Opiskelutaidot

Oppimisstrategiat

• Ajanhallinta on olennainen taito. Opettajat ovat havainneet yhteyden ajanhallintaa hyvin hallitsevien oppilaiden ja heidän keskiarvonsa välillä. Mitä paremmin he hallitsevat aikaansa, sitä korkeampi heidän keskiarvonsa on. Britton ja Tesser (1991) havaitsivat, että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ajanhallintataitojen mittaaminen oli parempi indikaattori korkeammalle keskiarvolle kuin heidän SAT-pisteensä ylioppilaina. Useimmat opiskelijat huomaavat analysoimalla ajankäyttöään, että suuri osa ajasta menee hukkaan.

• Muistilistat voivat auttaa muistamaan luetteloita tai tietosarjoja. Roy G. Bivin nimi on esimerkki mnemonista. Se on lyhenne sateenkaaren väreistä oikeassa järjestyksessä: Punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigo ja violetti. Niihin kuuluvat myös riimit, lauseet, runot ja kuvien yhdistäminen tietoon. Muistitietoja tulisi käyttää säästeliäästi, sillä niillä on joitakin rajoituksia.

• SQ3R-menetelmä. Tämä on lyhenne sanoista survey question, read, recite and review. SQ3R-menetelmän kehitti Francis Robinson vuonna 1941. Opiskelijat oppivat kartoittamaan lukemansa aineiston, eivät lukemalla jokaista sanaa, vaan hankkimalla yleiskäsityksen siitä, mistä on kyse. Seuraava vaihe on kysymysten muodostaminen. Katso lukujen tai kirjojen lopusta, onko niissä kysymyksiä. Lue aineistoa vastataksesi kysymyksiin. Seuraavaksi lausu oppimasi ääneen. Lausuminen auttaa oppimisprosessia paljon paremmin kuin pelkkä lukeminen. Käy tieto läpi muutama tunti tai jopa päivä myöhemmin. Näin se pysyy tuoreena mielessäsi.

• Skimming ja skannaaminen. Skim reading on tekniikka, jonka avulla luettavasta asiasta saadaan mahdollisimman paljon irti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Siinä tarkastellaan luvun otsikoita, sivupalkkien keskeisten kohtien luetteloita ja lauseiden avainsanoja. luvun ensimmäinen lause on usein tiivistelmä luvusta. Skannauksessa liikutat sormea sivulla lukiessasi. Tavoitteena on yrittää omaksua vähintään 50 % tekstistä. Sitten sitä verrataan siihen, mitä skimmattiin.

• Tutkimusryhmät. Korkeakoulut ja yliopistot kannustavat opiskelijoita muodostamaan opintoryhmiä. Opintoryhmässä tehtävät voidaan jakaa ja kukin jäsen voi keskittyä yhteen osa-alueeseen. Opiskelijat, jotka opettavat tai jakavat osaamistaan muiden kanssa, oppivat enemmän. Opintoryhmässä käytetään aktiivista oppimista, joka on erittäin tehokas tapa oppia.

• Tehokkaiden muistiinpanojen tekeminen. Lukiossa opitut muistiinpanotaidot ovat harvoin riittäviä yliopistossa. Yliopistossa hyvä muistiinpanojen tekeminen edellyttää kriittistä ajattelua. Professorit luennoivat usein nopeaan tahtiin. Älä yritä kirjoittaa kaikkea ylös, vaan yritä selvittää, mitkä ovat keskeisiä kohtia. Hyvä vihje keskeisistä tai tärkeistä kohdista on se, että opettaja tai luennoitsija saattaa toistaa niitä luennon aikana. On tärkeää kehittää hyviä kuuntelutaitoja. Hyvän muistiinpanojen tekemisen avaintaidot ovat:

·         Aineiston esilukeminen. Tämä auttaa luentojen ymmärtämisessä.

·         Tutustu edellisen tunnin muistiinpanoihin.

·         Pidä kaikki tarvitsemasi käsillä. Varmista, että sinulla on kyniä, kyniä, vihkoja ja oppikirjoja.