Kirja on joukko painettuja paperiarkkeja, jotka on kiinnitetty kahden kannen väliin. Kirjan paperiarkkeja kutsutaan sivuiksi. Sivuille on kirjoitettu sanoja ja piirretty kuvia. Kirja on joustavampi muoto kuin aikaisempi idea kääröstä. Muutos kääröistä kirjoihin alkoi Rooman valtakunnassa ja kesti useita vuosisatoja ennen kuin se oli valmis.

Kirjan kirjoittajaa kutsutaan kirjailijaksi. Kirjan kuvat piirtävää henkilöä kutsutaan kuvittajaksi. Kirjoilla voi olla useampi kuin yksi kirjailija tai kuvittaja.

Kirja voi olla teksti, joka on osa laajempaa tekstikokoelmaa. Tekstin osa voidaan julkaista kirjana niin, että siinä on vain yksi kirjoittaja tai että se keskittyy vain yhteen aihealueeseen. Näin kirjoitettuja kirjoja voi ymmärtää lukematta koko kirjoituskokoelmaa. Esimerkkejä ovat Ilias, Odysseia, Raamattu, Koraani ja Toora. Ne kaikki koostuvat useista "uskonnollisista kirjoista" tässä mielessä. Tietosanakirjoissa on usein eri henkilöiden kirjoittamia erillisiä artikkeleita, ja ne julkaistaan erillisinä niteinä. Jokainen nide on kirja.

Kovakantisissa kirjoissa on kovat kannet, jotka on valmistettu pahvista, joka on päällystetty kankaalla tai nahalla ja ommeltu yhteen. Pokkarikirjan kannet on tehty jäykästä paperista, joka on liimattu yhteen. Kirjojen sanat voidaan lukea ääneen ja tallentaa nauhoille tai CD-levyille. Näitä kutsutaan äänikirjoiksi.

Kirjoja voi lainata kirjastosta tai ostaa kirjakaupasta. Ihmiset voivat tehdä omia kirjojaan ja kirjoittaa niihin sekä lisätä niihin perhekuvia ja piirroksia. Jotkut kirjat ovat sisältä tyhjiä, kuten päiväkirja, osoitekirja tai valokuva-albumi. Nämä kirjat on tarkoitettu kirjoitettaviksi. Useimmiten sana "kirja" tarkoittaa sitä, että sisäsivuilla on sanoja ja kuvia.

Jotkut kirjat on kirjoitettu vain lapsille. Jotkut ovat viihdekirjoja, ja jotkut ovat oppikirjoja, joiden avulla opiskellaan jotakin koulussa, kuten matematiikkaa tai historiaa.

Lyhyt historia

Kirjan historia ulottuu antiikin ajan kirjoitustavoista kääröihin ja lopulta kodexiin (kirjan esimuoto, jossa lehdet sidottiin selästä). Siirtyminen kääröstä kohti kodexia tapahtui vähitellen, ja Rooman valtakunnan aikana tämä muutos yleistyi. Myöhemmin painokoneen keksiminen 1400-luvulla, erityisesti Gutenbergin painotekniikka, mahdollisti kirjojen massatuotannon ja levitti lukutaitoa laajemmille kansanosille.

Kirjan rakenne ja sidonta

Kirjan tavallisia osia ovat:

  • Kannet (kovakantisissa ja pokkareissa erilaiset materiaalit ja jäykkyys),
  • Selkä (jossa lehdet on kiinnitetty toisiinsa),
  • Esilehti, sisällysluettelo, sisäsivut ja takakansi.

Sidonta voi olla ommeltu (kestävämpi) tai liimattu (nopeampi ja edullisempi). Erikoissidontaan kuuluu myös laitoskirjat, pinottavat niteet ja käsin sidotut erikoiskirjat. Nykyään myös digitaaliset formaatit korvaavat osan perinteisestä sidonnasta.

Kirjan tekijät ja julkaisuprosessi

Kirjan syntyyn osallistuu usein joukko ammattilaisia: kirjailija, kuvittaja, toimittaja, taittaja, kustantaja ja painaja. Käännöksissä mukana on myös kääntäjä. Kustantaja vastaa usein kirjan markkinoinnista, levityksestä ja ISBN-numeron hankkimisesta, joka yksilöi julkaisun kansainvälisesti.

Kirjatyypit ja genret

Kirjoja on monenlaisia käyttötarkoituksen ja sisällön mukaan:

  • Kaunokirjallisuus (romaanit, novellit, runous),
  • Tietokirjallisuus (biografiat, tietokirjat, oppikirjat),
  • Viihdekirjat (dekkarit, fantasiat),
  • Oppikirjat ja koulukirjat
  • Tietosanakirjat ja hakuteokset (julkaistaan usein useina niteinä).

Lukemistavat ja saavutettavuus

Kirjoja voi lukea monin eri tavoin:

  • Hiljaa itselle tai ääneen, yksin tai ryhmässä (esimerkiksi lukupiirit),
  • Skannata ja selata nopeasti (skimmaus) tai lukea syvällisesti ja tehdä muistiinpanoja,
  • Käyttää äänikirjoja, joita voi kuunnella matkoilla tai liikkuessa — äänikirjat voidaan tallentaa esimerkiksi nauhoille tai CD-levyille,
  • Sähköiset kirjat (e-kirjat) tarjoavat mukautettavan fonttikoon ja tekstin ääneenlukutoiminnot,
  • Painetut kirjat ovat saavutettavissa myös pistekirjoituksena (Braille) ja suurennettuna painettuna versiona näkörajoitteisille.

Kirjastot, kirjakaupat ja omakustanteet

Kirjoja voi lainata kirjastosta tai ostaa kirjakaupasta. Nykyään kirjailijat voivat myös julkaista itse teoksensa omakustanteena tai käyttää print-on-demand -palveluja. Kirjastot ja kirjakaupat toimivat tärkeinä tiedon ja kulttuurin jakelijoina ja lukutaidon edistäjinä.

Säilytys, keräily ja kulttuurinen merkitys

Vanhojen ja harvinaisten kirjojen säilyttäminen vaatii sopivan ilmaston ja käsittelytavat; kirjakokoelmat ja arkistot huolehtivat kulttuuriperinnön suojelusta. Kirjat voivat olla myös arvokkaita keräilykohteita ja tutkimuksen lähteitä. Monet kirjalliset teokset ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan, uskontoihin ja tieteeseen vuosisatojen ajan.

Kirjat palvelevat sekä tiedon välittäjinä että viihteen ja taiteen muotoina. Niiden muodot ja jakelutavat ovat muuttuneet teknologian myötä, mutta perusajatus – kirjoitettu tieto tai tarina, joka kulkee sivuilta lukijalle – säilyy.