Bosnia ja Hertsegovina (myös Bosnia-Hertsegovina, paikallisesti Bosna i Hercegovina/Босна и Херцеговина, yleisin lyhenne BiH/БиХ) on Kaakkois-Euroopassa sijaitseva valtio. Sen pinta-ala on noin 51 197 km 2 ja väestömääräksi ilmoitetaan lähteestä riippuen noin 3,3–3,5 miljoonaa ihmistä (viime virallinen väestönlaskenta 2013: n. 3,5 miljoonaa). Bosnia ja Hertsegovinaa ympäröivät naapurimaat ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro. Pääkaupunki on Sarajevo. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Banja Luka, Mostar, Zenica ja Tuzla.
Hallinto ja poliittinen rakenne
Bosnia ja Hertsegovina on poliittisesti ja hallinnollisesti poikkeuksellinen maa: vuoden 1995 Daytonin rauhansopimuksen seurauksena valtio jakaantuu kahteen suureen autonomiseen yksikköön, Bosnia ja Hertsegovinan federaatio (Federacija Bosne i Hercegovine) ja Republika Srpska, sekä erilliseen Brčko District -alueeseen, jolla on erityisasema. Federaatio on edelleen jaettu kantoneihin.
Valtion ylimpänä toimeenpanevana elimenä on kolmijäseninen presidentistö, jossa istuu yksi bosniakki, yksi kroaatti ja yksi serbi; puheenjohtajuus kiertää määräajoin. Lainsäädäntö koostuu kansalliskokouksesta (Parliamentary Assembly), joka jakautuu kahteen kamariin.
Kielet, uskonnot ja väestö
- Kielet: virallisia kieliä ovat bosnia, kroatia ja serbia. Molempia latinalaista ja kyrillistä aakkostoa käytetään paikoin.
- Uskonnot: väestö on uskonnollisesti monimuotoista: islam, ortodoksinen kristinusko (serbit) ja katolinen kristinusko (kroaatit) ovat suurimmat uskontokunnat. Osuudet vaihtelevat alueittain.
- Väestökehitys: 1990-luvun sodan seurauksena siirtolaisuus ja alhainen syntyvyys ovat vaikuttaneet väestömäärään; monet pitävät maasta muuttaneita huomattavana tekijänä nykyluvuissa.
Historia lyhyesti
Alueen historia ulottuu antiikin ja keskiajan ajoista asti. Bosnia oli pitkään osmanien vallan alla ja myöhemmin osa Itävalta-Unkarin valtakuntaa. 1900-luvulla alue liitettiin Jugoslaviaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Jugoslavian hajoamisen myötä Bosnia julistautui itsenäiseksi vuonna 1992, minkä jälkeen seurasi vuosina 1992–1995 raju sisällissota. Daytonin rauhansopimus vuonna 1995 lopetti sodan ja määritteli maan nykyisen hallinnollisen rakenteen.
Maantiede ja ilmasto
Maan maisemat ovat vaihtelevia: pohjoisosissa ja keskiosissa on jokilaaksoja (mm. Bosna- ja Neretva-joet), etelässä kohoavat Dinaridien vuorijonot. Bosnia ja Hertsegovina on pääosin vuoristoista ja metsäistä aluetta. Maan eteläosassa, lähellä rannikkoa, ilmasto on välimerellinen; suuremmassa osassa maata ilmasto on mannermainen, jossa talvet voivat olla kylmiä ja lumisia, kesät lämpimiä.
Lyhyt pätkä Adrianmeren rantaviivaa sijaitsee Neumin ympäristössä, mikä antaa maalle pienen rannikkomahdollisuuden.
Talous ja infrastruktuuri
Talouden perusrakenteessa korostuvat energia- ja metsätalous, kaivannaiset, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä palvelut. Matkailu, erityisesti historiaan ja luontoon liittyvä matkailu (esim. Sarajevo, Mostarin vanha silta Stari Most on UNESCO-kohde), on kasvava sektori. Maassa on merkittäviä haasteita, kuten korkea työttömyys ja monimutkainen hallintorakenne, jotka hidastavat talouden uudistuksia ja ulkomaisia investointeja.
Valuutta: Bosnia-Hertsegovinan konvertibile markka (BAM), joka on käytännössä sidottu euroon.
Liikkuminen ja kulttuuri
Liikenneyhteydet muodostuvat teistä, rautateistä ja lentoyhteyksistä; Sarajevoon lentää kansainvälisiä lentoja. Kulttuurisesti maa on monietninen ja -uskonnollinen, mikä heijastuu arkkitehtuurissa, ruoassa ja perinteissä. Sarajevo tunnetaan muun muassa vuoden 1984 talviolympialaisten historiasta ja pitkästä sotasiegestä 1990-luvulla. Mostarin vanha silta ja vanhakaupunki ovat maan tunnetuimpia nähtävyyksiä.
Yhteenveto
Bosnia ja Hertsegovina on monimuotoinen ja historialtaan rikas maa, jolla on monimutkainen hallinnollinen järjestelmä ja haastava taloudellinen tilanne, mutta myös vahva kulttuuriperintö ja kasvava matkailupotentiaali. Pinta-ala on noin 51 197 km 2 ja väestömäärä on nykyarvioissa noin 3,3–3,5 miljoonaa. Pääkaupunki on Sarajevo ja muita tärkeitä kaupunkeja ovat Banja Luka, Mostar, Zenica ja Tuzla.
