Super‑Maa — eksoplaneetta, massaltaan suurempi kuin Maa
Tutustu super‑Maihin: mitä tarkoittaa massaltaan suurempi eksoplaneetta, miten se eroaa maapallosta ja mitä se kertoo mahdollisesta asuttavuudesta.
Super‑Maa on aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta, jonka massa on suurempi kuin Maan, mutta yleensä pienempi kuin jääjättiläisten Uranuksen ja Neptunuksen massat (Uranus ja Neptunus ovat noin 15 ja 17 kertaa Maan massan luokkaa).
Termiä "super‑Maa" (engl. super‑Earth) käytetään pääasiassa kuvaamaan planeetan massaa. Usein sillä tarkoitetaan planeettoja, joiden massa on suunnilleen 1–10 kertaa Maan massa, vaikka määritelmät vaihtelevat ja joissain yhteyksissä ylärajaksi annetaan hieman suurempi arvo. Termi ei yksin kerro planeetan koostumuksesta, pintalämpötilasta tai asuttavuudesta.
Super‑Maat voivat olla hyvin monenlaisia:
- Kivisiä planeettoja, jotka muistuttavat suuria Maata tai kertovat tiheämmästä sisäosasta ja ohuemmasta atmosfääristä.
- Vesimaailmoja, joissa on paksu vesikerros tai valtameri pinnan peitteenä.
- Mini‑Neptuneja, joilla on paksu, vetypitoisempi atmosfääri ja pienempi suhteellinen tiheys kuin kiviplaneetoilla.
Planeetan pinnan olosuhteet ja asuttavuus riippuvat monista tekijöistä: etäisyydestä tähdestä, ilmakehän koostumuksesta ja paksuudesta, pintapaineesta ja kemiallisesta koostumuksesta, magmatismista ja magneettikentästä. Esimerkiksi suurempi massa voi tarkoittaa voimakkaampaa painovoimaa ja parempaa kykyä sitoa ilmakehää, mutta myös voimakkaampaa kasvihuoneilmiötä, ellei ilmakehä ole ohut.
Monia super‑Maita on löydetty Kepler‑ ja TESS‑luotaimien sekä maasta käsin tehdyn radial velocity -seurannan avulla. Lisäksi planeettojen havaitsemista edistävät transit‑menetelmä, transit‑ajankohdan vaihtelut (TTV) ja suorat havaintotekniikat. Nykyiset teleskoopit (esim. James Webb Space Telescope) mahdollistavat myös joidenkin super‑Maitten ilmakehien karakterisoinnin transmisiospektroskopialla.
Lyhyesti: super‑Maa kertoo vain massasta — nämä planeetat muodostavat laajan ja monimuotoisen ryhmän, johon kuuluu sekä kivisiä maapallon kaltaisia kohteita että paksu‑ilmakehäisiä mini‑Neptuneja. Niiden koostumus, ilmasto ja mahdollinen elinkelpoisuus on selvitettävä tapauskohtaisesti havainnoilla ja malleilla.
Kuvio COROT-7b:n (keskellä) supermaapallon arvioidusta koosta verrattuna Maahan ja Neptunukseen.
Etsiä