Bosnia ja Hertsegovina – maatiedot, pääkaupunki Sarajevo ja väestö
Tutustu Bosnia ja Hertsegovinan maatietoihin: historia, Sarajevo, väestö, tärkeät kaupungit, kartta ja käytännön matkavinkit.
Bosnia ja Hertsegovina (myös Bosnia-Hertsegovina, paikallisesti Bosna i Hercegovina/Босна и Херцеговина, yleisin lyhenne BiH/БиХ) on Kaakkois-Euroopassa sijaitseva valtio. Sen pinta-ala on noin 51 197 km 2 ja väestömääräksi ilmoitetaan lähteestä riippuen noin 3,3–3,5 miljoonaa ihmistä (viime virallinen väestönlaskenta 2013: n. 3,5 miljoonaa). Bosnia ja Hertsegovinaa ympäröivät naapurimaat ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro. Pääkaupunki on Sarajevo. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Banja Luka, Mostar, Zenica ja Tuzla.
Hallinto ja poliittinen rakenne
Bosnia ja Hertsegovina on poliittisesti ja hallinnollisesti poikkeuksellinen maa: vuoden 1995 Daytonin rauhansopimuksen seurauksena valtio jakaantuu kahteen suureen autonomiseen yksikköön, Bosnia ja Hertsegovinan federaatio (Federacija Bosne i Hercegovine) ja Republika Srpska, sekä erilliseen Brčko District -alueeseen, jolla on erityisasema. Federaatio on edelleen jaettu kantoneihin.
Valtion ylimpänä toimeenpanevana elimenä on kolmijäseninen presidentistö, jossa istuu yksi bosniakki, yksi kroaatti ja yksi serbi; puheenjohtajuus kiertää määräajoin. Lainsäädäntö koostuu kansalliskokouksesta (Parliamentary Assembly), joka jakautuu kahteen kamariin.
Kielet, uskonnot ja väestö
- Kielet: virallisia kieliä ovat bosnia, kroatia ja serbia. Molempia latinalaista ja kyrillistä aakkostoa käytetään paikoin.
- Uskonnot: väestö on uskonnollisesti monimuotoista: islam, ortodoksinen kristinusko (serbit) ja katolinen kristinusko (kroaatit) ovat suurimmat uskontokunnat. Osuudet vaihtelevat alueittain.
- Väestökehitys: 1990-luvun sodan seurauksena siirtolaisuus ja alhainen syntyvyys ovat vaikuttaneet väestömäärään; monet pitävät maasta muuttaneita huomattavana tekijänä nykyluvuissa.
Historia lyhyesti
Alueen historia ulottuu antiikin ja keskiajan ajoista asti. Bosnia oli pitkään osmanien vallan alla ja myöhemmin osa Itävalta-Unkarin valtakuntaa. 1900-luvulla alue liitettiin Jugoslaviaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Jugoslavian hajoamisen myötä Bosnia julistautui itsenäiseksi vuonna 1992, minkä jälkeen seurasi vuosina 1992–1995 raju sisällissota. Daytonin rauhansopimus vuonna 1995 lopetti sodan ja määritteli maan nykyisen hallinnollisen rakenteen.
Maantiede ja ilmasto
Maan maisemat ovat vaihtelevia: pohjoisosissa ja keskiosissa on jokilaaksoja (mm. Bosna- ja Neretva-joet), etelässä kohoavat Dinaridien vuorijonot. Bosnia ja Hertsegovina on pääosin vuoristoista ja metsäistä aluetta. Maan eteläosassa, lähellä rannikkoa, ilmasto on välimerellinen; suuremmassa osassa maata ilmasto on mannermainen, jossa talvet voivat olla kylmiä ja lumisia, kesät lämpimiä.
Lyhyt pätkä Adrianmeren rantaviivaa sijaitsee Neumin ympäristössä, mikä antaa maalle pienen rannikkomahdollisuuden.
Talous ja infrastruktuuri
Talouden perusrakenteessa korostuvat energia- ja metsätalous, kaivannaiset, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä palvelut. Matkailu, erityisesti historiaan ja luontoon liittyvä matkailu (esim. Sarajevo, Mostarin vanha silta Stari Most on UNESCO-kohde), on kasvava sektori. Maassa on merkittäviä haasteita, kuten korkea työttömyys ja monimutkainen hallintorakenne, jotka hidastavat talouden uudistuksia ja ulkomaisia investointeja.
Valuutta: Bosnia-Hertsegovinan konvertibile markka (BAM), joka on käytännössä sidottu euroon.
Liikkuminen ja kulttuuri
Liikenneyhteydet muodostuvat teistä, rautateistä ja lentoyhteyksistä; Sarajevoon lentää kansainvälisiä lentoja. Kulttuurisesti maa on monietninen ja -uskonnollinen, mikä heijastuu arkkitehtuurissa, ruoassa ja perinteissä. Sarajevo tunnetaan muun muassa vuoden 1984 talviolympialaisten historiasta ja pitkästä sotasiegestä 1990-luvulla. Mostarin vanha silta ja vanhakaupunki ovat maan tunnetuimpia nähtävyyksiä.
Yhteenveto
Bosnia ja Hertsegovina on monimuotoinen ja historialtaan rikas maa, jolla on monimutkainen hallinnollinen järjestelmä ja haastava taloudellinen tilanne, mutta myös vahva kulttuuriperintö ja kasvava matkailupotentiaali. Pinta-ala on noin 51 197 km 2 ja väestömäärä on nykyarvioissa noin 3,3–3,5 miljoonaa. Pääkaupunki on Sarajevo ja muita tärkeitä kaupunkeja ovat Banja Luka, Mostar, Zenica ja Tuzla.
Historia
Bosnia ja Hertsegovinan ensimmäinen valtio syntyi keskiajalla. Ottomaanien valtakunnan aikana se oli erittäin tärkeä Balkanin maakunta, ja sen pääkaupungissa Sarajevossa asui 100 000 ihmistä. Vuonna 1878 siitä tuli Itävalta-Unkarin maakunta, kun keisarikunta otti Bosnia ja Hertsegovinan haltuunsa vuonna 1908. Vuonna 1914 arkkiherttua Ferdinand ja hänen vaimonsa Sophie murhattiin Sarajevossa, mikä johti ensimmäiseen maailmansotaan. Vuodesta 1918 vuoteen 1992 maa oli osa entistä Jugoslaviaa. Kolme vuotta kestäneen sodan jälkeen Bosnia ja Hertsegovina julistautui itsenäiseksi maaksi, joka koostuu pääasiassa serbeistä, kroaatista ja Bosnian muslimeista.
Divisioonat
Maa on jaettu kahteen kokonaisuuteen: Bosnian ja Hertsegovinan liittovaltioon ja Serbitasavaltaan. Nämä jakautuvat 10 kantoniin.
Kaupungit
Tämä on luettelo Bosnia ja Hertsegovinan kymmenestä suurimmasta kaupungista. Vain Sarajevossa ja Banja Lukassa on yli 200 000 asukasta.
| Kunnan nimi | Väestö | |
| 1. | Sarajevo | 460.000 |
| 2. | Banja Luka | 250.000 |
| 3. | Tuzla | 131.640 |
| 4. | Zenica | 127.105 |
| 5. | Bijeljina | 115,692 |
| 6. | Mostar | 111.186 |
| 7. | Prijedor | 105.000 |
| 8. | Brčko | 82.000 |
| 9. | Doboj | 80.000 |
| 10. | Bihać | 61.287 |
Tuzla
Urheilu
Bosnia ja Hertsegovina on tuottanut monia urheilijoita. Monet heistä olivat kuuluisia Jugoslavian maajoukkueissa ennen Bosnia ja Hertsegovinan itsenäistymistä.
Bosnian ja Hertsegovinan historian tärkein kansainvälinen urheilutapahtuma oli Sarajevossa järjestetyt 14. talviolympialaiset.
Boracin käsipalloseura on voittanut seitsemän Jugoslavian käsipallomestaruutta sekä Euroopan mestaruuspokaalin vuonna 1976 ja Kansainvälisen käsipalloliiton cupin vuonna 1991.
Sarajevon Bosna-koripalloseura oli Euroopan mestari vuonna 1979. Jugoslavian koripallomaajoukkue voitti mitalin jokaisessa maailmanmestaruuskilpailussa vuosina 1963-1990. Joukkueeseen kuului bosnialaisia pelaajia, kuten Dražen Dalipagić ja Mirza Delibašić. Bosnia ja Hertsegovina pääsee säännöllisesti koripallon Euroopan mestaruuskilpailuihin. Tuzlassa toimiva naisten koripalloseura Jedinstvo Aida on voittanut vuoden 1989 Euroopan mestaruuden Firenzessä.
Bosniassa on monia maailmanluokan koripalloilijoita, joista mainittakoon Mirza Teletović, ensimmäinen bosnialainen NBA:ssa. Muiden muassa Elmedin Kikanović, Nihad Đedović, Ognjen Kuzmić, Jusuf Nurkić, Nedžad Sinanović ja Nemanja Mitrović.
Tuzlan karateseura Tuzla-Sinalco on voittanut eniten Jugoslavian mestaruuksia sekä neljä Euroopan mestaruutta ja yhden maailmanmestaruuden.
Bosnian shakkijoukkue on ollut seitsemän kertaa Jugoslavian mestari. Lisäksi ŠK Bosna Sarajevo on voittanut neljä shakkikerhon cupia: 1994 Lyonissa, 1999 Bugojnossa, 2000 Neumissa ja 2001 Kallithea Elassonosissa. Shakin suurmestari Borki Predojević on myös voittanut Euroopan mestaruuskilpailuja: Litochorossa (Kreikka) vuonna 1999 ja Kallithea Elassonosissa (Kreikka) vuonna 2001, ja vuonna 2003 voitti alle 16-vuotiaiden maailmanmestaruuden Halkidikissä (Kreikka).
Keskisarjan nyrkkeilijä Marijan Beneš on voittanut useita Bosnia ja Hertsegovinan mestaruuskilpailuja, Jugoslavian mestaruuskilpailuja ja Euroopan mestaruuden. Vuonna 1978 hän voitti maailmanmestaruuden Bahaman Elisha Obedia vastaan. Toinen keskisarjan nyrkkeilijä Anton Josipović voitti olympiakultaa Los Angelesissa 1984. Hän voitti myös Jugoslavian mestaruuden vuonna 1982, Balkanin mestaruuden vuonna 1983 ja Belgradin pokaalin vuonna 1985.
Jalkapallo on Bosnia ja Hertsegovinan suosituin urheilulaji. Se on peräisin vuodelta 1903, mutta sen suosio kasvoi merkittävästi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Paikallistasolla FK Sarajevo (1967 ja 1984) ja Željezničar (1972) ovat molemmat voittaneet Jugoslavian mestaruuden. Entisen Jugoslavian jalkapallomaajoukkueessa on ollut useita bosnialaisia pelaajia, kuten Josip Katalinski, Blaž Slišković, Dušan Bajević, Enver Marić, Mehmed Baždarević, Ivica Osim, Safet Sušić, Vahidin Musemić ja Mirsad Fazlagić.
Nykyään Bosnia ja Hertsegovinan joukkueessa on nykyaikaisia jalkapalloilijoita, kuten Edin Džeko, Zvjezdan Misimović, Vedad Ibišević, Emir Spahić, Asmir Begović, Miralem Pjanić, Sejad Salihović, Senad Lulić ja muut. Itsenäinen Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue ei ole päässyt Euroopan tai maailmanmestaruuskilpailuihin, mutta on pelannut kahdesti pudotuspelivaiheessa.
Bosnian maajoukkueilla on ollut vaikeuksia saada parhaita kansallispelaajia. Monet Bosniassa ja Hertsegovinassa syntyneet pelaajat haluavat pelata muissa maissa etnisen identifikaationsa vuoksi. Esimerkiksi Nikica Jelavić ja Vedran Ćorluka ovat molemmat syntyneet Bosnia ja Hertsegovinassa, mutta pelaavat Kroatiassa. Muita kansainvälisesti tunnettuja Bosniasta ja Hertsegovinasta kotoisin olevia pelaajia, jotka ovat tehneet samanlaisia valintoja, ovat mm. seuraavat: Dejan Lovren, Mladen Petrić, Mario Stanić, Neven Subotić, Zlatan Ibrahimović, Marko Marin, Boris Živković, Zlatko Junuzović, Savo Milošević ja Zdravko Kuzmanović.
Bosnia ja Hertsegovina oli lentopallon maailmanmestari vuoden 2004 kesäparalympialaisissa ja vuoden 2012 kesäparalympialaisissa. Monet joukkueen jäsenistä menettivät jalkansa Bosnian sodassa.
Cuisine
Bosnian keittiössä käytetään monia mausteita kohtuullisissa määrin. Useimmat ruokalajit ovat kevyitä, koska ne valmistetaan runsaassa vedessä. Kastikkeet ovat täysin luonnollisia, ja niissä on vain vähän muuta kuin kasvisten luonnollisia mehuja. Tyypillisiä ainesosia ovat tomaatit, perunat, sipulit, valkosipulit, paprikat, kurkut, porkkanat, kaali, sienet, pinaatti, kesäkurpitsa, kuivatut pavut, tuoreet pavut, luumut, maito, paprika ja Pavlaka-niminen kerma. Bosnian keittiössä on tasapainossa länsimaisia ja itäisiä vaikutteita. Lähes 500 vuotta kestäneen ottomaanien hallinnon seurauksena bosnialainen ruoka on läheistä sukua turkkilaiselle, kreikkalaiselle ja muille entisille ottomaanien ja Välimeren alueen keittiöille. Itävallan vuosia kestäneen vallan vuoksi ruoassa on kuitenkin paljon vaikutteita Keski-Euroopasta. Tyypillisiä liharuokia ovat lähinnä naudan- ja lampaanliha. Paikallisia erikoisuuksia ovat ćevapi, burek, dolma, sarma, pilaf, gulassi, ajvar ja monet itämaiset makeiset. Paikalliset viinit tulevat Hertsegovinasta, jossa ilmasto on sopiva viinirypäleiden viljelyyn. Hertsegovinalainen loza (samanlainen kuin italialainen grappa, mutta vähemmän makea) on erittäin suosittu. Pohjoisessa valmistetaan luumu- tai omenaalkoholijuomia. Etelässä tislaamot tuottivat ennen valtavia määriä brandya. Brandy on useimpien alkoholijuomien perusta.
Kahviloita, joissa bosnialaista kahvia tarjoillaan džezvassa rahat lokumin ja sokeripalojen kera, on monin paikoin Sarajevossa ja maan kaikissa kaupungeissa. Kahvinjuonti on bosnialaisten suosima harrastus ja osa kulttuuria. Bosnialaisten uskotaan olevan maailman raskaimpia kahvinjuojia.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Bosnia ja Hertsegovina olympialaisissa
- Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue
- Luettelo Bosnia ja Hertsegovinan joista
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Bosnia ja Hertsegovina?
A: Bosnia ja Hertsegovina on Kaakkois-Euroopassa sijaitseva maa, jonka pinta-ala on 51 197 km2 ja väkiluku 4 600 000.
Q: Mitkä ovat Bosnia ja Hertsegovinan naapurimaat?
V: Bosnia ja Hertsegovinan naapurimaat ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro.
K: Mikä on Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki?
V: Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki on Sarajevo.
K: Nimeä joitakin tärkeitä Bosnia ja Hertsegovinan kaupunkeja?
V: Joitakin Bosnia ja Hertsegovinan tärkeitä kaupunkeja ovat Banja Luka, Mostar, Zenica ja Tuzla.
Kysymys: Mikä on Bosnia ja Hertsegovinan enemmistöuskonto ja pääuskonto?
V: Bosnia ja Hertsegovinan enemmistöuskonto on islam, ja pääuskonto on sunnit.
K: Mikä on Bosnia ja Hertsegovinan lyhenne?
V: Bosnia ja Hertsegovinan yleisin lyhenne on BiH/БиХ.
K: Mikä on Bosnia ja Hertsegovinan väkiluku?
V: Bosnia ja Hertsegovinan väkiluku on 4 600 000 ihmistä.
Etsiä