaiset legendat yhdistivät rakennuksen Taikurin Merliniin ja kuningas Arthurin myytteihin. 1800- ja 1900-luvuilla romanttinen kiinnostus sekä myöhemmin uuspakanallinen ja druideihin liittyvä kulttuuri ovat pitäneet paikan julkisessa mielessä elävänä. Nykyään Stonehenge on sekä arkeologinen tutkimuskohde että symboli, joka kuvastaa ihmisen varhaisia kykyjä järjestäytyä, liikkua ja rakentaa kauaskantoisia monumentteja.
Miksi Stonehenge on tärkeä?
Stonehenge tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan ihmisten elämään, uskomuksiin ja yhteisöllisyyteen esihistoriallisella ajalla. Se on sekä tekninen saavutus että kulttuurinen merkki, joka yhdistää arkeologisen tiedon, luonnontieteet ja ihmisluonnon historian. Sen tutkimus jatkuu, ja jokainen uusi löydös muokkaa ymmärrystämme siitä, miten paikka syntyi ja mitä se merkitsi menneille sukupolville.
Stonehengen suunnitelma vuonna 2004. Trilithonien nokalistat on jätetty pois selkeyden vuoksi. Reiät, jotka eivät enää tai eivät koskaan sisältäneet kiviä, on esitetty avoimina ympyröinä. Nykyisin näkyvät kivet on merkitty värillisinä.
Stonehenge
Kesäpäivänseisaus: vierailijoita ei yleensä päästetä näin lähelle!
Stonehengen rakentaminen
Stonehenge rakennettiin kolmessa vaiheessa. Suurin osa rakentamisesta tapahtui vuosien 2640 ja 2480 eKr. välisenä aikana.
Ensimmäinen vaihe alkoi noin vuonna 3100 eaa. Tämän vaiheen aikana ihmiset kaivoivat pyöreän ojan ja 56 kuopan kehän, jotka tunnetaan nimellä Aubrey Holes.
Toinen vaihe alkoi noin vuonna 2100 eaa. Tämän vaiheen aikana Stonehengen rakentajat toivat Lounais-Walesista valtavia kivipilareita ja pystyttivät ne keskipisteen ympärille keskittyviksi ympyröiksi. Tätä kaksoisympyrää ei koskaan saatu valmiiksi, ja se purettiin kolmannen rakennusvaiheen aikana.
Viimeinen vaihe päättyi todennäköisesti ennen vuotta 1500 eaa. Tänä aikana muistomerkkiä muokattiin uudelleen. Sen rakentajat pystyttivät 30 pystykivestä koostuvan ympyrän, joka painoi jopa 50 tonnia kukin, ja sen päälle asennettiin kivirenkaat. Nämä ympäröivät hevosenkengän muotoisen muodostelman, joka koostui viidestä pystykiviparista, joista jokainen oli katettu kivijalalla.
Tutkijat ovat DNA-analyysin avulla havainneet, että Stonehengen rakentajat olivat kotoisin nykypäivän Turkista.
Historia
Bluestones
Ensimmäinen kivikehä oli joukko "sinikiviä". Nämä kivet on tehty doleriitista, joka on magmakivi.
Stonehengen rakentajat kaivoivat kuoppia, joihin mahtui jopa 80 seisovaa kiveä (kuvassa sinisellä). Näistä vain 43 on nykyään jäljitettävissä.
On olemassa useita teorioita siitä, miten nämä kivet päätyivät Stonehengeen. Pitkän matkan ihmiskuljetusteorian mukaan Stonehengen rakentajat toivat sinikivet Preseli Hillsin kukkuloilta nykyisestä Pembrokeshirestä Walesista, joka sijaitsee 260 kilometrin (160 mailin) päässä Stonehengestä. Vuonna 2011 Craig Rhos-y-felinistä, Crymychin läheltä Pembrokeshiren maakunnasta löydettiin megaliittinen sinikivilouhos. Tämä tuki pitkän matkan ihmisliikenteen teoriaa.
Toisen teorian mukaan Irlanninmeren jäätikkö toi kivet lähelle Stonehengeä. Jääkauden aikaisesta kerrostumisesta eteläisessä Keski-Englannissa ei kuitenkaan ole todisteita. Tästä syystä tällä teorialla on vähemmän tukea kuin ihmisen pitkän matkan kuljetusteorialla.
Sarsenin kivet
Myöhemmin, noin vuonna 2400 eaa., Stonehengen rakentajat toivat paikalle kolmekymmentä valtavaa harmaata sarsen-kiveä (hiekkakivilohkaretta). He "muokkasivat" (työstivät) kivet ja tekivät niihin laasti- ja tappiliitokset. Kivet pystytettiin halkaisijaltaan 33 metrin (108 jalan) ympyrään, jonka päällä oli 30:stä muurikivestä koostuva kehä. He sovittivat nokikivet toisiinsa käyttämällä toista puuntyöstömenetelmää: kieli- ja uraliitosta. Loput sinikivet sijoitettiin sisempään kehään. Kukin kivi oli noin 4,1 metriä korkea ja 2,1 metriä leveä ja painoi noin 25 tonnia.
Kivet ovat saattaneet olla peräisin louhoksesta, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Stonehengestä pohjoiseen Marlborough Downsilla. On myös mahdollista, että ne kerättiin lähempänä sijaitsevien chalk downs -alueiden sarvikivien "pentueesta". Nykyaikainen Stonehenge koostuu kokonaan alkuperäisistä kivistä (joista osa on korvattu pystyasennossa).
Naapurialueet
Lähistöllä on myös useita käytävähautoja ja useita hautakumpuja.
Stonehengessä on kuitenkin useita satelliittirakennelmia, jotka ovat osa "rituaalista maisemaa":
- Bluehenge/Bluestonehenge: uusi löytö, kilometrin päässä kaakkoon.
- Durrington Walls: neoliittinen asuinpaikka kaksi mailia Stonehengestä koilliseen.
- Normanton Down Barrows: neoliittinen ja pronssikautinen röykkiökalmisto.
- Stonehenge Avenue: Stonehengesta Avon-joen varrella sijaitsevaan Bluehengeen johtaa kaksi mailia.
- Stonehenge Cursus: alueen suurin muistomerkki, joka ei ole helposti nähtävissä maastossa.
- Woodhenge: löydettiin vuonna 1925 ilmakuvauksessa. Siellä oli henge ja puinen ympyrä.
Toiminto
Kukaan ei tiedä, kuka rakensi Stonehengen tai miksi se rakennettiin. Kesäpäivänseisauksen aikaan auringonnousu kohdistuu tiettyyn osaan kivistä tietyllä tavalla. Tämä viittaa siihen, että kivien sijoittelu voi toimia kalenterina. Egyptistä ja Etelä-Amerikasta löytyy samanlaisia muinaisia rakennuksia. Ne osoittavat myös auringonseisauksen ajankohdan.
Jotkut tiedemiehet uskovat, että varhaiset ihmiset pystyivät ennustamaan auringon ja kuun pimennyksiä niiden sijainnin perusteella suhteessa kivimuistomerkkiin. Paikka on saattanut toimia observatoriona, jossa varhaiset rituaalit tai uskonnolliset seremoniat järjestettiin tiettyinä päivinä vuodessa.
Itse Stonehenge on kruunun omistuksessa, ja sitä hallinnoi English Heritage. Ympäröivä maa-alue on National Trustin omistuksessa.
Maailmanperintökohde sisältää Aveburyn ja Stonhengen yhdessä, vaikka ne ovatkin varsin erillisiä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan maailmanperintökohteista
- Stonehenge, Avebury ja niihin liittyvät kohteet
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Stonehenge?
V: Stonehenge on esihistoriallinen maailmanperintökohde, joka koostuu megaliiteista ja sijaitsee kahdeksan mailia Salisburystä pohjoiseen Wiltshiressä, Englannissa.
K: Milloin Stonehenge rakennettiin?
V: Stonehenge rakennettiin vuosien 3100 eKr. ja 1550 eKr. välisenä aikana.
K: Kuinka kauan se oli käytössä?
V: Stonehenge oli käytössä pronssikaudelle asti.
K: Mistä muistomerkki koostuu?
V: Muistomerkki koostuu Henge-kukkulasta, jossa seisovat kivet on sijoitettu ympyröihin.
K: Onko se tärkeä paikka?
V: Kyllä, se on luultavasti Britannian tärkein esihistoriallinen muistomerkki.
K: Onko se ajan mittaan houkutellut kävijöitä?
V: Kyllä, Stonehenge on houkutellut kävijöitä hyvin varhaisista ajoista lähtien.
K: Missä Stonehenge sijaitsee?
V: Stonehenge sijaitsee kahdeksan mailia (13 kilometriä) Salisburystä pohjoiseen Wiltshiressä, Englannissa.
Etsiä